Pörssisähkön hinta on ollut viime vuodet laskussa

Vuodet 2024 ja 2025 laskivat selvästi edullisemmalle tasolle tuotannon kasvaessa. Vuonna 2023 keskihinta oli 6,68 snt, kun 2025 enää 5,08 snt / kWh. Sähkön keskihinta laski myös vuodesta 2024 vuoteen 2025 noin 11,5 % (5,68 - 5,08).

Kantaverkkoyhtiö Fingridin kehitysnäkymien (Q3 2025) mukaan Suomen vuotuinen sähkön tuotanto nousee noin 90 terawattitunnista (TWh) 108–122 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.

Sähkön tuontantokapasiteetti on siis kasvamassa merkittävästi jo aivan lähivuosina.
4291
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

Öljyn hinta taas tulee vain nousemaan. Käynnissä olevat konfliktit, jalostamojen huoltoseisokit, varastojen hupeneminen...

Kiina vähensi Iranin konfliktin jälkeen voimakkaasti omaa öljynkulutustaan, ja mikäli Kiina päättää lopettaa kyseisen menettelyn, on polttoaineiden hinnat kohta pilvissä.

Äänestä
  • Jos luulette että nyt on kallista, niin Kiinan tehdessä tepposet hinnat nousevat jo sitten ihan uusiin ennätyksiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Jos luulette että nyt on kallista, niin Kiinan tehdessä tepposet hinnat nousevat jo sitten ihan uusiin ennätyksiin.

    Tästä viimeistään pitäisi vähän tyhmempienkin tajuta, että öljyriippuvuus on idiotismia.

    Äänestä

  • Nousee nousee, eikä loppua näy. Hallituksella ei ole osuutta, vaan:

    "Asiantuntija: Dieselin hinta nousee, kun talvi lähestyy ja lämmityskausi alkaa

    Varastot tyhjenevät. Öljyntuotanto vähenee sekä Venäjällä että Lähi-idässä."

    https://yle.fi/a/74-20246211

    Äänestä

  • Jos tankkaisin vielä jotain polttorotiskoa, tuntisin itseni typeräksi.

    Äänestä

  • Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3 2025

    Sähkön tuotanto kasvaa 108–122 TWh:iin vuoteen 2030 ja 120–169 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä. Tuulivoima on kasvun veturi, ja myös aurinkovoiman arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Lämpövoiman tuotanto supistuu, ydinvoiman tuotanto kasvaa tehonkorotusten myötä ja vesivoiman tuotanto säilyy nykyisellä tasolla molemmissa skenaarioissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3 2025

    Sähkön tuotanto kasvaa 108–122 TWh:iin vuoteen 2030 ja 120–169 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä. Tuulivoima on kasvun veturi, ja myös aurinkovoiman arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Lämpövoiman tuotanto supistuu, ydinvoiman tuotanto kasvaa tehonkorotusten myötä ja vesivoiman tuotanto säilyy nykyisellä tasolla molemmissa skenaarioissa.

    Mistähän säätövoima noille tuuli- ja aurinkovoimaloille?
    Vai vieläkö on varaa kasvattaa noiden määrää ja korvata sillä vaan ihan ruotsista ostettua sähköä.
    Kumma kun ei voitu sanoa paljonko ydinvoimasta voidaan saada lisää vääntämällä tehonappula täysille kun se on ilmeisesti tähän asti unohtunut vajaa-asentoon

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3 2025

    Sähkön tuotanto kasvaa 108–122 TWh:iin vuoteen 2030 ja 120–169 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä. Tuulivoima on kasvun veturi, ja myös aurinkovoiman arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Lämpövoiman tuotanto supistuu, ydinvoiman tuotanto kasvaa tehonkorotusten myötä ja vesivoiman tuotanto säilyy nykyisellä tasolla molemmissa skenaarioissa.

    Öljyä ei vieläkään saa maaperästämme yhtään, eikä vuonna 2035 edelleenkään yhtään...

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Jos tankkaisin vielä jotain polttorotiskoa, tuntisin itseni typeräksi.

