Nämä tipahtaa droneparvella it tj

Ensimmäiset kaksi Yhdysvalloista tilatuista F-35-hävittäjistä saapuivat Suomeen perjantaina maailmantilanteessa, joka on kovin erilainen kuin ostopäätöksen hetkellä joulukuussa 2021.

Venäjän ja Ukrainan sodassa huomio on kiinnittynyt sodankäyntiin drooneilla. Tämä on herättänyt kysymyksiä, ovatko F-35:n kaltaiset monitoimihävittäjät vielä nykypäivää. Israelin ja Yhdysvaltain F-35-hävittäjät osallistuneet sotatoimiin Iranissa, mutta ilmaherruus ei tuonut odotettua helppoa voittoa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon arvaamaton ja liittolaisia ravisteleva ulkopolitiikka on esimerkiksi Kanadassa, Sveitsissä ja Portugalissa johtanut pohdintaan F-35-hankintojen järkevyydestä.

– Tällaista keskustelua ei Suomessa ole käyty, väitöskirjatutkija Kari Paasonen Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta Taprista sanoo.

F-35-hävittäjien ostaminen tietysti sitoo Suomea Yhdysvaltoihin enemmän kuin vaikkapa JAS Gripenien hankkiminen Ruotsista. Jo nykyisten Hornetien hankintapäätös 1990-luvulla oli ulkopoliittisesti merkittävä.

Liittyykö F-35-hävittäjiin poliittista riippuvuutta Yhdysvalloista?

– Kyllä, ehdottomasti. Mutta halki Euroopan sotilaallisissa kyvykkyyksissä on massiivisia riippuvuuksia Yhdysvalloista, brittitutkija Justin Bronk sanoo.

Bronk on brittiläisen Royal United Services Institute (RUSI) -ajatushautomon vanhempi tutkija ja professori Norjan ilmavoimien korkeakoulussa.

Voisiko Yhdysvallat estää koneiden käytön?
Suomen ilmavoimien komentaja Timo Herranen joutui maaliskuussa torjumaan epäilyjä, että koneissa olisi niin sanottu ”kill switch”, tappokytkin, jolla Yhdysvallat voisi halutessaan saada ne pysymään maassa.

Toisaalta varaosien, ohjelmistopäivitysten ja ammustäydennysten epääminen tekisi koneiden käytöstä nopeasti hankalaa.

Justin Bronk ei näe uskottavaa skenaariota, jossa Yhdysvallat aktiivisesti estäisi esimerkiksi Suomea käyttämästä F-35-hävittäjiään, jos Venäjä hyökkää eurooppalaista Nato-jäsentä vastaan.

– Jos niin tapahtuisi, meillä olisi monia niin paljon suurempia ongelmia komentojärjestelmissä, ammustäydennyksissä ja muissa asioissa, että se olisi lähes pienimpiä huolistamme.

Bronkin mielestä Euroopan pitää vastauksena Trumpin arvaamattomaan politiikkaan kasvattaa kykyään puolustaa itseään ilman, että Yhdysvallat taistelee Euroopan puolesta.

Vasta sitten Eurooppa voi alkaa pohtia, miten taistella myös sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa Yhdysvallat yrittäisi aktiivisesti estää eurooppalaisia taistelemasta.

Oliko sinulla omia mielipiteitä johonkin. Muiden tuottamaa tekstiä kopioit.

Montako hävittäjää on tiputettu dronella Ukrainan sodan aikana?

Entä montako dronea on tiputettu hävittäjällä?

Montako liitopommia on tiputettu tai ohjusta laukaistu hävittäjästä tai dronesta?

Niimpä.