Tapaukset, joissa voimakas viha Jumalaa kohtaan puhdistaa ihmisen

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/

Anonyymi00002 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/
Therefore by enmity or by devotional service, by fear, by affection or by lusty desire — by all of these or any one of them — if a conditioned soul somehow or other concentrates his mind upon the Lord, the result is the same, for the Lord, because of His blissful position, is never affected by enmity or friendship.

Anonyymi00003 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/
Therefore by enmity or by devotional service, by fear, by affection or by lusty desire — by all of these or any one of them — if a conditioned soul somehow or other concentrates his mind upon the Lord, the result is the same, for the Lord, because of His blissful position, is never affected by enmity or friendship.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/
Sen vuoksi vihamielisyyden tai antaumuksellisen palvelun kautta, pelon, kiintymyksen tai himokkaan halun kautta — kaikkien näiden tai minkä tahansa yhden niistä kautta — jos ehdollistunut sielu jollakin tavalla tai toisella keskittää mielensä Jumalaan, tulos on sama, sillä Jumalaan, joka on autuaallisessa asemassaan, eivät koskaan vaikuta vihamielisyys tai ystävyys.

Anonyymi00004 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/
Sen vuoksi vihamielisyyden tai antaumuksellisen palvelun kautta, pelon, kiintymyksen tai himokkaan halun kautta — kaikkien näiden tai minkä tahansa yhden niistä kautta — jos ehdollistunut sielu jollakin tavalla tai toisella keskittää mielensä Jumalaan, tulos on sama, sillä Jumalaan, joka on autuaallisessa asemassaan, eivät koskaan vaikuta vihamielisyys tai ystävyys.

Lue lisää

Toisesta kielestä käännettynä sama teksti:
-------------
Sen vuoksi, millä tahansa tunteella ehdollistunut sielu ajatteleekin Jumalaa — olipa kyse vihamielisyydestä, antaumuksesta, pelosta, kiintymyksestä tai himosta — jos sen ajatukset tavalla tai toisella ovat keskittyneet Korkeimpaan, se saa ainoastaan hyvää, sillä autuudesta täyttynyt Jumala ei koskaan joudu kenenkään vihamielisyyden tai ystävällisyyden vaikutuksen alaiseksi.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Toisesta kielestä käännettynä sama teksti:
-------------
Sen vuoksi, millä tahansa tunteella ehdollistunut sielu ajatteleekin Jumalaa — olipa kyse vihamielisyydestä, antaumuksesta, pelosta, kiintymyksestä tai himosta — jos sen ajatukset tavalla tai toisella ovat keskittyneet Korkeimpaan, se saa ainoastaan hyvää, sillä autuudesta täyttynyt Jumala ei koskaan joudu kenenkään vihamielisyyden tai ystävällisyyden vaikutuksen alaiseksi.

Lue lisää

Juuri tuo kohta tekee ajatuksesta vielä vahvemman. Siinä ei ainoastaan todeta, että vihamielinenkin muistaminen voi johtaa hyvään, vaan perustelu liittyy Krishnan omaan luontoon: Krishna ei ole vihamielisyyden kohteen tavoin haavoittuva tai riippuvainen siitä, millä tunnetilalla häntä lähestytään. Hän on ānanda-svarūpa — autuuden täyttämä.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Juuri tuo kohta tekee ajatuksesta vielä vahvemman. Siinä ei ainoastaan todeta, että vihamielinenkin muistaminen voi johtaa hyvään, vaan perustelu liittyy Krishnan omaan luontoon: Krishna ei ole vihamielisyyden kohteen tavoin haavoittuva tai riippuvainen siitä, millä tunnetilalla häntä lähestytään. Hän on ānanda-svarūpa — autuuden täyttämä.

Lue lisää

Vaishnava-teologian hämmästyttävimpiä opetuksia on se, että myös kielteinen tunne voi saada hengellisen merkityksen silloin, kun sen kohde on Krishna.
Ehdollistunut sielu voi ajatella Jumalaa vihamielisyydellä, antaumuksella, pelolla, kiintymyksellä tai jopa voimakkaalla himolla. Ratkaisevaa on, että tietoisuus on tavalla tai toisella keskittynyt Korkeimpaan. Kun mieli jatkuvasti suuntautuu Krishnaan, Krishna-muistaminen (smaraṇa) alkaa vaikuttaa tietoisuuteen.
Tässä paljastuu jotakin Krishnan ainutlaatuisesta asemasta.
Krishna ei ole riippuvainen siitä, rakastammeko häntä vai vihaammeko häntä. Hän ei muutu ihmisen tunteen vaikutuksesta. Ihmisen rakkaus ei tee hänestä suurempaa eikä ihmisen viha pienempää. Hän pysyy täydellisenä, autuudesta täyttyneenä Jumalana.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Vaishnava-teologian hämmästyttävimpiä opetuksia on se, että myös kielteinen tunne voi saada hengellisen merkityksen silloin, kun sen kohde on Krishna.
Ehdollistunut sielu voi ajatella Jumalaa vihamielisyydellä, antaumuksella, pelolla, kiintymyksellä tai jopa voimakkaalla himolla. Ratkaisevaa on, että tietoisuus on tavalla tai toisella keskittynyt Korkeimpaan. Kun mieli jatkuvasti suuntautuu Krishnaan, Krishna-muistaminen (smaraṇa) alkaa vaikuttaa tietoisuuteen.
Tässä paljastuu jotakin Krishnan ainutlaatuisesta asemasta.
Krishna ei ole riippuvainen siitä, rakastammeko häntä vai vihaammeko häntä. Hän ei muutu ihmisen tunteen vaikutuksesta. Ihmisen rakkaus ei tee hänestä suurempaa eikä ihmisen viha pienempää. Hän pysyy täydellisenä, autuudesta täyttyneenä Jumalana.

Lue lisää

Hän haluaa vastustaa Krishnaa — mutta ajattelee Krishnaa.
Hän haluaa unohtaa Krishnan — mutta muistaa Krishnaa.
Hän haluaa päästä Krishnaa pakoon — mutta Krishna on jatkuvasti hänen mielensä kohteena.
Tällainen on Krishnan suuruus.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Hän haluaa vastustaa Krishnaa — mutta ajattelee Krishnaa.
Hän haluaa unohtaa Krishnan — mutta muistaa Krishnaa.
Hän haluaa päästä Krishnaa pakoon — mutta Krishna on jatkuvasti hänen mielensä kohteena.
Tällainen on Krishnan suuruus.

Lue lisää

Hän voi ottaa vastaan vihamielisen tietoisuuden ilman, että hänen oma täydellisyytensä järkkyy.

Hän ei tule pienemmäksi ihmisen vihasta eikä suuremmaksi ihmisen ylistyksestä. Hän on autuus itsessään.


Siksi Krishnaan kohdistuva tietoisuus voi olla puhdistavaa silloinkin, kun sen välittömänä tunteena on viha.

Ei siksi, että viha itsessään olisi korkeinta hengellisyyttä, vaan siksi, että Krishna on niin täydellinen tietoisuuden kohde, että jopa häntä vastaan suunnattu lakkaamaton muistaminen voi kääntyä sielun hyväksi.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Hän voi ottaa vastaan vihamielisen tietoisuuden ilman, että hänen oma täydellisyytensä järkkyy.

Hän ei tule pienemmäksi ihmisen vihasta eikä suuremmaksi ihmisen ylistyksestä. Hän on autuus itsessään.


Siksi Krishnaan kohdistuva tietoisuus voi olla puhdistavaa silloinkin, kun sen välittömänä tunteena on viha.

Ei siksi, että viha itsessään olisi korkeinta hengellisyyttä, vaan siksi, että Krishna on niin täydellinen tietoisuuden kohde, että jopa häntä vastaan suunnattu lakkaamaton muistaminen voi kääntyä sielun hyväksi.

Lue lisää

Mutta silti rakkaudellinen Krishna-smaraṇa on selvästi korkeampi ja tavoiteltavampi suhde kuin vihamielinen muistaminen.

Viha on tässä hämmästyttävä poikkeustapaus: sekin pitää tietoisuuden Krishnassa, mutta se ei ole sama asia kuin bhakti.

Paras tapa ajatella Krishnaa on rakkaudella.
Viha, pelko tai muu voimakas tunne voi pitää mielen Krishnassa ja tekstien mukaan siitäkin voi seurata hengellistä hyötyä. Mutta rakkaudellinen muistaminen on jotakin aivan muuta: siinä sielu ei ainoastaan ajattele Krishnaa, vaan haluaa Krishnaa, rakastaa häntä ja suuntautuu häneen vapaaehtoisesti.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Mutta silti rakkaudellinen Krishna-smaraṇa on selvästi korkeampi ja tavoiteltavampi suhde kuin vihamielinen muistaminen.

Viha on tässä hämmästyttävä poikkeustapaus: sekin pitää tietoisuuden Krishnassa, mutta se ei ole sama asia kuin bhakti.

Paras tapa ajatella Krishnaa on rakkaudella.
Viha, pelko tai muu voimakas tunne voi pitää mielen Krishnassa ja tekstien mukaan siitäkin voi seurata hengellistä hyötyä. Mutta rakkaudellinen muistaminen on jotakin aivan muuta: siinä sielu ei ainoastaan ajattele Krishnaa, vaan haluaa Krishnaa, rakastaa häntä ja suuntautuu häneen vapaaehtoisesti.

Lue lisää

Samalla paradoksi on, että jos ihminen vihansa vuoksi kuitenkin jatkuvasti ajattelee Krishnaa, tuo Krishnaan kohdistuva tietoisuus voi puhdistaa häntä.


Mutta jos ihminen ei halua Krishnaa lainkaan, Krishna voi antaa hänen unohtaa hänet ja suunnata tietoisuutensa muualle.

Krishna ei pakota muistamaan itseään.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Samalla paradoksi on, että jos ihminen vihansa vuoksi kuitenkin jatkuvasti ajattelee Krishnaa, tuo Krishnaan kohdistuva tietoisuus voi puhdistaa häntä.


Mutta jos ihminen ei halua Krishnaa lainkaan, Krishna voi antaa hänen unohtaa hänet ja suunnata tietoisuutensa muualle.

Krishna ei pakota muistamaan itseään.

Lue lisää

Jos ihminen todella ajattelee: ”En halua tuntea sinua. En halua ajatella sinua.”, Krishna ei pakota häntä rakastamaan itseään.
Krishna väistyy kohteliaasti.


Hän antaa ihmisen unohtaa hänet.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Jos ihminen todella ajattelee: ”En halua tuntea sinua. En halua ajatella sinua.”, Krishna ei pakota häntä rakastamaan itseään.
Krishna väistyy kohteliaasti.


Hän antaa ihmisen unohtaa hänet.

Lue lisää

Vihollinen voi ajatella Krishnaa vihalla.

Bhakta ajattelee Krishnaa rakkaudella.

Ja ihminen, joka ei halua Krishnaa lainkaan, saa jopa unohtaa hänet.
Krishna antaa vapauden kaikissa kolmessa tapauksessa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Vihollinen voi ajatella Krishnaa vihalla.

Bhakta ajattelee Krishnaa rakkaudella.

Ja ihminen, joka ei halua Krishnaa lainkaan, saa jopa unohtaa hänet.
Krishna antaa vapauden kaikissa kolmessa tapauksessa.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/bg/9/29/
Bg. 9.29

”En kadehdi ketään, enkä ole puolueellinen ketään kohtaan. Olen tasapuolinen kaikkia kohtaan. Mutta jokainen, joka suorittaa palvelua Minulle antaumuksessa, on ystävä, on Minussa, ja Minä olen myös ystävä hänelle.”

Anonyymi00014 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/bg/9/29/
Bg. 9.29

”En kadehdi ketään, enkä ole puolueellinen ketään kohtaan. Olen tasapuolinen kaikkia kohtaan. Mutta jokainen, joka suorittaa palvelua Minulle antaumuksessa, on ystävä, on Minussa, ja Minä olen myös ystävä hänelle.”

Lue lisää

Sama teksti käännettynä toisella tavalla, toisesta kielestä:

---------------

Bg. 9.29


En tunne ketään kohtaan vihamielisyyttä enkä puolueellisuutta. Suhtaudun kaikkiin samalla tavalla. Mutta se, joka palvelee Minua rakkaudella ja antaumuksella, on Minun ystäväni. Hän on aina Minun sydämessäni, ja Minäkin olen hänen ystävänsä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Sama teksti käännettynä toisella tavalla, toisesta kielestä:

---------------

Bg. 9.29


En tunne ketään kohtaan vihamielisyyttä enkä puolueellisuutta. Suhtaudun kaikkiin samalla tavalla. Mutta se, joka palvelee Minua rakkaudella ja antaumuksella, on Minun ystäväni. Hän on aina Minun sydämessäni, ja Minäkin olen hänen ystävänsä.