    Turhaan säkään siellä juhlit jotain öljyhinnan nousua. Maailma kokonaisuutena on vielä täysin riippuvainen öljypohjaisista polttoaineista. Pahiten tää osuu kuljetusyrittäjiin, keskiverto polttomoottorilla ajava läski tuskin alkaa kävelemään kauppaan sen vuoks että polttoaineeseen menee jokunen sentti tai euro enemmän

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Mistähän säätövoima noille tuuli- ja aurinkovoimaloille?
    Vai vieläkö on varaa kasvattaa noiden määrää ja korvata sillä vaan ihan ruotsista ostettua sähköä.
    Kumma kun ei voitu sanoa paljonko ydinvoimasta voidaan saada lisää vääntämällä tehonappula täysille kun se on ilmeisesti tähän asti unohtunut vajaa-asentoon

    Suomen sähköjärjestelmän säätövoima- ja joustoratkaisut ovat siirtymässä uuteen aikakauteen vuodesta 2025 eteenpäin.

    Fingrid ei itse omista tai rakenna kaupallisia säätövoimalaitoksia, mutta se mahdollistaa hankkeiden toteutumisen jättimäisellä 5,2 miljardin euron kantaverkon investointiohjelmalla (2026–2035).

    1. Sähkövarastot ja akkuhankkeet (Räjähdysmäinen kasvu)

    Akkuinvestoinnit ovat nopein vastaus säätövoiman tarpeeseen, ja ne osallistuvat Fingridin ylläpitämille reservimarkkinoille.

    Yli 4 gigawatin sopimukset: Fingrid on tehnyt jo yli 4 gigawatin (GW) edestä liittymissopimuksia sähkövarastohankkeista.

    Laskutusmallien uudistus: Akkutoimijoiden määrän kasvaessa Fingrid valmistelee parhaillaan energiavarastojen uutta laskutusmallia ja tehomaksuja, joiden käyttöönotosta päätetään loppuvuoden 2026 aikana.

    Käynnissä olevat teollisen mittakaavan hankkeet: Energiayhtiöt (kuten Fortum, Helen ja useat ulkomaiset sijoittajat) rakentavat kymmenien ja satojen megawattituntien (MWh) akkupuistoja eri puolille Suomeen kantaverkon solmukohtiin.

    2. Vesivoiman modernisointi ja pumppuvoimalaitokset

    Vesivoima on perinteistä, pitkäkestoista säätövoimaa. Koska uutta perinteistä vesivoimaa on vaikea rakentaa ympäristösyistä, katseet ovat kääntyneet tehonkorotuksiin ja pumppuvoimaan.

    Pumppuvoimahankkeet: Suomessa on kehitteillä useita pumppuvoimalaitoshankkeita (PHEV), joissa sähköä varastoidaan pumppaamalla vettä ylempään altaaseen halvan sähkön aikana ja tuotetaan sähköä kalliin sähkön aikana. Esimerkiksi Kemijoki Oy ja muut toimijat selvittävät vanhojen kaivosten (kuten Pyhäsalmi) ja uusien allasrakenteiden hyödyntämistä.

    Iijoen säätövoimahanke: Pohjolan Voima (PVO) on vienyt eteenpäin Iijoen vesivoimalaitosten säätökyvyn kehittämistä, ja hanke eteni YVA-vaiheeseen (ympäristövaikutusten arviointi).

    3. Kantaverkon siirtokapasiteetin vahvistaminen

    Säätövoima vaatii rinnalleen vahvan verkon, jotta sähkö saadaan siirrettyä sieltä missä tuulee sinne, missä sitä kulutetaan.

    Fingrid toteuttaa parhaillaan historian suurimpia linjahankkeita:

    Aurora Line (Suomi–Ruotsi): Pohjois-Ruotsin ja Pohjo-Suomen välinen uusi Aurora Line -rajasiirtoyhteys valmistui ja otettiin tehokkaasti käyttöön, mikä nosti rajasiirtokapasiteetin 1 900 megawattiin ja paransi sähkön riittävyyttä sekä säätömahdollisuuksia Pohjoismaiden välillä.

