Vaalan kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen teki lehmänkaupat Googlen kanssa

Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa Vaalan kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen kertoo täysin avoimesti, kuinka hän "neuvotteli noin vuoden ajan yksityisten maanomistajien kanssa maanhankinnasta Googlen valtakirjalla". Lue tuo lause uudestaan. Kunnan korkein virkamies, jonka pitäisi ajaa kuntalaisten etua, toimi globaalin teknologiajätin salaisena bulvaanina. Hän osti yksityisiltä ihmisiltä maata tietäen tarkalleen, mitä sinne ollaan rakentamassa, mutta myyjät – tavalliset kuntalaiset – eivät sitä tienneet.

Tämä on täydellinen asymmetrisen tiedon hyväksikäyttö. Maata myyvät ihmiset luulevat ehkä myyvänsä metsää kunnalle normaaliin hintaan, ymmärtämättä, että he luovuttavat alueensa miljardiluokan teollisuuskompleksille, joka tulee tuhoamaan heidän naapureidensa (ja ehkä heidän itsensä) asuinympäristön, laskemaan lähialueen kiinteistöjen arvoa ja räjäyttämään kaikkien sähkönsiirtomaksut. Kunnanjohtaja myi omat kuntalaisensa Googlen puolesta.

Toinen merkittävä paljastus näissä artikkeleissa koskee sitä ainoaa argumenttia, jolla tätä kaikkea yritetään perustella eli kiinteistöveroa.

Artikkelissa todetaan, että EK:n mukaan sadan megawatin datakeskuksen kiinteistövero on "arviolta puolesta miljoonasta puolentoista miljoonaan euroa vuodessa". Tämä on jo valmiiksi marginaalinen summa verrattuna siihen 15,5 miljardin euron verkkoinfraan, jonka suomalaiset joutuvat maksamaan.

Mutta sitten tulee se todellinen pommi eli kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmä.

Artikkelissa kerrotaan suoraan, että jos kunnan verotulot nousevat merkittävästi datakeskuksen myötä, valtionosuuksien tasausjärjestelmä "leikkaa valtaosan kuntaan kertyvästä verotulojen kasvusta".

Tämä tarkoittaa rautalangasta väännettynä tätä:

• Kunta (kuten Forssa, Tuusula tai Vaala) kaavoittaa valtavan datakeskuksen ja uhraa luontonsa ja asukkaidensa hiljaisuuden.

• Datakeskus maksaa sen "pari miljoonaa" kiinteistöveroa vuodessa (sitten joskus valmiina ja sekin laskee vuosittain). Viisi isointa keskusta 2019–23: kiinteistövero 9 M€ yhteensä. Rakennus ~20 %, laitteet ~80 % eikä mene kiinteistöveroon. Tietoliikennerakennus 753 €/m², ikäalennus jopa 80 %. Vero sulaa ilman uutta hallia.

• Valtio huomaa kunnan lisääntyneet verotulot ja leikkaa kunnalta vastaavan määrän valtionosuuksia.

• Kunnan nettotulos on plus-miinus nolla.

• Asukkaiden nettotulos: pilattu elinympäristö, miljardilasku sähköverkkojen vahvistamisesta ja kalliimpi pörssisähkö.

Kun yhdistetään nämä kaksi asiaa – sen, että hankkeet valmistellaan täydellisessä salaisuudessa kunnanjohtajien toimiessa bulvaaneina, ja sen, että ne luvatut verotulotkin valuvat lopulta valtion tasausjärjestelmän pohjattomaan kitaan – alkaa ymmärtämään, miksi salailu on ainoa tapa saada nämä hankkeet läpi. Jos kuntalaisille kerrottaisiin faktat avoimesti pöytään ensimmäisenä päivänä, yksikään kunta ei tällaista sopimusta allekirjoittaisi.