Lue lisää

Hän ei tarvitse pakotettua uskoa. Hän antaa ihmiselle mahdollisuuden kääntyä pois, etsiä muualta ja rakentaa käsityksensä todellisuudesta toisen tradition varaan.
Ja jos ihminen myöhemmin itse haluaa etsiä Krishnaa, hän saa tehdä sen vapaasti.
Krishna siis ei sano: ”Sinun on uskottava minuun.”
Hän yksinkertaisesti väistyy.
Krishna väistyy kohteliaasti ja antaa ihmiselle vapauden etsiä omaa tietään.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Hän ei tarvitse pakotettua uskoa. Hän antaa ihmiselle mahdollisuuden kääntyä pois, etsiä muualta ja rakentaa käsityksensä todellisuudesta toisen tradition varaan.
Ja jos ihminen myöhemmin itse haluaa etsiä Krishnaa, hän saa tehdä sen vapaasti.
Krishna siis ei sano: ”Sinun on uskottava minuun.”
Hän yksinkertaisesti väistyy.
Krishna väistyy kohteliaasti ja antaa ihmiselle vapauden etsiä omaa tietään.

Lue lisää

Tässä on suuri ero tähän:

2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."
------------
Hohhoijaa, kyllä saat kumartaa toista jumalaa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Tässä on suuri ero tähän:

2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."
------------
Hohhoijaa, kyllä saat kumartaa toista jumalaa.

Lue lisää

Ja juuri tästä syystä hänen luokseen palaaminen on aina aitoa. Kun ihminen lopulta etsii uudelleen Krishnaa, sen ei tarvitse tapahtua pelon, pakon tai painostuksen seurauksena. Hän voi tulla hänen luokseen vapaasta tahdostaan.
Krishna ei siis tyrkytä itseään. Hän antaa ihmiselle mahdollisuuden sanoa hänelle ei.
Jos ihminen pitää Krishnaa pahana tai julmana, hän saa lähteä etsimään toista tietä. Krishna ei tarvitse ihmisen pakotettua uskoa. Hän väistyy kohteliaasti ja antaa ihmisen jatkaa etsintäänsä.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Juuri tuo kohta tekee ajatuksesta vielä vahvemman. Siinä ei ainoastaan todeta, että vihamielinenkin muistaminen voi johtaa hyvään, vaan perustelu liittyy Krishnan omaan luontoon: Krishna ei ole vihamielisyyden kohteen tavoin haavoittuva tai riippuvainen siitä, millä tunnetilalla häntä lähestytään. Hän on ānanda-svarūpa — autuuden täyttämä.

Lue lisää

Mahtavaa!

Anonyymi00010 kirjoitti:

Mutta silti rakkaudellinen Krishna-smaraṇa on selvästi korkeampi ja tavoiteltavampi suhde kuin vihamielinen muistaminen.

Viha on tässä hämmästyttävä poikkeustapaus: sekin pitää tietoisuuden Krishnassa, mutta se ei ole sama asia kuin bhakti.

Paras tapa ajatella Krishnaa on rakkaudella.
Viha, pelko tai muu voimakas tunne voi pitää mielen Krishnassa ja tekstien mukaan siitäkin voi seurata hengellistä hyötyä. Mutta rakkaudellinen muistaminen on jotakin aivan muuta: siinä sielu ei ainoastaan ajattele Krishnaa, vaan haluaa Krishnaa, rakastaa häntä ja suuntautuu häneen vapaaehtoisesti.

Lue lisää

Niin!

Anonyymi00006 kirjoitti:

Juuri tuo kohta tekee ajatuksesta vielä vahvemman. Siinä ei ainoastaan todeta, että vihamielinenkin muistaminen voi johtaa hyvään, vaan perustelu liittyy Krishnan omaan luontoon: Krishna ei ole vihamielisyyden kohteen tavoin haavoittuva tai riippuvainen siitä, millä tunnetilalla häntä lähestytään. Hän on ānanda-svarūpa — autuuden täyttämä.

Lue lisää

Aatella!

Anonyymi00012 kirjoitti:

Jos ihminen todella ajattelee: ”En halua tuntea sinua. En halua ajatella sinua.”, Krishna ei pakota häntä rakastamaan itseään.
Krishna väistyy kohteliaasti.


Hän antaa ihmisen unohtaa hänet.

Lue lisää

Paradoksi syntyy vihollisen tapauksessa.

Anonyymi00134 kirjoitti:

Paradoksi syntyy vihollisen tapauksessa.

Ihmiselle jää mahdollisuus suunnata tietoisuutensa pois hänestä.

Anonyymi00135 kirjoitti:

Ihmiselle jää mahdollisuus suunnata tietoisuutensa pois hänestä.

Viha voi pitää mielen Jumalassa, mutta bhakti muuttaa tämän muistamisen rakkaudeksi.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Hän voi ottaa vastaan vihamielisen tietoisuuden ilman, että hänen oma täydellisyytensä järkkyy.

Hän ei tule pienemmäksi ihmisen vihasta eikä suuremmaksi ihmisen ylistyksestä. Hän on autuus itsessään.


Siksi Krishnaan kohdistuva tietoisuus voi olla puhdistavaa silloinkin, kun sen välittömänä tunteena on viha.

Ei siksi, että viha itsessään olisi korkeinta hengellisyyttä, vaan siksi, että Krishna on niin täydellinen tietoisuuden kohde, että jopa häntä vastaan suunnattu lakkaamaton muistaminen voi kääntyä sielun hyväksi.

Lue lisää

Niin!

Vaikka Krishna sallii unohtamisen:

Hän ei koskaan hylkää sielua

Hän antaa jatkuvasti mahdollisuuksia palata

Tämä näkyy käsitteessä ajñāta-sukṛti:

Anonyymi00020 kirjoitti:

Vaikka Krishna sallii unohtamisen:

Hän ei koskaan hylkää sielua

Hän antaa jatkuvasti mahdollisuuksia palata

Tämä näkyy käsitteessä ajñāta-sukṛti:

Lue lisää

Vastarinta, vastakkainasettelu ja eri näkökulmat eivät ole virheitä maailmassa, vaan ne ovat tarkoituksellisia ja välttämättömiä.

Vastakkaisuus kuuluu todellisuuteen: on aina teesi ja antiteesi, ja vastustus sekä erilaiset näkökulmat ovat jatkuvia. Ilman vastarintaa ei olisi liikettä tai kehitystä.

Kehitys syntyy jännitteestä: jos vastarinta poistetaan, ei synny kehitystä. Vastakkainasettelu toimii dynamiikkana, joka pitää prosessin elävänä.

Absoluutin (Krishna) näkökulmasta Absoluutti ei kärsi vastarinnasta, vaan nauttii monimuotoisuudesta. Tämä liittyy käsitteeseen līlā, joka tarkoittaa kosmista tai jumalallista leikkiä.

Henkimaailman ideassa myös henkimaailmassa on dialogia ja erilaisia näkökulmia. Jopa ateistisia filosofioita voidaan esittää keskusteluna, ei siksi että ne olisivat lopullisesti totta, vaan koska ne kuuluvat vuorovaikutuksen estetiikkaan.

Lopullinen väite on, että Jumala (Krishna) nauttii eri näkökulmista, filosofisista keskusteluista ja vastakohtien esiin tulemisesta. Kaikki tämä on līlāa, leikkiä, ei konfliktia Absoluutin tasolla.

Yksi lause tiivistettynä: maailman vastakohdat eivät ole ongelma, vaan Absoluutin tapa ilmentää monimuotoista leikkiä ja tietoisuutta.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Vastarinta, vastakkainasettelu ja eri näkökulmat eivät ole virheitä maailmassa, vaan ne ovat tarkoituksellisia ja välttämättömiä.

Vastakkaisuus kuuluu todellisuuteen: on aina teesi ja antiteesi, ja vastustus sekä erilaiset näkökulmat ovat jatkuvia. Ilman vastarintaa ei olisi liikettä tai kehitystä.

Kehitys syntyy jännitteestä: jos vastarinta poistetaan, ei synny kehitystä. Vastakkainasettelu toimii dynamiikkana, joka pitää prosessin elävänä.

Absoluutin (Krishna) näkökulmasta Absoluutti ei kärsi vastarinnasta, vaan nauttii monimuotoisuudesta. Tämä liittyy käsitteeseen līlā, joka tarkoittaa kosmista tai jumalallista leikkiä.

Henkimaailman ideassa myös henkimaailmassa on dialogia ja erilaisia näkökulmia. Jopa ateistisia filosofioita voidaan esittää keskusteluna, ei siksi että ne olisivat lopullisesti totta, vaan koska ne kuuluvat vuorovaikutuksen estetiikkaan.

Lopullinen väite on, että Jumala (Krishna) nauttii eri näkökulmista, filosofisista keskusteluista ja vastakohtien esiin tulemisesta. Kaikki tämä on līlāa, leikkiä, ei konfliktia Absoluutin tasolla.

Yksi lause tiivistettynä: maailman vastakohdat eivät ole ongelma, vaan Absoluutin tapa ilmentää monimuotoista leikkiä ja tietoisuutta.

Lue lisää

Kehitys syntyy jännitteestä: jos vastarinta poistetaan, ei synny kehitystä. Vastakkainasettelu toimii dynamiikkana, joka pitää prosessin elävänä.

Henkimaailman ideassa myös henkimaailmassa on dialogia ja erilaisia näkökulmia. Jopa ateistisia filosofioita voidaan esittää keskusteluna, ei siksi että ne olisivat lopullisesti totta, vaan koska ne kuuluvat vuorovaikutuksen estetiikkaan.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Kehitys syntyy jännitteestä: jos vastarinta poistetaan, ei synny kehitystä. Vastakkainasettelu toimii dynamiikkana, joka pitää prosessin elävänä.

Henkimaailman ideassa myös henkimaailmassa on dialogia ja erilaisia näkökulmia. Jopa ateistisia filosofioita voidaan esittää keskusteluna, ei siksi että ne olisivat lopullisesti totta, vaan koska ne kuuluvat vuorovaikutuksen estetiikkaan.

Lue lisää

Lopullinen väite on, että Jumala (Krishna) nauttii eri näkökulmista, filosofisista keskusteluista ja vastakohtien esiin tulemisesta. Kaikki tämä on līlāa, leikkiä, ei konfliktia Absoluutin tasolla.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Lopullinen väite on, että Jumala (Krishna) nauttii eri näkökulmista, filosofisista keskusteluista ja vastakohtien esiin tulemisesta. Kaikki tämä on līlāa, leikkiä, ei konfliktia Absoluutin tasolla.

Lue lisää

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00024 kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Henkimaailma ei ole passiivinen tai staattinen tila, jossa oltaisiin vain olemassa ilman toimintaa, vaan elävä ja vuorovaikutteinen todellisuus. Siellä on toimintaa, suhteita ja jopa filosofista pohdintaa, eikä henkisyys tarkoita pelkkää hiljaista ylistämistä tai paikallaan olemista, vaan toisenlaista olemisen ja toiminnan tasoa.

Vastakkainasettelu ja erilaiset näkökulmat eivät ole virheitä tai ongelmia, vaan ne ovat olennainen osa todellisuuden dynamiikkaa. Maailmassa on aina teesi ja antiteesi, ja juuri näiden välinen jännite synnyttää liikettä, kehitystä ja ymmärrystä. Ilman vastarintaa ei olisi kasvua eikä kehitystä.

Myös korkeampi todellisuus, Absoluutti eli Krishna, ei kärsi vastakkaisista näkemyksistä tai vastarinnasta, vaan päinvastoin nauttii siitä monimuotoisuudesta, joka niiden kautta ilmenee. Tätä kutsutaan līlāksi, jumalalliseksi leikiksi, jossa erilaiset tilanteet, näkökulmat ja jopa ristiriidat ovat osa kokonaisuutta, eivät sen uhka.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Henkimaailma ei ole passiivinen tai staattinen tila, jossa oltaisiin vain olemassa ilman toimintaa, vaan elävä ja vuorovaikutteinen todellisuus. Siellä on toimintaa, suhteita ja jopa filosofista pohdintaa, eikä henkisyys tarkoita pelkkää hiljaista ylistämistä tai paikallaan olemista, vaan toisenlaista olemisen ja toiminnan tasoa.

Vastakkainasettelu ja erilaiset näkökulmat eivät ole virheitä tai ongelmia, vaan ne ovat olennainen osa todellisuuden dynamiikkaa. Maailmassa on aina teesi ja antiteesi, ja juuri näiden välinen jännite synnyttää liikettä, kehitystä ja ymmärrystä. Ilman vastarintaa ei olisi kasvua eikä kehitystä.

Myös korkeampi todellisuus, Absoluutti eli Krishna, ei kärsi vastakkaisista näkemyksistä tai vastarinnasta, vaan päinvastoin nauttii siitä monimuotoisuudesta, joka niiden kautta ilmenee. Tätä kutsutaan līlāksi, jumalalliseksi leikiksi, jossa erilaiset tilanteet, näkökulmat ja jopa ristiriidat ovat osa kokonaisuutta, eivät sen uhka.

Lue lisää

Samaan kokonaisuuteen sisältyy ajatus, että myös henkimaailmassa voi olla erilaista vuorovaikutusta ja keskustelua, jopa sellaisia näkökulmia, jotka maallisesta perspektiivistä näyttävät ateistisilta tai Jumalan olemassaoloa kyseenalaistavilta. Näitä ei kuitenkaan nähdä lopullisina totuuksina, vaan osana laajempaa vuorovaikutuksen ja ilmaisun kenttää.

Jumala ei pakota uskoa itseensä, vaan suhde häneen perustuu vapauteen. Siksi myös epäusko tai kriittiset argumentit voivat olla olemassa osana kokonaisuutta, eivätkä ne automaattisesti sulje ketään pois henkisestä todellisuudesta.