    Metsälinja ja Järvilinja: Fingrid vahvistaa Suomen sisäistä sähkön siirtokykyä Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä muun muassa Metsälinjan vahvistuksilla ja Järvilinjalla.

    Lakeuslinja: Alajärven ja Hausjärven (Hikiä) välille rakentuva 400 + 110 kilovoltin Lakeuslinja vahvistaa siirtoyhteyksiä ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2028.

    Lounais-Suomen vahvistukset: Suunnitteilla on myös Kristiinankaupunki–Nokia-voimajohtohanke sekä Lounaisleikkauksen vahvistukset (alustavasti vuoteen 2035 mennessä) teollisuuden tarpeisiin.

    4. Kulutusjousto ja sähkökattilat

    Säätövoimaa ei ole vain tuotannon lisääminen, vaan myös kulutuksen joustavuus.

    Sähkökattilat kaukolämpöverkkoihin: Suuri määrä Suomen kaupunkien kaukolämpölaitoksista on investoinut tai investoi sähkökattiloihin. Kun tuulivoimaa on paljon tarjolla ja sähkö on halpaa, sähkökattilat reagoivat sekunneissa ja alkavat kuluttaa sähköä tehden siitä lämpöä. Tämä toimii erinomaisena alaspäinsäätönä kantaverkossa.

    Teollisuuden prosessit: Suuret datakeskushankkeet (liittymissopimuksia tehty jo lähes 5 GW edestä) alkavat osallistua kantaverkon joustomarkkinoille säätämällä kulutustaan tarpeen mukaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Turhaan säkään siellä juhlit jotain öljyhinnan nousua. Maailma kokonaisuutena on vielä täysin riippuvainen öljypohjaisista polttoaineista. Pahiten tää osuu kuljetusyrittäjiin, keskiverto polttomoottorilla ajava läski tuskin alkaa kävelemään kauppaan sen vuoks että polttoaineeseen menee jokunen sentti tai euro enemmän

    Mutta kas kun faktat nyt ovat ne, että sähkön merkitys räjähdysmäisesti lisääntyy kaikessa liikenteessä, ja öljy sen kuin kallistuu sekä kysyntä laskee. Öljyn ongelmat eivät koskaan tule poistumaan, joten sen merkitys tulee aina vain vähenemään.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Suomen sähköjärjestelmän säätövoima- ja joustoratkaisut ovat siirtymässä uuteen aikakauteen vuodesta 2025 eteenpäin.

    Fingrid ei itse omista tai rakenna kaupallisia säätövoimalaitoksia, mutta se mahdollistaa hankkeiden toteutumisen jättimäisellä 5,2 miljardin euron kantaverkon investointiohjelmalla (2026–2035).

    1. Sähkövarastot ja akkuhankkeet (Räjähdysmäinen kasvu)

    Akkuinvestoinnit ovat nopein vastaus säätövoiman tarpeeseen, ja ne osallistuvat Fingridin ylläpitämille reservimarkkinoille.

    Yli 4 gigawatin sopimukset: Fingrid on tehnyt jo yli 4 gigawatin (GW) edestä liittymissopimuksia sähkövarastohankkeista.

    Laskutusmallien uudistus: Akkutoimijoiden määrän kasvaessa Fingrid valmistelee parhaillaan energiavarastojen uutta laskutusmallia ja tehomaksuja, joiden käyttöönotosta päätetään loppuvuoden 2026 aikana.

    Käynnissä olevat teollisen mittakaavan hankkeet: Energiayhtiöt (kuten Fortum, Helen ja useat ulkomaiset sijoittajat) rakentavat kymmenien ja satojen megawattituntien (MWh) akkupuistoja eri puolille Suomeen kantaverkon solmukohtiin.

    2. Vesivoiman modernisointi ja pumppuvoimalaitokset

    Vesivoima on perinteistä, pitkäkestoista säätövoimaa. Koska uutta perinteistä vesivoimaa on vaikea rakentaa ympäristösyistä, katseet ovat kääntyneet tehonkorotuksiin ja pumppuvoimaan.

