ja verot voi olla 100-10000% sota aikana.
Verotus muuttuu 2030- luvulla
Anonyymi-ap
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomen verotus vuosina 1940–1945 oli äärimmäisen ankaraa, sillä valtio rahoitti sotataloutta, puolustusmenoja ja myöhemmin sotakorvauksia kiristämällä veroja poikkeuksellisen korkeiksi ja luomalla kokonaan uusia veromuotoja. Sotavuosien aikana Suomen verojärjestelmää uudistettiin rajusti, ja kokonaisverorasitus nousi loppuvaiheessa jo lähes kolmannekseen koko kansantulosta.Sotavuosien verotuksen keskeiset piirteet ja uudistukset jakautuivat seuraavasti:1. Tuloverotuksen kiristyminen ja uusi verolakiVerokantojen korotukset: Jo olemassa olevia tulo- ja omaisuusveroja nostettiin toistuvasti. Vuonna 1940 valtion säännöllistä lisäveroa korotettiin suoraan 40 prosentilla.Vuoden 1943 tulo- ja omaisuusverolaki (TOL): Vuonna 1943 säädettiin kokonaan uusi laki, jossa palattiin puolisoiden yhteisverotukseen. Verovelvolliset jaettiin iän ja perhesuhteiden mukaan kolmeen eri veroluokkaan."Vanhanpojan vero": Niin sanottu vanhanpiian ja vanhanpojan vero tarkoitti käytännössä sitä, että yli 24-vuotiaat naimattomat henkilöt sijoitettiin ankarimpaan veroluokkaan, jossa maksettiin progressiivisen asteikon korkeinta veroa.2. Omaisuuteen kohdistuneet poikkeusverotKoska pelkkä tuloverotus ei riittänyt kattamaan valtavia sotamenoja ja siirtoväen asuttamista, valtio turvautui poikkeuksellisiin omaisuusveroihin:Omaisuudenluovutusverot: Vuosina 1940 ja 1945 säädettiin erityiset omaisuudenluovutusverot. Näillä kerättiin varoja talvisodan ja jatkosodan alueluovutusten vuoksi kotinsa menettäneen siirtoväen korvauksiin. Erityisesti vuoden 1945 toinen omaisuudenluovutusvero koski laajasti varallisuutta ilman tavanomaisia perhevähennyksiä.Ylimääräiset varallisuusverot: Varakkaammille väestönosille ja yrityksille määrättiin ylimääräisiä kertakaikkisia varallisuusveroja sotakulujen rahoittamiseksi.
3. Kulutus- ja valmisteverojen laajentaminenValtio pyrki keräämään rahaa kaikesta mahdollisesta kulutuksesta, mikä johti uusien valmisteverojen syntyyn:Liikevaihtoveron esiaste: Suomessa otettiin vuonna 1941 käyttöön ensimmäinen liikevaihtovero (nykyisen arvonlisäveron edeltäjä), jolla verotettiin tavaroiden myyntiä.Pienet kulutusverot: Valtio otti uudelleen käyttöön esimerkiksi tulitikkuveron vuonna 1940. Myös huviveroa ja muita erityistuotteiden (kuten makeisten ja virvoitusjuomien) valmisteveroja kiristettiin.4. Yritys- ja yhteisöverotusOsakeyhtiöiden verotusta kiristettiin merkittävästi. Yrityksiltä perittiin säännöllisen tuloveron lisäksi suhdanneveroa ja ylimääräisiä sotavuosien tuloveroja. Toisaalta vuoden 1943 laissa tehtiin helpotus poistamalla osakeyhtiöiden ketjuverotus (eli tilanne, jossa emoyhtiötä verotettiin tytäryhtiöltä saaduista osingoista).Samaan aikaan rahan arvo heikkeni nopeasti ja inflaatio kiihtyi, mikä söi kansalaisten reaaliansioita, vaikka nimelliset veroprosentit ja tulot nousivat.