Tällaiset vastakkaiset näkemykset ovat osa Jumalan omaa leikkiä, jossa erilaiset argumentit ja näkökulmat nousevat esiin ja väistyvät, muodostaen dynaamisen kokonaisuuden. Näin myös ateistiset tai kriittiset filosofiat voidaan nähdä osana laajempaa kosmista vuorovaikutusta.

Lopulta tämän ajattelutavan ydin on siinä, että todellisuus ei ole yksinkertainen, suljettu järjestelmä, vaan monimuotoinen ja elävä kokonaisuus, jossa erilaiset näkökulmat, jännitteet ja jopa vastakohdat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota kuvataan jumalallisena leikkinä.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Samaan kokonaisuuteen sisältyy ajatus, että myös henkimaailmassa voi olla erilaista vuorovaikutusta ja keskustelua, jopa sellaisia näkökulmia, jotka maallisesta perspektiivistä näyttävät ateistisilta tai Jumalan olemassaoloa kyseenalaistavilta. Näitä ei kuitenkaan nähdä lopullisina totuuksina, vaan osana laajempaa vuorovaikutuksen ja ilmaisun kenttää.

Jumala ei pakota uskoa itseensä, vaan suhde häneen perustuu vapauteen. Siksi myös epäusko tai kriittiset argumentit voivat olla olemassa osana kokonaisuutta, eivätkä ne automaattisesti sulje ketään pois henkisestä todellisuudesta.

Tällaiset vastakkaiset näkemykset ovat osa Jumalan omaa leikkiä, jossa erilaiset argumentit ja näkökulmat nousevat esiin ja väistyvät, muodostaen dynaamisen kokonaisuuden. Näin myös ateistiset tai kriittiset filosofiat voidaan nähdä osana laajempaa kosmista vuorovaikutusta.

Lopulta tämän ajattelutavan ydin on siinä, että todellisuus ei ole yksinkertainen, suljettu järjestelmä, vaan monimuotoinen ja elävä kokonaisuus, jossa erilaiset näkökulmat, jännitteet ja jopa vastakohdat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota kuvataan jumalallisena leikkinä.

Lue lisää

Korostetaan erityisesti ajatusta vapaudesta. Jumalasuhde ei perustu pakkoon, uhkaan tai väistämättömään hyväksyntään, vaan siihen, että suhde voi syntyä vain vapaasta valinnasta. Siksi myös epäusko ja torjunta nähdään mahdollisina osina tätä kokonaisuutta, eikä niitä välttämättä tulkita lopullisiksi tai absoluuttisesti sulkeviksi tiloiksi.
Erilaisia uskonnollisia malleja. Toisessa mallissa korostuu ajatus yhdestä Jumalasta ja selkeistä käskyistä, joissa oikea usko määritellään tarkasti. Toisessa taas painottuu vuorovaikutus, kokemus ja suhde, jossa todellisuus nähdään enemmän elävänä ja dynaamisena kuin suljettuna järjestelmänä.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Korostetaan erityisesti ajatusta vapaudesta. Jumalasuhde ei perustu pakkoon, uhkaan tai väistämättömään hyväksyntään, vaan siihen, että suhde voi syntyä vain vapaasta valinnasta. Siksi myös epäusko ja torjunta nähdään mahdollisina osina tätä kokonaisuutta, eikä niitä välttämättä tulkita lopullisiksi tai absoluuttisesti sulkeviksi tiloiksi.
Erilaisia uskonnollisia malleja. Toisessa mallissa korostuu ajatus yhdestä Jumalasta ja selkeistä käskyistä, joissa oikea usko määritellään tarkasti. Toisessa taas painottuu vuorovaikutus, kokemus ja suhde, jossa todellisuus nähdään enemmän elävänä ja dynaamisena kuin suljettuna järjestelmänä.

Lue lisää

Jopa Jumalan kieltäminen voi sisältyä kokonaisuuteen, on metafyysinen tulkinta siitä, että todellisuus ei sulje pois ristiriitaisia näkemyksiä, vaan ne voivat olla osa sen ilmenemistä. Tätä ei välttämättä ymmärretä kirjaimellisena väitteenä, vaan tapana kuvata todellisuuden moniulotteisuutta.

Lopulta kaiken ytimessä on ajatus siitä, että rakkaus ja suhde eivät voi perustua pakkoon. Jos suhde on todellinen, sen täytyy sisältää vapautta, ja siksi myös epäilys, kysymykset ja jopa vastustus ovat mahdollisia osia ihmisen ja jumaluuden välisessä suhteessa.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Jopa Jumalan kieltäminen voi sisältyä kokonaisuuteen, on metafyysinen tulkinta siitä, että todellisuus ei sulje pois ristiriitaisia näkemyksiä, vaan ne voivat olla osa sen ilmenemistä. Tätä ei välttämättä ymmärretä kirjaimellisena väitteenä, vaan tapana kuvata todellisuuden moniulotteisuutta.

Lopulta kaiken ytimessä on ajatus siitä, että rakkaus ja suhde eivät voi perustua pakkoon. Jos suhde on todellinen, sen täytyy sisältää vapautta, ja siksi myös epäilys, kysymykset ja jopa vastustus ovat mahdollisia osia ihmisen ja jumaluuden välisessä suhteessa.

Lue lisää

Līlā (jumalallinen leikki)

Todellisuus ei ole “vakava koneisto”, vaan: vuorovaikutteinen
monimuotoinen, jopa vastakkaisuuksia sisältävä

Myös ristiriidat nähdään osana kokonaisuutta, ei virheenä.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Līlā (jumalallinen leikki)

Todellisuus ei ole “vakava koneisto”, vaan: vuorovaikutteinen
monimuotoinen, jopa vastakkaisuuksia sisältävä

Myös ristiriidat nähdään osana kokonaisuutta, ei virheenä.

Lue lisää

Vastarinta ja kehitys-ilman vastarintaa ei ole kehitystä, jännite luo liikettä, erilaiset näkökulmat kuuluvat järjestelmään.

Jumalasuhde- ei pakkoa, ei mekaanista uskoa, suhde perustuu vapauteen, ihminen voi lähestyä tai olla lähestymättä.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Vastarinta ja kehitys-ilman vastarintaa ei ole kehitystä, jännite luo liikettä, erilaiset näkökulmat kuuluvat järjestelmään.

Jumalasuhde- ei pakkoa, ei mekaanista uskoa, suhde perustuu vapauteen, ihminen voi lähestyä tai olla lähestymättä.

Lue lisää

Vielä parempi on se, ettei hän koskaan pakota ketään uskomaan itseensä. Jos emme halua tuntea häntä, hän jopa auttaa meitä unohtamaan hänet.
Hän voi sanoa Paramatman kautta: ”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.
Hän ei tyrkytä itseään eikä pakota ketään. Sellainen on meidän ”paha” Jumalamme.
Ja mitään ikuista helvettiä ei tule tästä.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Vielä parempi on se, ettei hän koskaan pakota ketään uskomaan itseensä. Jos emme halua tuntea häntä, hän jopa auttaa meitä unohtamaan hänet.
Hän voi sanoa Paramatman kautta: ”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.
Hän ei tyrkytä itseään eikä pakota ketään. Sellainen on meidän ”paha” Jumalamme.
Ja mitään ikuista helvettiä ei tule tästä.

Lue lisää

Jos emme halua tuntea häntä, hän jopa auttaa meitä unohtamaan hänet.
Hän voi sanoa Paramatman kautta: ”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Jos emme halua tuntea häntä, hän jopa auttaa meitä unohtamaan hänet.
Hän voi sanoa Paramatman kautta: ”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.

Lue lisää

5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."

2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."

Jesaja 43:10–11:
"Minun edelläni ei ole ollut mitään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole pelastajaa minun lisäkseni."

-------------

Mutta mitä meidän "paha" Jumalamme tekee?

”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.

Hän ei tyrkytä itseään eikä pakota ketään. Sellainen on meidän ”paha” Jumalamme.
Ja mitään ikuista helvettiä ei tule tästä.

Anonyymi00033 kirjoitti:

5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."

2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."

Jesaja 43:10–11:
"Minun edelläni ei ole ollut mitään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole pelastajaa minun lisäkseni."

-------------

Mutta mitä meidän "paha" Jumalamme tekee?

”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.

Hän ei tyrkytä itseään eikä pakota ketään. Sellainen on meidän ”paha” Jumalamme.
Ja mitään ikuista helvettiä ei tule tästä.

Lue lisää

Krishna väistyy kohteliaasti.
Hän ei tyrkytä itseään, ei pakota ihmistä uskomaan eikä vaadi vastentahtoista tunnustamista. Jos ihminen sanoo: ”En halua tuntea sinua”, Krishna antaa hänen mennä. Hän ei murra ihmisen vapautta saadakseen tämän takaisin luokseen.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Krishna väistyy kohteliaasti.
Hän ei tyrkytä itseään, ei pakota ihmistä uskomaan eikä vaadi vastentahtoista tunnustamista. Jos ihminen sanoo: ”En halua tuntea sinua”, Krishna antaa hänen mennä. Hän ei murra ihmisen vapautta saadakseen tämän takaisin luokseen.

Lue lisää

Jännää!

Anonyymi00035 kirjoitti:

Jännää!

Kovin erilaista!

Anonyymi00036 kirjoitti:

Kovin erilaista!

Erilaista kuin tää: Sananl. 1:26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Erilaista kuin tää: Sananl. 1:26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte.

Miten herttaista.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Miten herttaista.

Tavallinen viha jotakin ihmistä, asiaa tai maailmaa kohtaan ei tästä seuraa puhdistavaksi. Tämä taitaa olla poikkeustapaus?

Anonyymi00039 kirjoitti:

Tavallinen viha jotakin ihmistä, asiaa tai maailmaa kohtaan ei tästä seuraa puhdistavaksi. Tämä taitaa olla poikkeustapaus?

Bhāgavatam 7.1 ei sano vain, että vihollinen sattuu ajattelemaan Kṛṣṇaa.
Se käyttää ilmausta vairānubandha — jatkuva, sitova vihamielisyys — ja asettaa sen rinnakkain bhaktin, pelon, kiintymyksen ja kāman kanssa:
tasmād vairānubandhena ... yuñjyāt
”Sen vuoksi [mieli voidaan] yhdistää [Herraan] jatkuvan vihamielisyyden kautta...”
Ja sitten tulee vielä radikaalimpi kohta 7.1.27:
vihamielisyyden kautta voidaan saavuttaa jopa intensiivisempi Kṛṣṇa-absorptio kuin bhaktin kautta.
Nārada sanoo:
naivaṁ ratiṁ ...
ja selittää ajatuksen käytännössä: vihollinen voi olla äärimmäisen voimakkaasti imeytynyt Kṛṣṇaan juuri vihansa vuoksi.
Tämä tekee alkuperäisestä väitteestä paljon vahvemman kuin pelkkä ”viha voi puhdistaa”.
Kyse on:
vihasta - jatkuva Kṛṣṇa-smaraṇa - erittäin voimakas Kṛṣṇa-āveśa -aineellisen saastan häviäminen.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Bhāgavatam 7.1 ei sano vain, että vihollinen sattuu ajattelemaan Kṛṣṇaa.
Se käyttää ilmausta vairānubandha — jatkuva, sitova vihamielisyys — ja asettaa sen rinnakkain bhaktin, pelon, kiintymyksen ja kāman kanssa:
tasmād vairānubandhena ... yuñjyāt
”Sen vuoksi [mieli voidaan] yhdistää [Herraan] jatkuvan vihamielisyyden kautta...”
Ja sitten tulee vielä radikaalimpi kohta 7.1.27:
vihamielisyyden kautta voidaan saavuttaa jopa intensiivisempi Kṛṣṇa-absorptio kuin bhaktin kautta.
Nārada sanoo:
naivaṁ ratiṁ ...
ja selittää ajatuksen käytännössä: vihollinen voi olla äärimmäisen voimakkaasti imeytynyt Kṛṣṇaan juuri vihansa vuoksi.
Tämä tekee alkuperäisestä väitteestä paljon vahvemman kuin pelkkä ”viha voi puhdistaa”.
Kyse on:
vihasta - jatkuva Kṛṣṇa-smaraṇa - erittäin voimakas Kṛṣṇa-āveśa -aineellisen saastan häviäminen.