    Pumppuvoimahankkeet: Suomessa on kehitteillä useita pumppuvoimalaitoshankkeita (PHEV), joissa sähköä varastoidaan pumppaamalla vettä ylempään altaaseen halvan sähkön aikana ja tuotetaan sähköä kalliin sähkön aikana. Esimerkiksi Kemijoki Oy ja muut toimijat selvittävät vanhojen kaivosten (kuten Pyhäsalmi) ja uusien allasrakenteiden hyödyntämistä.

    Iijoen säätövoimahanke: Pohjolan Voima (PVO) on vienyt eteenpäin Iijoen vesivoimalaitosten säätökyvyn kehittämistä, ja hanke eteni YVA-vaiheeseen (ympäristövaikutusten arviointi).

    3. Kantaverkon siirtokapasiteetin vahvistaminen

    Säätövoima vaatii rinnalleen vahvan verkon, jotta sähkö saadaan siirrettyä sieltä missä tuulee sinne, missä sitä kulutetaan.

    Fingrid toteuttaa parhaillaan historian suurimpia linjahankkeita:

    Aurora Line (Suomi–Ruotsi): Pohjois-Ruotsin ja Pohjo-Suomen välinen uusi Aurora Line -rajasiirtoyhteys valmistui ja otettiin tehokkaasti käyttöön, mikä nosti rajasiirtokapasiteetin 1 900 megawattiin ja paransi sähkön riittävyyttä sekä säätömahdollisuuksia Pohjoismaiden välillä.

    Metsälinja ja Järvilinja: Fingrid vahvistaa Suomen sisäistä sähkön siirtokykyä Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä muun muassa Metsälinjan vahvistuksilla ja Järvilinjalla.

    Lakeuslinja: Alajärven ja Hausjärven (Hikiä) välille rakentuva 400 + 110 kilovoltin Lakeuslinja vahvistaa siirtoyhteyksiä ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2028.

    Lounais-Suomen vahvistukset: Suunnitteilla on myös Kristiinankaupunki–Nokia-voimajohtohanke sekä Lounaisleikkauksen vahvistukset (alustavasti vuoteen 2035 mennessä) teollisuuden tarpeisiin.

    4. Kulutusjousto ja sähkökattilat

    Säätövoimaa ei ole vain tuotannon lisääminen, vaan myös kulutuksen joustavuus.

    Sähkökattilat kaukolämpöverkkoihin: Suuri määrä Suomen kaupunkien kaukolämpölaitoksista on investoinut tai investoi sähkökattiloihin. Kun tuulivoimaa on paljon tarjolla ja sähkö on halpaa, sähkökattilat reagoivat sekunneissa ja alkavat kuluttaa sähköä tehden siitä lämpöä. Tämä toimii erinomaisena alaspäinsäätönä kantaverkossa.

    Teollisuuden prosessit: Suuret datakeskushankkeet (liittymissopimuksia tehty jo lähes 5 GW edestä) alkavat osallistua kantaverkon joustomarkkinoille säätämällä kulutustaan tarpeen mukaan.

    Mitä jos vastaisit vaikka omin sanoin etkä tollasilla helvetin copypasteilla ja tekstiseinillä.
    Periaatteesta en tuollaisia lue jos et itsekään vaivaudu niitä edes referoimaan

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Mutta kas kun faktat nyt ovat ne, että sähkön merkitys räjähdysmäisesti lisääntyy kaikessa liikenteessä, ja öljy sen kuin kallistuu sekä kysyntä laskee. Öljyn ongelmat eivät koskaan tule poistumaan, joten sen merkitys tulee aina vain vähenemään.