Lue lisää

Miksi viha voi olla tässä mielessä ”tehokas”?
Ajatellaan Śiśupālaa.
Hän ei vain joskus ajattele:
”En pidä Kṛṣṇasta.”
Hänen koko vastustuksensa rakentuu Kṛṣṇan ympärille.
Kṛṣṇa on hänen vihansa kohde, hänen puheensa kohde, hänen muistinsa kohde, hänen vertailujensa kohde ja hänen vastakkainasettelunsa kohde.
Hän ei pääse Kṛṣṇasta irti.
Tämä on juuri se paradoksi.
Hän yrittää psykologisesti tehdä Kṛṣṇasta vihollisen, mutta metafyysisesti hän tekee Kṛṣṇasta oman tietoisuutensa jatkuvan keskuksen.
Caitanya-caritāmṛta käsittelee tätä hyvin suoraan: Śiśupāla ajatteli Kṛṣṇaa jatkuvasti, jopa epäedullisesti, lausui Hänen nimeään ja puhdistui siten syntisten reaktioiden saastasta.
Siksi lause
”Hän vihaa Krishnaa, mutta ei pääse Krishnasta irti.”
osuu oikeastaan koko asian ytimeen.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Miksi viha voi olla tässä mielessä ”tehokas”?
Ajatellaan Śiśupālaa.
Hän ei vain joskus ajattele:
”En pidä Kṛṣṇasta.”
Hänen koko vastustuksensa rakentuu Kṛṣṇan ympärille.
Kṛṣṇa on hänen vihansa kohde, hänen puheensa kohde, hänen muistinsa kohde, hänen vertailujensa kohde ja hänen vastakkainasettelunsa kohde.
Hän ei pääse Kṛṣṇasta irti.
Tämä on juuri se paradoksi.
Hän yrittää psykologisesti tehdä Kṛṣṇasta vihollisen, mutta metafyysisesti hän tekee Kṛṣṇasta oman tietoisuutensa jatkuvan keskuksen.
Caitanya-caritāmṛta käsittelee tätä hyvin suoraan: Śiśupāla ajatteli Kṛṣṇaa jatkuvasti, jopa epäedullisesti, lausui Hänen nimeään ja puhdistui siten syntisten reaktioiden saastasta.
Siksi lause
”Hän vihaa Krishnaa, mutta ei pääse Krishnasta irti.”
osuu oikeastaan koko asian ytimeen.

Lue lisää

Mutta tässä on vielä syvempi asia: Kṛṣṇa ei ole vihan ”uhri”
Bhāgavatam 7.1:n koko argumentti alkaa kysymyksestä:
Jos Kṛṣṇa on kaikkien ystävä ja sama kaikkia kohtaan, miksi Hän tappaa demoneja?
Vastaus on, että Kṛṣṇan puolella ei ole meidän kaltaista ystävä–vihollinen-dualismia.
Meidän vihamme voi vahingoittaa toista ihmistä. Mutta Kṛṣṇan suhteen vihollisen vihamielisyys ei pysty vahingoittamaan Häntä.
Siksi 7.1.26 sanoo, että Herra ei joudu vihamielisyyden eikä ystävyyden vaikutuksen alaiseksi.
Tästä syntyy häkellyttävä epäsymmetria:
Śiśupāla vihaa Kṛṣṇaa -Kṛṣṇa ei vahingoitu.
Śiśupāla ajattelee Kṛṣṇaa lakkaamatta - Śiśupāla itse muuttuu.
Eli viha ei ”puhdista Kṛṣnaa”.
Viha puhdistaa vihaajan.
Kṛṣṇa pysyy Kṛṣṇana.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Mutta tässä on vielä syvempi asia: Kṛṣṇa ei ole vihan ”uhri”
Bhāgavatam 7.1:n koko argumentti alkaa kysymyksestä:
Jos Kṛṣṇa on kaikkien ystävä ja sama kaikkia kohtaan, miksi Hän tappaa demoneja?
Vastaus on, että Kṛṣṇan puolella ei ole meidän kaltaista ystävä–vihollinen-dualismia.
Meidän vihamme voi vahingoittaa toista ihmistä. Mutta Kṛṣṇan suhteen vihollisen vihamielisyys ei pysty vahingoittamaan Häntä.
Siksi 7.1.26 sanoo, että Herra ei joudu vihamielisyyden eikä ystävyyden vaikutuksen alaiseksi.
Tästä syntyy häkellyttävä epäsymmetria:
Śiśupāla vihaa Kṛṣṇaa -Kṛṣṇa ei vahingoitu.
Śiśupāla ajattelee Kṛṣṇaa lakkaamatta - Śiśupāla itse muuttuu.
Eli viha ei ”puhdista Kṛṣnaa”.
Viha puhdistaa vihaajan.
Kṛṣṇa pysyy Kṛṣṇana.

Lue lisää

Jos Kṛṣṇa on kaikkien ystävä ja sama kaikkia kohtaan, miksi Hän tappaa demoneja?
Vastaus on, että Kṛṣṇan puolella ei ole meidän kaltaista ystävä–vihollinen-dualismia.
Meidän vihamme voi vahingoittaa toista ihmistä. Mutta Kṛṣṇan suhteen vihollisen vihamielisyys ei pysty vahingoittamaan Häntä.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Jos Kṛṣṇa on kaikkien ystävä ja sama kaikkia kohtaan, miksi Hän tappaa demoneja?
Vastaus on, että Kṛṣṇan puolella ei ole meidän kaltaista ystävä–vihollinen-dualismia.
Meidän vihamme voi vahingoittaa toista ihmistä. Mutta Kṛṣṇan suhteen vihollisen vihamielisyys ei pysty vahingoittamaan Häntä.

Lue lisää

”Tulos on sama” ei kuitenkaan tarkoita ”suhde on sama”
Tämä on erityisen tärkeä gauḍīya-näkökulmasta.
Bhāgavatam 7.1.26 sanoo:
tuloksena on sama
kun mieli keskittyy Herraan eri tavoin.


Mutta gauḍīya-vaiṣṇava ei tästä päättele, että Śiśupālan tila olisi sama kuin Yāśodān tai Arjunan jne. tila.
Päinvastoin.
Caitanya-caritāmṛta selittää tämän erittäin tärkeän eron Śiśupālan tapauksessa: vihollinen voi saavuttaa sāyujya-mukti, kun taas Kṛṣṇan rakastavat bhaktat saavuttavat persoonallisen suhteen Häneen.
Tämä on ratkaiseva kohta.

Anonyymi00044 kirjoitti:

”Tulos on sama” ei kuitenkaan tarkoita ”suhde on sama”
Tämä on erityisen tärkeä gauḍīya-näkökulmasta.
Bhāgavatam 7.1.26 sanoo:
tuloksena on sama
kun mieli keskittyy Herraan eri tavoin.


Mutta gauḍīya-vaiṣṇava ei tästä päättele, että Śiśupālan tila olisi sama kuin Yāśodān tai Arjunan jne. tila.
Päinvastoin.
Caitanya-caritāmṛta selittää tämän erittäin tärkeän eron Śiśupālan tapauksessa: vihollinen voi saavuttaa sāyujya-mukti, kun taas Kṛṣṇan rakastavat bhaktat saavuttavat persoonallisen suhteen Häneen.
Tämä on ratkaiseva kohta.

Lue lisää

Vihollinen saavuttaa Kṛṣṇan ajattelemisen kautta vapautumisen.
Bhakta saavuttaa Kṛṣṇan rakastamisen kautta Kṛṣṇa-sevāan kuuluvan suhteen.
Sama Kṛṣṇa.
Ei sama rasa.
Ei sama päämäärän kokeminen.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Vihollinen saavuttaa Kṛṣṇan ajattelemisen kautta vapautumisen.
Bhakta saavuttaa Kṛṣṇan rakastamisen kautta Kṛṣṇa-sevāan kuuluvan suhteen.
Sama Kṛṣṇa.
Ei sama rasa.
Ei sama päämäärän kokeminen.

Lue lisää

Siksi sana ”puhdistaa” on itse asiassa erittäin osuva
7.1.30 tekee tästä vielä eksplisiittisemmän.
Siinä sanotaan, että Śiśupālan ja muiden Kṛṣṇaa kadehtineiden jatkuva Kṛṣṇa-ajattelu vapautti heidät kateudesta. Selityksessä sanotaan, että kun mieli on täysin imeytynyt Kṛṣṇaan, aineellinen puoli tuhoutuu ja hengellinen puoli tulee ilmi.
Tässä on siis hieno paradoksi:
Śiśupāla ei puhdista itseään ensin vihasta ja ala sitten ajatella Kṛṣṇaa.
Päinvastoin:
hän ajattelee Kṛṣṇaa vihassaan niin intensiivisesti, että juuri tämä Kṛṣṇa-keskittyminen lopulta tuhoaa sen aineellisen saastan, joka ylläpitää hänen vihaansa.
Toisin sanoen hänen vihansa käyttää itseään loppuun Kṛṣṇassa.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Siksi sana ”puhdistaa” on itse asiassa erittäin osuva
7.1.30 tekee tästä vielä eksplisiittisemmän.
Siinä sanotaan, että Śiśupālan ja muiden Kṛṣṇaa kadehtineiden jatkuva Kṛṣṇa-ajattelu vapautti heidät kateudesta. Selityksessä sanotaan, että kun mieli on täysin imeytynyt Kṛṣṇaan, aineellinen puoli tuhoutuu ja hengellinen puoli tulee ilmi.
Tässä on siis hieno paradoksi:
Śiśupāla ei puhdista itseään ensin vihasta ja ala sitten ajatella Kṛṣṇaa.
Päinvastoin:
hän ajattelee Kṛṣṇaa vihassaan niin intensiivisesti, että juuri tämä Kṛṣṇa-keskittyminen lopulta tuhoaa sen aineellisen saastan, joka ylläpitää hänen vihaansa.
Toisin sanoen hänen vihansa käyttää itseään loppuun Kṛṣṇassa.

Lue lisää

Vielä hurjempi ajatus: vihollinen voi olla keskittyneempi kuin tavallinen ihminen
Tämä on ehkä koko kohdan filosofisesti terävin puoli.


Tavallinen ihminen voi sanoa:
”Minä uskon Jumalaan.”
Mutta ajatella Häntä ehkä viisi minuuttia päivässä.

Śiśupāla taas:
”Kṛṣṇa!”
Hän näkee Kṛṣṇan.
Kṛṣṇa!
Hän puhuu Kṛṣṇasta.
Kṛṣṇa!
Hän ajattelee, miten vastustaisi Kṛṣṇaa.
Kṛṣṇa!
Hän näkee Kṛṣṇan ominaisuuksia ja reagoi niihin vihalla.
Kṛṣṇa!
Hänen vihansa ei päästä häntä Kṛṣṇasta irti.
Siksi Nārada tekee tarkoituksellisen järkyttävän vertailun: vihamielisyys voi synnyttää jopa intensiivisemmän Kṛṣṇa-absorptioasteen kuin tavallinen antaumus.
Se ei tarkoita, että viha olisi korkeampaa kuin prema.
Se tarkoittaa, että Kṛṣṇa-smaraṇan intensiteetti ja suhteen rasa eivät ole sama asia.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Vielä hurjempi ajatus: vihollinen voi olla keskittyneempi kuin tavallinen ihminen
Tämä on ehkä koko kohdan filosofisesti terävin puoli.


Tavallinen ihminen voi sanoa:
”Minä uskon Jumalaan.”
Mutta ajatella Häntä ehkä viisi minuuttia päivässä.

Śiśupāla taas:
”Kṛṣṇa!”
Hän näkee Kṛṣṇan.
Kṛṣṇa!
Hän puhuu Kṛṣṇasta.
Kṛṣṇa!
Hän ajattelee, miten vastustaisi Kṛṣṇaa.
Kṛṣṇa!
Hän näkee Kṛṣṇan ominaisuuksia ja reagoi niihin vihalla.
Kṛṣṇa!
Hänen vihansa ei päästä häntä Kṛṣṇasta irti.
Siksi Nārada tekee tarkoituksellisen järkyttävän vertailun: vihamielisyys voi synnyttää jopa intensiivisemmän Kṛṣṇa-absorptioasteen kuin tavallinen antaumus.
Se ei tarkoita, että viha olisi korkeampaa kuin prema.
Se tarkoittaa, että Kṛṣṇa-smaraṇan intensiteetti ja suhteen rasa eivät ole sama asia.

Lue lisää

Śiśupāla ei kuitenkaan ole paras esimerkki tavalliselle sādhakalle
Tämäkin tulee suoraan perinteisestä kommentaarista.
Bhāgavatam 7.1.26:n kommentaari sanoo nimenomaisesti, ettei tästä pidä päätellä:
”Koska Kṛṣṇa ei loukkaannu vihamielisyydestä, voin alkaa pilkata Häntä.”
Ei.
Bhakti on ānukūlya — suotuisaa, myönteistä palvelua. Kommentaari sanoo suoraan, ettei Śiśupālan jäljittely ole tie menestykseen.
Tämä ei heikennä alkuperäistä väitettäsi.
Se tekee siitä tarkemman:

Anonyymi00048 kirjoitti:

Śiśupāla ei kuitenkaan ole paras esimerkki tavalliselle sādhakalle
Tämäkin tulee suoraan perinteisestä kommentaarista.
Bhāgavatam 7.1.26:n kommentaari sanoo nimenomaisesti, ettei tästä pidä päätellä:
”Koska Kṛṣṇa ei loukkaannu vihamielisyydestä, voin alkaa pilkata Häntä.”
Ei.
Bhakti on ānukūlya — suotuisaa, myönteistä palvelua. Kommentaari sanoo suoraan, ettei Śiśupālan jäljittely ole tie menestykseen.
Tämä ei heikennä alkuperäistä väitettäsi.
Se tekee siitä tarkemman:

Lue lisää

Viha Kṛṣṇaa kohtaan voi puhdistaa vihamielisen ihmisen, mutta vihamielisyyttä ei siksi tule tehdä sādhana-menetelmäksi.
Nämä ovat kaksi aivan eri väitettä.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Viha Kṛṣṇaa kohtaan voi puhdistaa vihamielisen ihmisen, mutta vihamielisyyttä ei siksi tule tehdä sādhana-menetelmäksi.
Nämä ovat kaksi aivan eri väitettä.