    Ollaanko nuo akkumateriaaleihin liittyvät ongelmat jo ratkaistu? Saadaanko käytettyjen akkujen raaka-aineet uusiokäytettyä ja löytyykö maailmasta tarpeeksi litiumia ja muita tärkeitä aineita että kaikki nykyinen liikenne voitaisiin korvata täysin sähköisellä

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Mitä jos vastaisit vaikka omin sanoin etkä tollasilla helvetin copypasteilla ja tekstiseinillä.
    Periaatteesta en tuollaisia lue jos et itsekään vaivaudu niitä edes referoimaan

    No voi voi, pikku pellellä meni sitten jauhot suuhun. Olisit itse saanut kaiken tuon selville ihan vain käyttämällä hakukonetta. Luuletko että nuo faktat nyt jotenkin muuttuu kun iniset kopioimisesta ja vannot että periaatteesta et lue?

    Ratkaisut on tulossa, ja asioita suunnittelee paljon sinua fiksummat ihmiset. Ininäsi on vain naurettavaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Ollaanko nuo akkumateriaaleihin liittyvät ongelmat jo ratkaistu? Saadaanko käytettyjen akkujen raaka-aineet uusiokäytettyä ja löytyykö maailmasta tarpeeksi litiumia ja muita tärkeitä aineita että kaikki nykyinen liikenne voitaisiin korvata täysin sähköisellä

    Mainitsemiasi ongelmia ei edes ole, ja olet aivan pihalla kaikesta kehityksestä ml. akut ja akkumateriaalit.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Ollaanko nuo akkumateriaaleihin liittyvät ongelmat jo ratkaistu? Saadaanko käytettyjen akkujen raaka-aineet uusiokäytettyä ja löytyykö maailmasta tarpeeksi litiumia ja muita tärkeitä aineita että kaikki nykyinen liikenne voitaisiin korvata täysin sähköisellä

    Litiumia löytyy maailmasta käytännössä rajattomasti, vähintään tuhansiksi vuosiksi (merivesi). Saksasta löytyi vatsikää 43 miljoonan tonnin esiintymä. Tosin litiumin tulee korvaamaan varastoakuissa suola (natriumioniakut), jota riittää loputtomiin...

    Sitten on mm. virtausakkuja:

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/f93449a2-12b9-4963-bfa8-53efddce7e62

    Vähentäisi turhaa ininääsi jos viitsisit ottaa itse edes jotain selville...

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Ollaanko nuo akkumateriaaleihin liittyvät ongelmat jo ratkaistu? Saadaanko käytettyjen akkujen raaka-aineet uusiokäytettyä ja löytyykö maailmasta tarpeeksi litiumia ja muita tärkeitä aineita että kaikki nykyinen liikenne voitaisiin korvata täysin sähköisellä

    Akkujen kierrätys on yleensäkin vanha juttu, ja sitä on tehty Suomessa jo pitkään, mutta sähköautot avaavat tässäkin suhteessa uutta liiketoimintaa:

    "Sähköauton vanha akku ei välttämättä päädykään jätteeksi – Suomessa siitä rakennetaan nyt uutta liiketoimintaa"

    https://tekniikanmaailma.fi/sahkoauton-vanha-akku-ei-valttamatta-paadykaan-jatteeksi-suomessa-siita-rakennetaan-nyt-uutta-liiketoimintaa/

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Jos tankkaisin vielä jotain polttorotiskoa, tuntisin itseni typeräksi.

    Sähkötraktoreita on aika vähän tarjolla.

    Äänestä


  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Akkujen kierrätys on yleensäkin vanha juttu, ja sitä on tehty Suomessa jo pitkään, mutta sähköautot avaavat tässäkin suhteessa uutta liiketoimintaa:

    "Sähköauton vanha akku ei välttämättä päädykään jätteeksi – Suomessa siitä rakennetaan nyt uutta liiketoimintaa"

    https://tekniikanmaailma.fi/sahkoauton-vanha-akku-ei-valttamatta-paadykaan-jatteeksi-suomessa-siita-rakennetaan-nyt-uutta-liiketoimintaa/

    Pitäskö tuon nyt jotenkin poistaa näitä sähköautoihin liittyviä epävarmuuksia.
    "Sähköauton vanha akku ei VÄLTTÄMÄTTÄ päädykään jätteeksi"
    Eli mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyy.