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/

Anonyymi00050 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/7/1/26/

https://vedabase.io/en/library/cc/adi/5/36/

1. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.26 — Herraan kohdistuva vihamielisyys, bhakti, pelko, kiintymys tai muu tunne voi kiinnittää mielen Häneen; Herra ei itse muutu vihamielisyyden tai ystävyyden vaikutuksesta.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.26

2. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.27 — Nārada käsittelee sitä, kuinka vihamielisyys voi johtaa erittäin voimakkaaseen Kṛṣṇa-ajatteluun ja absorptioon.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.27


3. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.28–29 — Bhāgavatam käyttää pelon/vihamielisyyden kautta tapahtuvaa jatkuvaa keskittymistä esimerkkinä ja yhdistää jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun syntien puhdistumiseen ja vapautumiseen.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.28–29


4. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.30 — Śiśupāla ja muut Kṛṣṇaa vihanneet saavuttavat puhdistumisen jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun seurauksena.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.30


5. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.47 — Jaya ja Vijaya saavuttavat jälleen Herran yhteyden vairānubandha-tīvreṇa dhyānena, voimakkaan vihamielisyyden kautta tapahtuneen meditaation seurauksena.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.47


6. Śrīmad-Bhāgavatam 7.10.40 — Śiśupāla, Dantavakra ja muut Kṛṣṇan viholliset liittyvät jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun kautta tapahtuvaan vapautumiseen.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.10.40


7. Śrīmad-Bhāgavatam 10.74.46 — Śiśupāla oli kolmen elämän ajan vihamielisesti keskittynyt Kṛṣṇaan ja saavutti tämän jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun kautta tan-mayatām.
Śrīmad-Bhāgavatam 10.74.46


8. Śrī Caitanya-caritāmṛta, Ādi-līlā 5.36 — Śiśupālan jatkuva Kṛṣṇa-ajattelu vihamielisessä suhteessa ja hänen puhdistumisensa/vapautumisensa.
Śrī Caitanya-caritāmṛta Ādi-līlā 5.36


9. Kṛṣṇa, The Supreme Personality of Godhead, luku 74 — The Deliverance of Śiśupāla — Śiśupālan jatkuva Kṛṣṇa-tietoisuus vihamielisyyden kautta ja hänen vapautumisensa.
Kṛṣṇa-kirja, luku 74

Anonyymi00053 kirjoitti:

1. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.26 — Herraan kohdistuva vihamielisyys, bhakti, pelko, kiintymys tai muu tunne voi kiinnittää mielen Häneen; Herra ei itse muutu vihamielisyyden tai ystävyyden vaikutuksesta.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.26

2. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.27 — Nārada käsittelee sitä, kuinka vihamielisyys voi johtaa erittäin voimakkaaseen Kṛṣṇa-ajatteluun ja absorptioon.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.27


3. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.28–29 — Bhāgavatam käyttää pelon/vihamielisyyden kautta tapahtuvaa jatkuvaa keskittymistä esimerkkinä ja yhdistää jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun syntien puhdistumiseen ja vapautumiseen.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.28–29


4. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.30 — Śiśupāla ja muut Kṛṣṇaa vihanneet saavuttavat puhdistumisen jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun seurauksena.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.30


5. Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.47 — Jaya ja Vijaya saavuttavat jälleen Herran yhteyden vairānubandha-tīvreṇa dhyānena, voimakkaan vihamielisyyden kautta tapahtuneen meditaation seurauksena.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.1.47


6. Śrīmad-Bhāgavatam 7.10.40 — Śiśupāla, Dantavakra ja muut Kṛṣṇan viholliset liittyvät jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun kautta tapahtuvaan vapautumiseen.
Śrīmad-Bhāgavatam 7.10.40


7. Śrīmad-Bhāgavatam 10.74.46 — Śiśupāla oli kolmen elämän ajan vihamielisesti keskittynyt Kṛṣṇaan ja saavutti tämän jatkuvan Kṛṣṇa-ajattelun kautta tan-mayatām.
Śrīmad-Bhāgavatam 10.74.46


8. Śrī Caitanya-caritāmṛta, Ādi-līlā 5.36 — Śiśupālan jatkuva Kṛṣṇa-ajattelu vihamielisessä suhteessa ja hänen puhdistumisensa/vapautumisensa.
Śrī Caitanya-caritāmṛta Ādi-līlā 5.36


9. Kṛṣṇa, The Supreme Personality of Godhead, luku 74 — The Deliverance of Śiśupāla — Śiśupālan jatkuva Kṛṣṇa-tietoisuus vihamielisyyden kautta ja hänen vapautumisensa.
Kṛṣṇa-kirja, luku 74

Lue lisää

Tiivistettynä lähdeketju
SB 7.1.26 - 7.1.27 - 7.1.28–30 - 7.1.47 -SB 7.10.40 - SB 10.74.46 - CC Ādi 5.36 - Kṛṣṇa-kirja, luku 74
Näistä SB 7.1.26–30 on kaikkein tärkein yhtenäinen tekstikokonaisuus juuri väitteelle, että Kṛṣṇaan kohdistuva vihamielisyyskin voi johtaa puhdistumiseen ja vapautumiseen, koska mieli kiinnittyy lakkaamatta Kṛṣṇaan. Muut kohdat toimivat tämän periaatteen sovelluksina ja Śiśupālan/Jaya–Vijayan konkreettisina esimerkkeinä.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Tiivistettynä lähdeketju
SB 7.1.26 - 7.1.27 - 7.1.28–30 - 7.1.47 -SB 7.10.40 - SB 10.74.46 - CC Ādi 5.36 - Kṛṣṇa-kirja, luku 74
Näistä SB 7.1.26–30 on kaikkein tärkein yhtenäinen tekstikokonaisuus juuri väitteelle, että Kṛṣṇaan kohdistuva vihamielisyyskin voi johtaa puhdistumiseen ja vapautumiseen, koska mieli kiinnittyy lakkaamatta Kṛṣṇaan. Muut kohdat toimivat tämän periaatteen sovelluksina ja Śiśupālan/Jaya–Vijayan konkreettisina esimerkkeinä.

Lue lisää

Näistä SB 7.1.26–30 on kaikkein tärkein yhtenäinen tekstikokonaisuus juuri väitteelle, että Kṛṣṇaan kohdistuva vihamielisyyskin voi johtaa puhdistumiseen ja vapautumiseen, koska mieli kiinnittyy lakkaamatta Kṛṣṇaan.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Näistä SB 7.1.26–30 on kaikkein tärkein yhtenäinen tekstikokonaisuus juuri väitteelle, että Kṛṣṇaan kohdistuva vihamielisyyskin voi johtaa puhdistumiseen ja vapautumiseen, koska mieli kiinnittyy lakkaamatta Kṛṣṇaan.

Lue lisää

Vallankumouksellisia ajatuksia!

Anonyymi00056 kirjoitti:

Vallankumouksellisia ajatuksia!

Kaikki tämä kääntää aiemmat käsityksemme jumalasta päälaelleen!

Anonyymi00055 kirjoitti:

Näistä SB 7.1.26–30 on kaikkein tärkein yhtenäinen tekstikokonaisuus juuri väitteelle, että Kṛṣṇaan kohdistuva vihamielisyyskin voi johtaa puhdistumiseen ja vapautumiseen, koska mieli kiinnittyy lakkaamatta Kṛṣṇaan.

Lue lisää

Jaya–Vijaya tekee tapauksesta vielä poikkeuksellisemman, tähän liittyy vielä Jaya–Vijayan erityinen tapaus.
Bhāgavatam kuvaa heidän palaamistaan Kṛṣṇan luo vairānubandha-tīvreṇa dhyānena — voimakkaan vihamielisyyden kautta tapahtuneen meditaation seurauksena. vedabase.io
Mutta Caitanya-caritāmṛta lisää tähän erittäin tärkeän metafyysisen erottelun: Śiśupālan Kṛṣṇa-yhteys ja hänen saavuttamansa sulautuminen eivät merkitse sitä, että vihollisuus olisi sama asia kuin bhakti. Bhaktan päämäärä on joku muu.


Siksi voidaan sanoa:
Vihollisuus voi johtaa Kṛṣṇa-yhteyteen.
Prema johtaa aivan muuhun!

Anonyymi00058 kirjoitti:

Jaya–Vijaya tekee tapauksesta vielä poikkeuksellisemman, tähän liittyy vielä Jaya–Vijayan erityinen tapaus.
Bhāgavatam kuvaa heidän palaamistaan Kṛṣṇan luo vairānubandha-tīvreṇa dhyānena — voimakkaan vihamielisyyden kautta tapahtuneen meditaation seurauksena. vedabase.io
Mutta Caitanya-caritāmṛta lisää tähän erittäin tärkeän metafyysisen erottelun: Śiśupālan Kṛṣṇa-yhteys ja hänen saavuttamansa sulautuminen eivät merkitse sitä, että vihollisuus olisi sama asia kuin bhakti. Bhaktan päämäärä on joku muu.


Siksi voidaan sanoa:
Vihollisuus voi johtaa Kṛṣṇa-yhteyteen.
Prema johtaa aivan muuhun!

Lue lisää

VIHA PUHDISTAA, JOS SEN KOHDE ON KṚṢṆA.
Ei siksi, että viha olisi itsessään puhdasta tai että vihamielisyys olisi bhaktin ihanne, vaan siksi, että Kṛṣṇa on niin absoluuttinen tietoisuuden kohde, että jopa Häntä vastaan suunnattu lakkaamaton vihamielisyys voi pitää mielen täysin kiinnittyneenä Häneen.
Śiśupāla ei pysty unohtamaan Kṛṣṇaa, koska hän vihaa Kṛṣṇaa. Hänen vihansa pakottaa hänet jatkuvasti muistamaan Hänet, lausumaan Hänen nimensä, näkemään Hänen ominaisuutensa ja suuntaamaan koko vastustuksensa Häneen. Näin se, minkä piti erottaa hänet Kṛṣṇasta, sitookin hänen tietoisuutensa Kṛṣṇaan.

Anonyymi00059 kirjoitti:

VIHA PUHDISTAA, JOS SEN KOHDE ON KṚṢṆA.
Ei siksi, että viha olisi itsessään puhdasta tai että vihamielisyys olisi bhaktin ihanne, vaan siksi, että Kṛṣṇa on niin absoluuttinen tietoisuuden kohde, että jopa Häntä vastaan suunnattu lakkaamaton vihamielisyys voi pitää mielen täysin kiinnittyneenä Häneen.
Śiśupāla ei pysty unohtamaan Kṛṣṇaa, koska hän vihaa Kṛṣṇaa. Hänen vihansa pakottaa hänet jatkuvasti muistamaan Hänet, lausumaan Hänen nimensä, näkemään Hänen ominaisuutensa ja suuntaamaan koko vastustuksensa Häneen. Näin se, minkä piti erottaa hänet Kṛṣṇasta, sitookin hänen tietoisuutensa Kṛṣṇaan.

Lue lisää

Hän yrittää päästä Kṛṣṇasta eroon — mutta hänen vihansa tekee Kṛṣṇasta hänen tietoisuutensa pysyvän keskuksen.
Siksi vihollisenkin Kṛṣṇa-smaraṇa voi puhdistaa.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Hän yrittää päästä Kṛṣṇasta eroon — mutta hänen vihansa tekee Kṛṣṇasta hänen tietoisuutensa pysyvän keskuksen.
Siksi vihollisenkin Kṛṣṇa-smaraṇa voi puhdistaa.

Mutta tässä on ratkaiseva ero: puhdistuminen ei vielä tarkoita premaa.

Śiśupālan tapaus osoittaa, että Kṛṣṇa-tietoisuus voi vapauttaa jopa vihollisen; bhaktin ihanne on kuitenkin ānukūlya.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Mutta tässä on ratkaiseva ero: puhdistuminen ei vielä tarkoita premaa.

Śiśupālan tapaus osoittaa, että Kṛṣṇa-tietoisuus voi vapauttaa jopa vihollisen; bhaktin ihanne on kuitenkin ānukūlya.

Lue lisää

Niinpä kaikkein hämmästyttävin opetus ei ole edes se, että ”Kṛṣṇa antaa anteeksi vihaajalleen”. Se on tämä:
Kṛṣṇaa ei voi pitää mielessään lakkaamatta joutumatta itse muuttumaan Kṛṣṇa-suhteensa kautta.

Śiśupāla haluaa vihata Kṛṣṇaa, mutta Kṛṣṇa ei katoa hänen tietoisuudestaan.
Viha ei tee Kṛṣṇasta merkityksetöntä.
Se tekee Kṛṣṇasta väistämättömän.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Niinpä kaikkein hämmästyttävin opetus ei ole edes se, että ”Kṛṣṇa antaa anteeksi vihaajalleen”. Se on tämä:
Kṛṣṇaa ei voi pitää mielessään lakkaamatta joutumatta itse muuttumaan Kṛṣṇa-suhteensa kautta.

Śiśupāla haluaa vihata Kṛṣṇaa, mutta Kṛṣṇa ei katoa hänen tietoisuudestaan.
Viha ei tee Kṛṣṇasta merkityksetöntä.
Se tekee Kṛṣṇasta väistämättömän.

Lue lisää

Ja juuri siksi ”viha puhdistaa, jos kohde on Kṛṣṇa” ei ole tässä kontekstissa pelkkä provosoiva aforismi.

Se on tiivistys hyvin oudosta ja radikaalista teesistä — kunhan muistetaan erottaa Kṛṣṇa-smaraṇa, puhdistuminen, mukti ja prema-bhakti toisistaan.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Ja juuri siksi ”viha puhdistaa, jos kohde on Kṛṣṇa” ei ole tässä kontekstissa pelkkä provosoiva aforismi.

Se on tiivistys hyvin oudosta ja radikaalista teesistä — kunhan muistetaan erottaa Kṛṣṇa-smaraṇa, puhdistuminen, mukti ja prema-bhakti toisistaan.

Lue lisää

Kṛṣṇa on tietoisuuden kohde — ja kohteen laatu ratkaisee eri asian kuin kohteen voimakkuus

Anonyymi00064 kirjoitti:

Kṛṣṇa on tietoisuuden kohde — ja kohteen laatu ratkaisee eri asian kuin kohteen voimakkuus

Bhāgavata 7.1.26:n radikaali väite on, että mieli voi kiinnittyä Bhagavāniin eri bhāvojen kautta:
vihamielisyys (dveṣa / vairānubandha)
bhakti
pelko (bhaya)
kiintymys (sneha)
himokas halu (kāma)
Mutta olennaista on, että Kṛṣṇa tulee tietoisuuden jatkuvaksi viṣayaksi, kohteeksi.

Anonyymi00065 kirjoitti:

Bhāgavata 7.1.26:n radikaali väite on, että mieli voi kiinnittyä Bhagavāniin eri bhāvojen kautta:
vihamielisyys (dveṣa / vairānubandha)
bhakti
pelko (bhaya)
kiintymys (sneha)
himokas halu (kāma)
Mutta olennaista on, että Kṛṣṇa tulee tietoisuuden jatkuvaksi viṣayaksi, kohteeksi.

Lue lisää

Śiśupālan tragedia muuttuu paradoksiksi
Śiśupālan intentiona ei ole:
”Haluan muistaa Kṛṣṇaa, jotta puhdistuisin.”
Hän ei halua vapautua.
Hän vihaa Kṛṣṇaa.
Ja juuri tässä paradoksi syntyy.
Hänen intentionsa on Kṛṣṇaa vastaan.
Mutta hänen tietoisuutensa on jatkuvasti Kṛṣṇaan päin.
Hän haluaa päästä Kṛṣṇasta eroon, mutta hänen vihansa edellyttää Kṛṣṇan jatkuvaa läsnäoloa hänen mielessään.
Tavallaan hänen vihansa tarvitsee Kṛṣṇaa pysyäkseen olemassa.
Jos Kṛṣṇa katoaisi hänen tietoisuudestaan, myös hänen vihansa Kṛṣṇaa kohtaan menettäisi kohteensa.
Siinä on todella hämmästyttävä rakenne:
Hän vastustaa Kṛṣṇaa, mutta hänen vastustamisensa sitoo hänet Kṛṣṇaan.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Śiśupālan tragedia muuttuu paradoksiksi
Śiśupālan intentiona ei ole:
”Haluan muistaa Kṛṣṇaa, jotta puhdistuisin.”
Hän ei halua vapautua.
Hän vihaa Kṛṣṇaa.
Ja juuri tässä paradoksi syntyy.
Hänen intentionsa on Kṛṣṇaa vastaan.
Mutta hänen tietoisuutensa on jatkuvasti Kṛṣṇaan päin.
Hän haluaa päästä Kṛṣṇasta eroon, mutta hänen vihansa edellyttää Kṛṣṇan jatkuvaa läsnäoloa hänen mielessään.
Tavallaan hänen vihansa tarvitsee Kṛṣṇaa pysyäkseen olemassa.
Jos Kṛṣṇa katoaisi hänen tietoisuudestaan, myös hänen vihansa Kṛṣṇaa kohtaan menettäisi kohteensa.
Siinä on todella hämmästyttävä rakenne:
Hän vastustaa Kṛṣṇaa, mutta hänen vastustamisensa sitoo hänet Kṛṣṇaan.

Lue lisää

Tästä tulee vielä syvempi, kun mukaan otetaan nāma
Kṛṣṇa ei ole vain historiallinen henkilö, jota ajatellaan.

Siksi vihollinen, joka jatkuvasti lausuu Kṛṣṇan nimeä, puhuu Kṛṣṇasta, muistelee Kṛṣṇaa ja tekoja ja kohdistaa koko vihansa Kṛṣṇaan, on samalla tavalla jatkuvasti tekemisissä Kṛṣṇa-tattvan kanssa.
Tässä voidaan ymmärtää, miksi Śiśupālan tapaus ei ole vain psykologinen ilmiö.
Jos kyse olisi vain siitä, että ”jokin asia on mielessä jatkuvasti”, mikä tahansa pakkomielle voisi olla hengellisesti puhdistava.
Mutta Bhāgavata-teologian väite on paljon erityisempi:
Kṛṣṇa itse on puhdistava.
Siksi sama tietoisuuden mekanismi ei ole siirrettävissä mihin tahansa kohteeseen.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Tästä tulee vielä syvempi, kun mukaan otetaan nāma
Kṛṣṇa ei ole vain historiallinen henkilö, jota ajatellaan.

Siksi vihollinen, joka jatkuvasti lausuu Kṛṣṇan nimeä, puhuu Kṛṣṇasta, muistelee Kṛṣṇaa ja tekoja ja kohdistaa koko vihansa Kṛṣṇaan, on samalla tavalla jatkuvasti tekemisissä Kṛṣṇa-tattvan kanssa.
Tässä voidaan ymmärtää, miksi Śiśupālan tapaus ei ole vain psykologinen ilmiö.
Jos kyse olisi vain siitä, että ”jokin asia on mielessä jatkuvasti”, mikä tahansa pakkomielle voisi olla hengellisesti puhdistava.
Mutta Bhāgavata-teologian väite on paljon erityisempi:
Kṛṣṇa itse on puhdistava.
Siksi sama tietoisuuden mekanismi ei ole siirrettävissä mihin tahansa kohteeseen.

Lue lisää

Jos kyse olisi vain siitä, että ”jokin asia on mielessä jatkuvasti”, mikä tahansa pakkomielle voisi olla hengellisesti puhdistava.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Jos kyse olisi vain siitä, että ”jokin asia on mielessä jatkuvasti”, mikä tahansa pakkomielle voisi olla hengellisesti puhdistava.

Mutta sitten tulee kaikkein hienoin ero: mukti vastaan prema
Tässä Śiśupālan tapauksessa pitää olla erittäin tarkka.
Jos sanomme:
”Śiśupāla puhdistui.”
se ei vielä tarkoita:
”Śiśupāla saavutti preman.
Tämä olisi valtava virhe.
Mukti ja prema ei ole sama asia.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Mutta sitten tulee kaikkein hienoin ero: mukti vastaan prema
Tässä Śiśupālan tapauksessa pitää olla erittäin tarkka.
Jos sanomme:
”Śiśupāla puhdistui.”
se ei vielä tarkoita:
”Śiśupāla saavutti preman.
Tämä olisi valtava virhe.
Mukti ja prema ei ole sama asia.

Lue lisää

VIHAMIELINEN KṚṢṆA-SMARAṆA VOI POLTTAA POIS AINEELLISEN SAASTAN JA JOHTAA VAPAUTUMISEEN.

Anonyymi00070 kirjoitti:

VIHAMIELINEN KṚṢṆA-SMARAṆA VOI POLTTAA POIS AINEELLISEN SAASTAN JA JOHTAA VAPAUTUMISEEN.

VIHAMIELINEN KṚṢṆA-SMARAṆA VOI JOHTAA VAPAUTUMISEEN.

Anonyymi00071 kirjoitti:

VIHAMIELINEN KṚṢṆA-SMARAṆA VOI JOHTAA VAPAUTUMISEEN.

MUTTA PREMA TARKOITTAA AIVAN JOTAKIN MUUTA.
SIKSI ON MAHDOLLISTA SANOA SAMANAIKAISESTI:

ŚIŚUPĀLAN KṚṢṆA-TIETOISUUS VAPAUTTAA HÄNET.
JA
ŚIŚUPĀLAN VIHAMIELISYYS EI OLE BHAKTAN IHANTEELLINEN.
NÄMÄ EIVÄT OLE RISTIRIIDASSA.

Anonyymi00072 kirjoitti:

MUTTA PREMA TARKOITTAA AIVAN JOTAKIN MUUTA.
SIKSI ON MAHDOLLISTA SANOA SAMANAIKAISESTI:

ŚIŚUPĀLAN KṚṢṆA-TIETOISUUS VAPAUTTAA HÄNET.
JA
ŚIŚUPĀLAN VIHAMIELISYYS EI OLE BHAKTAN IHANTEELLINEN.
NÄMÄ EIVÄT OLE RISTIRIIDASSA.

Lue lisää

Tämä selittää myös sen, miksi ”viha” voi olla voimakasta mutta silti hengellisesti alempiarvoista kuin prema

Anonyymi00073 kirjoitti:

Tämä selittää myös sen, miksi ”viha” voi olla voimakasta mutta silti hengellisesti alempiarvoista kuin prema

Ei siis mittaa hengellistä korkeutta yksinkertaisesti kysymällä:
”Kuinka paljon ajattelet Kṛṣṇaa?”


Vaan myös:
”Millaisessa suhteessa tietoisuus on Kṛṣṇaan?”

Anonyymi00074 kirjoitti:

Ei siis mittaa hengellistä korkeutta yksinkertaisesti kysymällä:
”Kuinka paljon ajattelet Kṛṣṇaa?”


Vaan myös:
”Millaisessa suhteessa tietoisuus on Kṛṣṇaan?”

Lue lisää

Tämä on valtavan tärkeää.

Anonyymi00070 kirjoitti:

VIHAMIELINEN KṚṢṆA-SMARAṆA VOI POLTTAA POIS AINEELLISEN SAASTAN JA JOHTAA VAPAUTUMISEEN.

VIHAMIELINEN KṚṢṆA-SMARAṆA VOI POLTTAA POIS AINEELLISEN SAASTAN

Anonyymi00031 kirjoitti:

Vielä parempi on se, ettei hän koskaan pakota ketään uskomaan itseensä. Jos emme halua tuntea häntä, hän jopa auttaa meitä unohtamaan hänet.
Hän voi sanoa Paramatman kautta: ”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.
Hän ei tyrkytä itseään eikä pakota ketään. Sellainen on meidän ”paha” Jumalamme.
Ja mitään ikuista helvettiä ei tule tästä.

Lue lisää

Aivan!

Anonyymi00034 kirjoitti:

Krishna väistyy kohteliaasti.
Hän ei tyrkytä itseään, ei pakota ihmistä uskomaan eikä vaadi vastentahtoista tunnustamista. Jos ihminen sanoo: ”En halua tuntea sinua”, Krishna antaa hänen mennä. Hän ei murra ihmisen vapautta saadakseen tämän takaisin luokseen.

Lue lisää

Aikamoista!

Anonyymi00026 kirjoitti:

Samaan kokonaisuuteen sisältyy ajatus, että myös henkimaailmassa voi olla erilaista vuorovaikutusta ja keskustelua, jopa sellaisia näkökulmia, jotka maallisesta perspektiivistä näyttävät ateistisilta tai Jumalan olemassaoloa kyseenalaistavilta. Näitä ei kuitenkaan nähdä lopullisina totuuksina, vaan osana laajempaa vuorovaikutuksen ja ilmaisun kenttää.

Jumala ei pakota uskoa itseensä, vaan suhde häneen perustuu vapauteen. Siksi myös epäusko tai kriittiset argumentit voivat olla olemassa osana kokonaisuutta, eivätkä ne automaattisesti sulje ketään pois henkisestä todellisuudesta.

Tällaiset vastakkaiset näkemykset ovat osa Jumalan omaa leikkiä, jossa erilaiset argumentit ja näkökulmat nousevat esiin ja väistyvät, muodostaen dynaamisen kokonaisuuden. Näin myös ateistiset tai kriittiset filosofiat voidaan nähdä osana laajempaa kosmista vuorovaikutusta.

Lopulta tämän ajattelutavan ydin on siinä, että todellisuus ei ole yksinkertainen, suljettu järjestelmä, vaan monimuotoinen ja elävä kokonaisuus, jossa erilaiset näkökulmat, jännitteet ja jopa vastakohdat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota kuvataan jumalallisena leikkinä.

Lue lisää

Kiitos! Tykkään kaikesta täällä!

Anonyymi00031 kirjoitti:

Vielä parempi on se, ettei hän koskaan pakota ketään uskomaan itseensä. Jos emme halua tuntea häntä, hän jopa auttaa meitä unohtamaan hänet.
Hän voi sanoa Paramatman kautta: ”Älä usko minuun – minua ei ole olemassa.”
Ja Jumala astuu syrjään kohteliaasti.
Hän ei tyrkytä itseään eikä pakota ketään. Sellainen on meidän ”paha” Jumalamme.
Ja mitään ikuista helvettiä ei tule tästä.