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Pitäskö tuon nyt jotenkin poistaa näitä sähköautoihin liittyviä epävarmuuksia.
    "Sähköauton vanha akku ei VÄLTTÄMÄTTÄ päädykään jätteeksi"
    Eli mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyy.

    Ei sähköautoihin liity mitään epävarmuuksia, ne valtaavat markkinat pian sataprosenttisesti.

    Ininäsi on vain typerää.

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Pitäskö tuon nyt jotenkin poistaa näitä sähköautoihin liittyviä epävarmuuksia.
    "Sähköauton vanha akku ei VÄLTTÄMÄTTÄ päädykään jätteeksi"
    Eli mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyy.

    Kun et nyt tunnu mitään asiasta tunnu tajuavan, niin tuo juttuhan käsitteli akkujen kunnostamista ja niiden uudelleenkäyttöä. Jos akku päätyy jätteeksi, niin silloin sen raaka-aineet kierrätetään.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    No voi voi, pikku pellellä meni sitten jauhot suuhun. Olisit itse saanut kaiken tuon selville ihan vain käyttämällä hakukonetta. Luuletko että nuo faktat nyt jotenkin muuttuu kun iniset kopioimisesta ja vannot että periaatteesta et lue?

    Ratkaisut on tulossa, ja asioita suunnittelee paljon sinua fiksummat ihmiset. Ininäsi on vain naurettavaa.

    Niin, jos haluaisin käyttää hakukonetta, käyttäisin hakukonetta.
    Olen keskustelupalstalla jolloin odotan että ihmiset vastaavat oman tietonsa mukaan eikä copy pasteamalla jotain vitun hakukone-tuloksia, idiootti.

    Todistit juuri että sinä joka väität asioista tietäväsi, et tiedä niistä hevon helvetin vittua siksi copy pasteat jotain hakukone paskaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Kun et nyt tunnu mitään asiasta tunnu tajuavan, niin tuo juttuhan käsitteli akkujen kunnostamista ja niiden uudelleenkäyttöä. Jos akku päätyy jätteeksi, niin silloin sen raaka-aineet kierrätetään.

    Oliko sulla jotain lähdettäkin antaa sille että nää materiaalit kierrätetään?

    Materiaalejahan ei kierrätetä jos maasta saa kaivettua uusia halvemmalla.
    Miks vastaat turhalla hevonpaskalla jos et siksi ettet löydä itse kysymykseen mitään oikeaa vastausta.

    Olette ihan vitun tyhmiä vajakkeja, yhtä idiootteja mitä sähköautojen vastustajat.

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Oliko sulla jotain lähdettäkin antaa sille että nää materiaalit kierrätetään?

    Materiaalejahan ei kierrätetä jos maasta saa kaivettua uusia halvemmalla.
    Miks vastaat turhalla hevonpaskalla jos et siksi ettet löydä itse kysymykseen mitään oikeaa vastausta.

    Olette ihan vitun tyhmiä vajakkeja, yhtä idiootteja mitä sähköautojen vastustajat.

    Mielísairaan vajakin typerää kirkunaa taas, etkö edes ymmärrä lukemaasi?

    Äänestä

kannattaa olla laitteet parasta A-sähköluokkaa.

oletko B-ihminen?

Äänestä
  • Sähköä sitä vaan tuotetaan lisempää ja lisempää, ja öljy sen kun vaan hupenee.

    Sähkö halventunut parissa vuodessa 24 %, diesel kallistunut vuodessa 70 % ja bensiini 50 %...

    Äänestä

mikä on todellakin huvittavaa joku HP:;n buasineaa läppäri sulkee itse itsensä automaattisesrikinjos en tee silläm itään

Äänestä
  • No sepä onkin todellaa hupaisaa kultaseni. Melkein yhtä hupaisaa kuin öljyriippuvaisten loputon ininä ja itkeskely.

    Äänestä

Näin se nyt vaan on, että polttomoottoriautoilu on piakkoin tulossa tiensä päähän. Jo nyt n. 2/3 autokantaan tulleista uusista rekisteröinneistä on täyssähköautoja.