Lue lisää

Paras palsta koko Suomessa!

Anonyymi00056 kirjoitti:

Vallankumouksellisia ajatuksia!

Kyllä!

Anonyymi00099 kirjoitti:

Kiitos! Tykkään kaikesta täällä!

Kiva, jos kelpaa!

Anonyymi00056 kirjoitti:

Vallankumouksellisia ajatuksia!

Totta!

Taitaa ottaa koville, kun ikuisen helvetin puheet ei tehoaa täällä lainkaan!

Taitaa ottaa päähän, kun ikuisen helvetin puheet eivät purekaan täällä.

Bhrigu Muni meni ensin isänsä asuinpaikkaan, Brahmalokaan. Kolme pääjumaluutta hallitsevat kolmea aineellista gunaa: hyvyyttä, intohimoa ja tietämättömyyttä. Tietäjien aikomuksen mukaan ...Bhrigun oli määrä selvittää, kumpi näistä kolmesta omistaa täysin hyvyyden ominaisuuden.

Haluten testata, kuinka hyväntahtoinen Herra Brahma oli, Bhrigu Muni ei tarkoituksella kunnioittanut isäänsä kumarruksella eikä rukouksella. (Kun tervehtii isäänsä tai henkistä opettajaansa, hänen tulisi kumartaa heille kunnioittavasti ja lausua rukouksia.)

Mutta Bhrigu Muni ei tahallaan tervehtinyt Herra Brahmaa nähdäkseen, miten [hän] reagoisi tällaiseen laiminlyöntiin. Herra Brahma suuttui poikansa röyhkeydestä ja teki tyytymättömyytensä selväksi.

...
Brahma vaati suuren älykkyytensä avulla vielä tukahduttaa vihansa.

Tämä tarkoitti sitä, että vaikka intohimon guna hallitsi lordi Brahmaa, hänellä oli tarpeeksi voimaa hillitä sitä. Lordi Brahman vihaa ja hänen kykyään tukahduttaa tuo viha verrataan tuleen ja veteen. Veden elementti syntyy tulen elementistä, kun aineellinen kosmos luodaan, mutta vesi voi sammuttaa tulen. Vaikka Herra Brahma suuttui intohimon gunan vaikutuksesta, hän pystyi silti vastustamaan sitä, koska Bhrigu Muni oli hänen poikansa. ...

Anonyymi00105 kirjoitti:

Bhrigu Muni meni ensin isänsä asuinpaikkaan, Brahmalokaan. Kolme pääjumaluutta hallitsevat kolmea aineellista gunaa: hyvyyttä, intohimoa ja tietämättömyyttä. Tietäjien aikomuksen mukaan ...Bhrigun oli määrä selvittää, kumpi näistä kolmesta omistaa täysin hyvyyden ominaisuuden.

Haluten testata, kuinka hyväntahtoinen Herra Brahma oli, Bhrigu Muni ei tarkoituksella kunnioittanut isäänsä kumarruksella eikä rukouksella. (Kun tervehtii isäänsä tai henkistä opettajaansa, hänen tulisi kumartaa heille kunnioittavasti ja lausua rukouksia.)

Mutta Bhrigu Muni ei tahallaan tervehtinyt Herra Brahmaa nähdäkseen, miten [hän] reagoisi tällaiseen laiminlyöntiin. Herra Brahma suuttui poikansa röyhkeydestä ja teki tyytymättömyytensä selväksi.

...
Brahma vaati suuren älykkyytensä avulla vielä tukahduttaa vihansa.

Tämä tarkoitti sitä, että vaikka intohimon guna hallitsi lordi Brahmaa, hänellä oli tarpeeksi voimaa hillitä sitä. Lordi Brahman vihaa ja hänen kykyään tukahduttaa tuo viha verrataan tuleen ja veteen. Veden elementti syntyy tulen elementistä, kun aineellinen kosmos luodaan, mutta vesi voi sammuttaa tulen. Vaikka Herra Brahma suuttui intohimon gunan vaikutuksesta, hän pystyi silti vastustamaan sitä, koska Bhrigu Muni oli hänen poikansa. ...

Lue lisää

Koettuaan Herran Brahmaa, Bhrigu Muni meni suoraan Kailasa-vuorelle, veljensä Shivan asuinpaikalle. Nähdessään tietäjän Herra Shiva tuli hyvin iloiseksi ja nousi syleilemään häntä. Mutta kun Herra Shiva lähestyi tietäjää, tämä vetäytyi.


...Lyhyesti: Bhrigu loukkasi Herra Shivaa ja hän suuttui.

Sanotaan, että loukkauksen voi aiheuttaa teko, ajatus tai sana.

Lordi Brahma loukkaantui henkisesti tietäjän toimesta.

Mutta Lordi Shivaa hän loukkasi sanoilla.... Lordi Shivaa hallitsee tietämättömyyden guna, ja kun hän kuuli tietäjän röyhkeät sanat, hän....Onneksi lordi Shivan puoliso Parvati oli lähellä. Hän on Lordi Shivan tavoin kolmen gunan yhdistelmä, ja siksi häntä kutsutaan Trigunamayiksi. Välttääkseen ongelmat, hän herätti hyvyyden Lordi Shivassa. ...Parvati onnistui hellästi puhumalla taivuttelemaan Shivaa...

Anonyymi00106 kirjoitti:

Koettuaan Herran Brahmaa, Bhrigu Muni meni suoraan Kailasa-vuorelle, veljensä Shivan asuinpaikalle. Nähdessään tietäjän Herra Shiva tuli hyvin iloiseksi ja nousi syleilemään häntä. Mutta kun Herra Shiva lähestyi tietäjää, tämä vetäytyi.


...Lyhyesti: Bhrigu loukkasi Herra Shivaa ja hän suuttui.

Sanotaan, että loukkauksen voi aiheuttaa teko, ajatus tai sana.

Lordi Brahma loukkaantui henkisesti tietäjän toimesta.

Mutta Lordi Shivaa hän loukkasi sanoilla.... Lordi Shivaa hallitsee tietämättömyyden guna, ja kun hän kuuli tietäjän röyhkeät sanat, hän....Onneksi lordi Shivan puoliso Parvati oli lähellä. Hän on Lordi Shivan tavoin kolmen gunan yhdistelmä, ja siksi häntä kutsutaan Trigunamayiksi. Välttääkseen ongelmat, hän herätti hyvyyden Lordi Shivassa. ...Parvati onnistui hellästi puhumalla taivuttelemaan Shivaa...

Lue lisää

Bhrigu Muni pelastui Lord Shivan vihalta ja meni Shwetadvipa-planeetalle. Siellä hän näki Herra Vishnun...Hänen vieressään oli hänen puolisonsa....

Sitten Bhrigu Muni syyllistyi tahallaan vakavimpaan syntiin loukkaamalla Herra Vishnua teollaan.

Ensimmäisen loukkauksen Bhrigu Muni teki henkisesti, toisen sanoin ja kolmannen teoin.

Jokainen peräkkäinen loukkaus on edellistä raskaampi.

Sanoilla tehty loukkaus on raskaampi kuin mielessä tehty loukkaus, mutta kaikkein raskain on teoilla tehty loukkaus.

Bhrigu Muni teki suurimman synnin potkaisemalla Herraa rintaan vaurauden jumalattaren edessä.

Herra Vishnu on Kaikkivaltias. Hän ei suuttunut Bhrigu Munille tämän teosta, sillä Bhrigu Muni oli suuri brahman.

Brahman ansaitsee anteeksiannon, vaikka hän olisi hyvin syyllinen, ja Herra Vishnu vahvisti tämän käytöksellään.

Sanotaan kuitenkin, että sen jälkeen vaurauden jumalatar Lakshmi ei ole enää suosinut brahmaneja, ja siksi brahmanit ovat yleensä hyvin köyhiä.

Anonyymi00107 kirjoitti:

Bhrigu Muni pelastui Lord Shivan vihalta ja meni Shwetadvipa-planeetalle. Siellä hän näki Herra Vishnun...Hänen vieressään oli hänen puolisonsa....

Sitten Bhrigu Muni syyllistyi tahallaan vakavimpaan syntiin loukkaamalla Herra Vishnua teollaan.

Ensimmäisen loukkauksen Bhrigu Muni teki henkisesti, toisen sanoin ja kolmannen teoin.

Jokainen peräkkäinen loukkaus on edellistä raskaampi.

Sanoilla tehty loukkaus on raskaampi kuin mielessä tehty loukkaus, mutta kaikkein raskain on teoilla tehty loukkaus.

Bhrigu Muni teki suurimman synnin potkaisemalla Herraa rintaan vaurauden jumalattaren edessä.

Herra Vishnu on Kaikkivaltias. Hän ei suuttunut Bhrigu Munille tämän teosta, sillä Bhrigu Muni oli suuri brahman.

Brahman ansaitsee anteeksiannon, vaikka hän olisi hyvin syyllinen, ja Herra Vishnu vahvisti tämän käytöksellään.

Sanotaan kuitenkin, että sen jälkeen vaurauden jumalatar Lakshmi ei ole enää suosinut brahmaneja, ja siksi brahmanit ovat yleensä hyvin köyhiä.

Lue lisää

Potkaisemalla Herraa rintaan Bhrigu Muni aiheutti Hänelle varmasti vakavan loukkauksen, mutta Herra Vishnu on niin jalo, ettei Hän edes kiinnittänyt siihen huomiota.

Kali-yugassa elävät oletetut brahmanit ovat hyvin ylpeitä siitä, että suuri brahmani Bhrigu Muni kosketti jalallaan Herran Vishnun rintaan. Tämä potku oli kuitenkin suurin loukkaus, vaikka Herra Vishnu ei suurisydämisyydessään kiinnittänyt siihen suurta huomiota.


Sen sijaan, että olisi suuttunut tai kiroillut Bhrigu Munia, Herra Vishnu nousi välittömästi puolisonsa, vaurauden jumalattarensa kanssa ja tervehti brahmania kunnioittavasti.


- 'Kunnianarvoisa brahman', Hän sanoi, 'tulemisesi on minulle suurin kunnia. Tee Minulle se palvelus, että istut hetkeksi viereeni näille tyynyille. Olen niin pahoillani, etten voinut toivottaa sinua asianmukaisesti tervetulleeksi. Olen hyvin syyllinen edessäsi ja pyydän anteeksiantoasi. Olet niin puhdassydäminen, niin suuri, että jalkasi pessyt vesi voi puhdistaa jopa pyhiinvaelluspaikat. Siksi pyydän sinua puhdistamaan myös Vaikunthi-planeetan, jossa asun kumppaneideni kanssa.

Anonyymi00108 kirjoitti:

Potkaisemalla Herraa rintaan Bhrigu Muni aiheutti Hänelle varmasti vakavan loukkauksen, mutta Herra Vishnu on niin jalo, ettei Hän edes kiinnittänyt siihen huomiota.

Kali-yugassa elävät oletetut brahmanit ovat hyvin ylpeitä siitä, että suuri brahmani Bhrigu Muni kosketti jalallaan Herran Vishnun rintaan. Tämä potku oli kuitenkin suurin loukkaus, vaikka Herra Vishnu ei suurisydämisyydessään kiinnittänyt siihen suurta huomiota.


Sen sijaan, että olisi suuttunut tai kiroillut Bhrigu Munia, Herra Vishnu nousi välittömästi puolisonsa, vaurauden jumalattarensa kanssa ja tervehti brahmania kunnioittavasti.


- 'Kunnianarvoisa brahman', Hän sanoi, 'tulemisesi on minulle suurin kunnia. Tee Minulle se palvelus, että istut hetkeksi viereeni näille tyynyille. Olen niin pahoillani, etten voinut toivottaa sinua asianmukaisesti tervetulleeksi. Olen hyvin syyllinen edessäsi ja pyydän anteeksiantoasi. Olet niin puhdassydäminen, niin suuri, että jalkasi pessyt vesi voi puhdistaa jopa pyhiinvaelluspaikat. Siksi pyydän sinua puhdistamaan myös Vaikunthi-planeetan, jossa asun kumppaneideni kanssa.

Lue lisää

Oi suuri tietäjä, kunnioitan sinua kuin isää, ja tiedän, että jalkasi ovat hennot kuin lootuksen terälehdet ja rintani kova kuin kivi. Pelkään, että tämä isku on aiheuttanut sinulle suurta tuskaa. Anna Minun lievittää sitä.” Lordi Vishnu alkoi hieroa tietäjän jalkoja. Samalla Hän jatkoi puhettaan puhuttelemalla Bhrig Munia:
- Nyt olen varma, että vaurauden jumalatar Lakshmi pysyy siellä onnellisena ikuisesti. -

Lakshmi on myös nimeltään Chanchala. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hän halua pysyä pitkään yhdessä paikassa. Siksi näemme rikkaan perheen menevän vararikkoon muutaman sukupolven jälkeen, kun taas köyhä perhe päinvastoin rikastuu. Lakshmi, vaurauden Jumalatar, on aineellisessa maailmassa Chanchala, kun taas Vaikunthan planeetoilla hän asuu aina Herran....luona....

....
Bhrigu Muni oli kuitenkin hyvin tietoinen sekä omasta että Herran asemasta ja hämmästyi Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden käytöstä.