Äänestä
  • Sähköauto on vain tilapäisratkaisu, joka kantaa vain viherfanatismin huippukiihkon ajan.

    Todellisuus palaa maan päälle jonkun ajan kuluttua ja polttomoottoriautot palaavat. Polttoaine voi kylläkin olla jotain muuta kuin bensaa ja dieseliä.

    Kun se jo tiedetään, että akkumetalleja on rajallinen määrä eikä päästötöntä sähköäkään voi tuottaa määräänsä enempää siihen hintaan, että sitä voisi yleisesti autoihinsa tankata, niin....aika lyhyeksi jää patteriautoilijoiden erektio.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Sähköauto on vain tilapäisratkaisu, joka kantaa vain viherfanatismin huippukiihkon ajan.

    Todellisuus palaa maan päälle jonkun ajan kuluttua ja polttomoottoriautot palaavat. Polttoaine voi kylläkin olla jotain muuta kuin bensaa ja dieseliä.

    Kun se jo tiedetään, että akkumetalleja on rajallinen määrä eikä päästötöntä sähköäkään voi tuottaa määräänsä enempää siihen hintaan, että sitä voisi yleisesti autoihinsa tankata, niin....aika lyhyeksi jää patteriautoilijoiden erektio.

    Ihan tietämätöntä trollihöpötystä taholtasi. Akkumateriaalit ei lopu tuhansiin vuosiin, sillä litiumia on lähes loputtomasti merivedessä, ja toisaalta akkuja voidaan tehdä vaikka suolasta (natriumioniakku).

    Öljy sen sijaan loppuu paljon ennen kuin akkumateriaalit. Polttomoottori on vanhentunut ratkaisu, ja se on poistumassa markkinoilta.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Sähköauto on vain tilapäisratkaisu, joka kantaa vain viherfanatismin huippukiihkon ajan.

    Todellisuus palaa maan päälle jonkun ajan kuluttua ja polttomoottoriautot palaavat. Polttoaine voi kylläkin olla jotain muuta kuin bensaa ja dieseliä.

    Kun se jo tiedetään, että akkumetalleja on rajallinen määrä eikä päästötöntä sähköäkään voi tuottaa määräänsä enempää siihen hintaan, että sitä voisi yleisesti autoihinsa tankata, niin....aika lyhyeksi jää patteriautoilijoiden erektio.

    Pelkästään vuosien 2023–2026 aikana perinteisten bensiini- ja dieselautojen määrä Suomen tieliikenteessä vähentyi noin 260 000 kappaleella. Ja tahti vain kiihtyy.

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Pelkästään vuosien 2023–2026 aikana perinteisten bensiini- ja dieselautojen määrä Suomen tieliikenteessä vähentyi noin 260 000 kappaleella. Ja tahti vain kiihtyy.

    Tätä vauhtia liikennekäytössä olevat polttomoottoriautot katoavat kymmenessä vuodessa.

    Äänestä

  • Anonyymi00029 kirjoitti:

    Ihan tietämätöntä trollihöpötystä taholtasi. Akkumateriaalit ei lopu tuhansiin vuosiin, sillä litiumia on lähes loputtomasti merivedessä, ja toisaalta akkuja voidaan tehdä vaikka suolasta (natriumioniakku).

    Öljy sen sijaan loppuu paljon ennen kuin akkumateriaalit. Polttomoottori on vanhentunut ratkaisu, ja se on poistumassa markkinoilta.

    Puhut pelkästään siitä mitä toivot.

    Akkuja voi tehdä paljon mutta sellaisia jotka järkevästi voi sovittaa autoon ei voi.

    Jos akun teko on noin helppoa kuin kuvaat, kysypä itseltäsi miksi niitä ei ole tehty laajamittaiseen sähkön varastointiin. Siinähän ei akun koko ja paino ole niin kovin tärkeää. Miksi "ylimääräsähkö" mielummin varastoidaan lämmöksi vaikkapa isoihin hiekasta tehtyihin lämpöakkuihin (joka siis ei ole synonyymi sähköakuille).