....Hän ei kyennyt lausumaan sanaakaan, vaan seisoi hiljaa Herran edessä.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Oi suuri tietäjä, kunnioitan sinua kuin isää, ja tiedän, että jalkasi ovat hennot kuin lootuksen terälehdet ja rintani kova kuin kivi. Pelkään, että tämä isku on aiheuttanut sinulle suurta tuskaa. Anna Minun lievittää sitä.” Lordi Vishnu alkoi hieroa tietäjän jalkoja. Samalla Hän jatkoi puhettaan puhuttelemalla Bhrig Munia:
- Nyt olen varma, että vaurauden jumalatar Lakshmi pysyy siellä onnellisena ikuisesti. -

Lakshmi on myös nimeltään Chanchala. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hän halua pysyä pitkään yhdessä paikassa. Siksi näemme rikkaan perheen menevän vararikkoon muutaman sukupolven jälkeen, kun taas köyhä perhe päinvastoin rikastuu. Lakshmi, vaurauden Jumalatar, on aineellisessa maailmassa Chanchala, kun taas Vaikunthan planeetoilla hän asuu aina Herran....luona....

....
Bhrigu Muni oli kuitenkin hyvin tietoinen sekä omasta että Herran asemasta ja hämmästyi Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden käytöstä.

....Hän ei kyennyt lausumaan sanaakaan, vaan seisoi hiljaa Herran edessä.

Lue lisää

Koeteltuaan Herra Brahmaa, Herra Shivaa ja Herra Vishnua Bhrigu palasi Saraswati-joen rannalla istuvien suurten tietäjien luo ja kertoi kaiken tapahtuneen. Kuunneltuaan häntä tarkasti tietäjät päättelivät, että kolmesta pääjumaluudesta lordi Vishnu oli epäilemättä suurin, mahtavin.

Srimad-Bhagavatamissa näitä suuria tietäjiä kutsutaan ....Tämä on nimi, joka annetaan tietäjille, jotka käyvät keskusteluja Absoluuttisesta Totuudesta, mutta eivät ole vielä päässeet lopulliseen johtopäätökseen.

Yleensä sanaa brahma-vadi käytetään viittaamaan impersonalisteihin tai sitten niihin, jotka tutkivat Vedoja . Näin ollen on selvää, että kaikki Saraswati-joen rannalle kokoontuneet tietäjät olivat opiskelleet huolellisesti Veda-aiheisia kirjoituksia, mutta eivät olleet vielä päässeet lopulliseen johtopäätökseen siitä, kuka on Jumaluuden Korkein Persoonallisuus.

Anonyymi00110 kirjoitti:

Koeteltuaan Herra Brahmaa, Herra Shivaa ja Herra Vishnua Bhrigu palasi Saraswati-joen rannalla istuvien suurten tietäjien luo ja kertoi kaiken tapahtuneen. Kuunneltuaan häntä tarkasti tietäjät päättelivät, että kolmesta pääjumaluudesta lordi Vishnu oli epäilemättä suurin, mahtavin.

Srimad-Bhagavatamissa näitä suuria tietäjiä kutsutaan ....Tämä on nimi, joka annetaan tietäjille, jotka käyvät keskusteluja Absoluuttisesta Totuudesta, mutta eivät ole vielä päässeet lopulliseen johtopäätökseen.

Yleensä sanaa brahma-vadi käytetään viittaamaan impersonalisteihin tai sitten niihin, jotka tutkivat Vedoja . Näin ollen on selvää, että kaikki Saraswati-joen rannalle kokoontuneet tietäjät olivat opiskelleet huolellisesti Veda-aiheisia kirjoituksia, mutta eivät olleet vielä päässeet lopulliseen johtopäätökseen siitä, kuka on Jumaluuden Korkein Persoonallisuus.

Lue lisää

Tietäjät päättelivät, että noudattamalla Vaishnava-dharman periaatteita voi saavuttaa todellisen täydellisyyden. Mutta jos ihminen noudattaa minkä tahansa uskonnon sääntöjä oivaltamatta Jumalan korkeinta persoonallisuutta, Vishnua, kaikki hänen työnsä ovat turhia. Uskonnollisia sääntöjä noudattamalla ihminen saavuttaa täydellisen tiedon ja menettää kiinnostuksensa aineelliseen toimintaan. Täydellisen tiedon saavuttaminen tarkoittaa itsensä ja Korkeimman sielun oivaltamista.

Korkein Sielu ja yksilön sielu ovat laadullisesti samanlaisia, mutta määrällisesti ne eroavat toisistaan. Tämä on täydellistä tietoa.

Sen oivaltaminen, että ”minä en ole materiaa, minä olen henki”, ei tarkoita täydellisen tiedon saavuttamista. Todellinen ...on palvelua, bhaktia.

Anonyymi00111 kirjoitti:

Tietäjät päättelivät, että noudattamalla Vaishnava-dharman periaatteita voi saavuttaa todellisen täydellisyyden. Mutta jos ihminen noudattaa minkä tahansa uskonnon sääntöjä oivaltamatta Jumalan korkeinta persoonallisuutta, Vishnua, kaikki hänen työnsä ovat turhia. Uskonnollisia sääntöjä noudattamalla ihminen saavuttaa täydellisen tiedon ja menettää kiinnostuksensa aineelliseen toimintaan. Täydellisen tiedon saavuttaminen tarkoittaa itsensä ja Korkeimman sielun oivaltamista.

Korkein Sielu ja yksilön sielu ovat laadullisesti samanlaisia, mutta määrällisesti ne eroavat toisistaan. Tämä on täydellistä tietoa.

Sen oivaltaminen, että ”minä en ole materiaa, minä olen henki”, ei tarkoita täydellisen tiedon saavuttamista. Todellinen ...on palvelua, bhaktia.

Lue lisää

https://hindudevalayayatra.com/blogs/bhrigu-kicks-lord-vishnu-chest

Anonyymi00112 kirjoitti:

https://hindudevalayayatra.com/blogs/bhrigu-kicks-lord-vishnu-chest

Lue lisää

https://vidhata.app/stories/bhrigu-kicked-vishnu-and-lakshmi-left-vaikuntha

Anonyymi00113 kirjoitti:

https://vidhata.app/stories/bhrigu-kicked-vishnu-and-lakshmi-left-vaikuntha

Lue lisää

https://sitharsastrology.com/blog/the-story-of-sage-bhrigu

Anonyymi00114 kirjoitti:

https://sitharsastrology.com/blog/the-story-of-sage-bhrigu

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Anonyymi00115 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

https://i.ytimg.com/vi/tsbsfD1Qnf0/hqdefault.jpg

Anonyymi00116 kirjoitti:

https://i.ytimg.com/vi/tsbsfD1Qnf0/hqdefault.jpg

Mitä Jahve olisi tehnyt, jos joku oli tehnyt samalla tavalla?

Anonyymi00117 kirjoitti:

Mitä Jahve olisi tehnyt, jos joku oli tehnyt samalla tavalla?

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0
Bhrigu Rishi: The Sage Who Kicked Lord Vishnu in the Chest

Anonyymi00118 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0
Bhrigu Rishi: The Sage Who Kicked Lord Vishnu in the Chest

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Tutustu yhteen muinaisen viisauden voimakkaimmista ja syvällisimmin tunteisiin vaikuttavista kertomuksista — Maharishi Bhrigun ja Vishnu-jumalan tarinaan.
Tässä ajattomassa Bhagavata Puranasta peräisin olevassa kertomuksessa suuri tietäjä Bhrigu koettelee kolmea ylintä jumaluutta — Brahmaa, Shivaa ja Vishnua — selvittääkseen, kuka heistä todella ansaitsee korkeimman palvonnan. Mutta se, mitä tapahtuu Vaikunthassa, muuttaa kaiken ikuisesti.
Bhrigu loukkaa Vishnu-jumalaa kaikkein järkyttävimmällä mahdollisella tavalla. Vishnu ei kuitenkaan vastaa vihalla, rangaistuksella tai ylpeydellä, vaan myötätunnolla, nöyryydellä ja anteeksiannolla. Tämä muinainen tarina paljastaa Kshaman todellisen merkityksen — henkisen voiman pysyä rauhallisena silloinkin, kun itseämme on loukattu.
Tämä ei ole vain mytologinen kertomus, vaan syvällinen opetus egosta, tunteiden hallinnasta, anteeksiannosta, sisäisestä rauhasta sekä siitä, kuinka kipuun voi vastata viisaudella sen sijaan, että reagoisi hetken tunteiden vallassa. Maailmassa, joka on täynnä vihaa ja konflikteja, Vishnu-jumalan tapa vastata tähän tilanteeseen on edelleen yksi voimakkaimmista koskaan kerrotuista opetuksista.
https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Tässä videossa tutustumme seuraaviin aiheisiin:
Bhrigu Rishin tarina ja hänen koetuksensa Brahmaa, Shivaa ja Vishnua kohtaan
Miksi Vishnu hymyili sen jälkeen, kun Bhrigu potkaisi häntä rintaan• Kshaman syvempi merkitys
Miksi todellinen suuruus EI OLE VALLASSA
Jos filosofia, vedalainen viisaus, henkisyys, meditaatio, Bhagavad Gitan opetukset, Upanishadien oivallukset ja muinaisen Intian ajattomat elämänohjeet kiinnostavat sinua, tämä video on sinua varten.

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Anonyymi00119 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Tutustu yhteen muinaisen viisauden voimakkaimmista ja syvällisimmin tunteisiin vaikuttavista kertomuksista — Maharishi Bhrigun ja Vishnu-jumalan tarinaan.
Tässä ajattomassa Bhagavata Puranasta peräisin olevassa kertomuksessa suuri tietäjä Bhrigu koettelee kolmea ylintä jumaluutta — Brahmaa, Shivaa ja Vishnua — selvittääkseen, kuka heistä todella ansaitsee korkeimman palvonnan. Mutta se, mitä tapahtuu Vaikunthassa, muuttaa kaiken ikuisesti.
Bhrigu loukkaa Vishnu-jumalaa kaikkein järkyttävimmällä mahdollisella tavalla. Vishnu ei kuitenkaan vastaa vihalla, rangaistuksella tai ylpeydellä, vaan myötätunnolla, nöyryydellä ja anteeksiannolla. Tämä muinainen tarina paljastaa Kshaman todellisen merkityksen — henkisen voiman pysyä rauhallisena silloinkin, kun itseämme on loukattu.
Tämä ei ole vain mytologinen kertomus, vaan syvällinen opetus egosta, tunteiden hallinnasta, anteeksiannosta, sisäisestä rauhasta sekä siitä, kuinka kipuun voi vastata viisaudella sen sijaan, että reagoisi hetken tunteiden vallassa. Maailmassa, joka on täynnä vihaa ja konflikteja, Vishnu-jumalan tapa vastata tähän tilanteeseen on edelleen yksi voimakkaimmista koskaan kerrotuista opetuksista.
https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Tässä videossa tutustumme seuraaviin aiheisiin:
Bhrigu Rishin tarina ja hänen koetuksensa Brahmaa, Shivaa ja Vishnua kohtaan
Miksi Vishnu hymyili sen jälkeen, kun Bhrigu potkaisi häntä rintaan• Kshaman syvempi merkitys
Miksi todellinen suuruus EI OLE VALLASSA
Jos filosofia, vedalainen viisaus, henkisyys, meditaatio, Bhagavad Gitan opetukset, Upanishadien oivallukset ja muinaisen Intian ajattomat elämänohjeet kiinnostavat sinua, tämä video on sinua varten.

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Tutustu yhteen muinaisen viisauden voimakkaimmista ja syvällisimmin tunteisiin vaikuttavista kertomuksista — Maharishi Bhrigun ja Vishnu-jumalan tarinaan.
Tässä ajattomassa Bhagavata Puranasta peräisin olevassa kertomuksessa suuri tietäjä Bhrigu koettelee kolmea ylintä jumaluutta — Brahmaa, Shivaa ja Vishnua — selvittääkseen, kuka heistä todella ansaitsee korkeimman palvonnan. Mutta se, mitä tapahtuu Vaikunthassa, muuttaa kaiken ikuisesti.

Anonyymi00120 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=tsbsfD1Qnf0

Tutustu yhteen muinaisen viisauden voimakkaimmista ja syvällisimmin tunteisiin vaikuttavista kertomuksista — Maharishi Bhrigun ja Vishnu-jumalan tarinaan.
Tässä ajattomassa Bhagavata Puranasta peräisin olevassa kertomuksessa suuri tietäjä Bhrigu koettelee kolmea ylintä jumaluutta — Brahmaa, Shivaa ja Vishnua — selvittääkseen, kuka heistä todella ansaitsee korkeimman palvonnan. Mutta se, mitä tapahtuu Vaikunthassa, muuttaa kaiken ikuisesti.

Lue lisää

Jännää!

Anonyymi00121 kirjoitti:

Jännää!

Kiitos kaikille, jotka jakavat tieto muille!

Anonyymi00122 kirjoitti:

Kiitos kaikille, jotka jakavat tieto muille!

Aivan!

Anonyymi00123 kirjoitti:

Aivan!

Ilmaisia luentoja!

Anonyymi00122 kirjoitti:

Kiitos kaikille, jotka jakavat tieto muille!

Kyllä!

Anonyymi00122 kirjoitti:

Kiitos kaikille, jotka jakavat tieto muille!

Toivotaan lisää!