    Öljy ei lopu ikinä. Tässä vaiheessa löydetyistä lähteistä vasta puolta hyödynnetään, ja maaperätutkimukset osoittavat että lähteitä olisi vielä paljon lisää. Ne lähteet vaan sijaitsevat kilometrien syvyyksissä.

    Öljy ei lopu, mutta sen hinta tulee jossain vaiheessa esteeksi sen käytölle monessa paikassa.

    Tiedätkö yleensä mikä on polttomoottori? Otapa paremmin selvää. Vihjeeksi kertron, että se voi käyttää polttoaineena muutakin kuin maasta pumpattua öljyä.

    Äänestä

  • Anonyymi00034 kirjoitti:

    Puhut pelkästään siitä mitä toivot.

    Akkuja voi tehdä paljon mutta sellaisia jotka järkevästi voi sovittaa autoon ei voi.

    Jos akun teko on noin helppoa kuin kuvaat, kysypä itseltäsi miksi niitä ei ole tehty laajamittaiseen sähkön varastointiin. Siinähän ei akun koko ja paino ole niin kovin tärkeää. Miksi "ylimääräsähkö" mielummin varastoidaan lämmöksi vaikkapa isoihin hiekasta tehtyihin lämpöakkuihin (joka siis ei ole synonyymi sähköakuille).

    Öljy ei lopu ikinä. Tässä vaiheessa löydetyistä lähteistä vasta puolta hyödynnetään, ja maaperätutkimukset osoittavat että lähteitä olisi vielä paljon lisää. Ne lähteet vaan sijaitsevat kilometrien syvyyksissä.

    Öljy ei lopu, mutta sen hinta tulee jossain vaiheessa esteeksi sen käytölle monessa paikassa.

    Tiedätkö yleensä mikä on polttomoottori? Otapa paremmin selvää. Vihjeeksi kertron, että se voi käyttää polttoaineena muutakin kuin maasta pumpattua öljyä.

    Olipa tyhjänpäiväistä höpötystä ja disinformaatiota.

    Äänestä

  • Anonyymi00035 kirjoitti:

    Olipa tyhjänpäiväistä höpötystä ja disinformaatiota.

    Argumentointivirhe on helppo itsepetos.

    Äänestä

On se kova paikka öljyriippuvaisille. Sähkö vain halpenee ja lisääntyy, öljy taas vain vähenee ja kallistuu.

Äänestä
  • Koville se ottaa ennen kuin loppuu.

    Äänestä

Kyseessä on pörssisähkön käyttäjän ja pelokkaan pitkäaikaispersun välinen ikuinen dialogi. Jälkimmäinen ei tajua että pitkäaikaisissa sopimuksissa asiakkaalla maksetaan ns riskilisä joka on yleensä n. 2 senttiä kilowattitunnilta.

Äänestä
  • Määräaikaisessa voit vaikuttaa vain käyttämäsi sähkön määrään. En tiedä miten liittyy persuihin, eikö ne teekään sähkönsä dieselgeneraattorilla?

    Äänestä

Näitä pörssisähkön hintoja ( https://pörssisähkön-hinta.fi )kun katselee, niin kauhulla kyllä odottaa tulevia datakeskushankkeita. Mitenkäs mahtaa käydä kun iso osa sähköstä on Googlelle korvamerkittyjä, ja toinen voimala on huollossa.

Taitaa taas amerikkalaiset nauraa matkalla pankkiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Vuodet 2024 ja 2025 laskivat selvästi edullisemmalle tasolle tuotannon kasvaessa. Vuonna 2023 keskihinta oli 6,68 snt, kun 2025 enää 5,08 snt / kWh. Sähkön keskihinta laski myös vuodesta 2024 vuoteen 2025 noin 11,5 % (5,68 - 5,08).

Kantaverkkoyhtiö Fingridin kehitysnäkymien (Q3 2025) mukaan Suomen vuotuinen sähkön tuotanto nousee noin 90 terawattitunnista (TWh) 108–122 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.

Sähkön tuontantokapasiteetti on siis kasvamassa merkittävästi jo aivan lähivuosina.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu