"Miksi et voi nähdä VM:ia TILAISUUTENA työttömille? Mikä ero on VM:n ja minkä tahansa pienen yrityksen välillä?"
vast:
Kuvittele olevasi teini-ikäinen ostoskeskuksessa ja etsiväsi "tilaisuutta" päästä töihin. Näet vaatekaupan, jossa lukee "työtä tarjolla". Kävelet sisään ja pyydät hakukaavaketta ja kysyt kuinka paljon "työstä" maksetaan palkkaa, ja sinua pyydetään odottamaan erittäin pitkässä jonossa, joka ulottuu liikkeen ovelle ja ostoskeskuksen käytävälle asti. Samalla kun seisot jonossa huomaat tietyn hajun, eräänlaisen lemun. Ehkäpä juuri tästä syystä liikkeeseen kävelee vain erittäin harvoja asiakkaita, jos ollenkaan: ainoastaan hermostuneet työnhakijat menevät sinne.
Kun pääset jonon keulille, sinulle kerrotaan, että "työ" onkin itse asiassa "yritys", johon liittymisestä SINUN pitää maksaa. Jos maksat mukavalle rouvalle tiskin takana, (täällä näyttää olevan enemmän värväystiskejä kuin vaatehyllyjä) niin sitten voit myydä hienoja tuotteita, joita heillä on näytillä. Mutta sinun täytyy ostaa oma varastosi sen lisäksi, että maksat "työhönottamisestasi". Ja MIKÄ TÄRKEINTÄ, sinulle kerrotaan, että menestyäksesi sinun täytyy tehdä samaa kuin hän, eli värvätä muita saadakseen heidät "menestymään" samalla tapaa.
Teet laskutoimituksesi, paljonko vaatteiden myynnistä saa voittoa, ja... todellakaan tuotteiden myyminen ei mitä luultavimmin riitä edes minimipalkan saamiseksi, ja tämän lisäksi... kaikki nämä muutkin ihmiset ovat samassa jonossa. Käy ilmi, että voitto tuleekin siitä, että löydät muita, jotka maksavat samoin kuin sinä "tullakseen palkatuksi" tähän "alkuvaiheen" tilaisuuteen.
Sinun pitäisi perustaa samanlainen kauppa seinänaapuriin, sinulle kerrotaan.
Kävelet pois sekaisin miettein ja ohitat pitkän jonon, kun sinuun iskee ajatus, että kaikki nämä monet ihmiset tulevat yrittämään värvätä VIELÄ LISÄÄ IHMISIÄ geometrisesti laajentuen, kaikki perustaakseen kaupan "seinänaapuriin".
Mitä mieltä olet: hyvä tilaisuus?
Jos tällainen järjetön vaate"myymälä" TODELLA ilmestyisi paikalliseen ostoskeskukseen, etkö todellakaan näkisi eroa sen ja muiden yritysten välillä: tapa millä he ottavat töihin, todennäköisyys markkinoiden kyllästymiselle, jne.?
Voiko "menestyksen" saavuttaa "värväämällä" kyltymättömästi kilpailijoita? Kuinka tämä voisi mitenkään olla kestävää?
VM-firmassa ei tietystikään ole mitään ostoskeskusta tai jonoa - vain mukavia kokouksia kodeissa; kummallinen lounas "ystävän" kanssa; seminaari hotellissa - niin ettet voi nähdä järjettömän jonon muodostuvan niistä, joiden kanssa joudut "kilpailemaan" saadaksesi vielä enemmän värvättyjä.
Hieno tilaisuus, häh?
Edes teini-ikäinen ei lankeaisi näin hulluun ideaan... Luota nenääsi!
vast:
Kuvittele olevasi teini-ikäinen ostoskeskuksessa ja etsiväsi "tilaisuutta" päästä töihin. Näet vaatekaupan, jossa lukee "työtä tarjolla". Kävelet sisään ja pyydät hakukaavaketta ja kysyt kuinka paljon "työstä" maksetaan palkkaa, ja sinua pyydetään odottamaan erittäin pitkässä jonossa, joka ulottuu liikkeen ovelle ja ostoskeskuksen käytävälle asti. Samalla kun seisot jonossa huomaat tietyn hajun, eräänlaisen lemun. Ehkäpä juuri tästä syystä liikkeeseen kävelee vain erittäin harvoja asiakkaita, jos ollenkaan: ainoastaan hermostuneet työnhakijat menevät sinne.
Kun pääset jonon keulille, sinulle kerrotaan, että "työ" onkin itse asiassa "yritys", johon liittymisestä SINUN pitää maksaa. Jos maksat mukavalle rouvalle tiskin takana, (täällä näyttää olevan enemmän värväystiskejä kuin vaatehyllyjä) niin sitten voit myydä hienoja tuotteita, joita heillä on näytillä. Mutta sinun täytyy ostaa oma varastosi sen lisäksi, että maksat "työhönottamisestasi". Ja MIKÄ TÄRKEINTÄ, sinulle kerrotaan, että menestyäksesi sinun täytyy tehdä samaa kuin hän, eli värvätä muita saadakseen heidät "menestymään" samalla tapaa.
Teet laskutoimituksesi, paljonko vaatteiden myynnistä saa voittoa, ja... todellakaan tuotteiden myyminen ei mitä luultavimmin riitä edes minimipalkan saamiseksi, ja tämän lisäksi... kaikki nämä muutkin ihmiset ovat samassa jonossa. Käy ilmi, että voitto tuleekin siitä, että löydät muita, jotka maksavat samoin kuin sinä "tullakseen palkatuksi" tähän "alkuvaiheen" tilaisuuteen.
Sinun pitäisi perustaa samanlainen kauppa seinänaapuriin, sinulle kerrotaan.
Kävelet pois sekaisin miettein ja ohitat pitkän jonon, kun sinuun iskee ajatus, että kaikki nämä monet ihmiset tulevat yrittämään värvätä VIELÄ LISÄÄ IHMISIÄ geometrisesti laajentuen, kaikki perustaakseen kaupan "seinänaapuriin".
Mitä mieltä olet: hyvä tilaisuus?
Jos tällainen järjetön vaate"myymälä" TODELLA ilmestyisi paikalliseen ostoskeskukseen, etkö todellakaan näkisi eroa sen ja muiden yritysten välillä: tapa millä he ottavat töihin, todennäköisyys markkinoiden kyllästymiselle, jne.?
Voiko "menestyksen" saavuttaa "värväämällä" kyltymättömästi kilpailijoita? Kuinka tämä voisi mitenkään olla kestävää?
VM-firmassa ei tietystikään ole mitään ostoskeskusta tai jonoa - vain mukavia kokouksia kodeissa; kummallinen lounas "ystävän" kanssa; seminaari hotellissa - niin ettet voi nähdä järjettömän jonon muodostuvan niistä, joiden kanssa joudut "kilpailemaan" saadaksesi vielä enemmän värvättyjä.
Hieno tilaisuus, häh?
Edes teini-ikäinen ei lankeaisi näin hulluun ideaan... Luota nenääsi!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jokainen pääyhtiö tietää ryhtyvänsä huijaukseen jo yritystä perustettaessa.
Kuulosti Dean VanDruffin tekstiltä, mitä sen onkin.
http://www.uskontie.net/petterihaipola/faq.shtml#20
Verkostomarkkinoinnissa on huvittavaa se, että kilpailijat saadaan toimimaan yhdessä ja värväämään lisää kilpailijoita toinen toisilleen. Jokainen jälleenmyyjä muualla kuin omassa alalinjassa on kilpailija ja syö omia mahdollisuuksia menestyä. Menestyjät ovat kaukana ylälinjassa, mutta sitä petetyt jälleenmyyjät eivät tiedä. He toimivat yhdessä "tiiminä" ja ylälinjan ammattivärvääjät nauravat partaansa kokouksien ulkopuolella. Tietäisittepä vain, miten he pilkkaavat teitä, jotka aherratte heidän tilipussinsa kartuttamiseksi.
"Mutta sinun täytyy ostaa oma varastosi sen lisäksi, että maksat "työhönottamisestasi""
Vertailun vuoksi: Vuosi pari sitten eräs yritys (ei verkostomarkkinointifirma vaan tavallinen) ilmoitti avoimesta työpaikasta ja peri samalla maksun työpaikkahakemusten käsittelystä.
Oikeudessa todettiin, että tuo peritty maksu oli laiton so. sitä ei olisi saanut periä. Tuo maksu katsottiin työnhakijan hyväksikäyttämiseksi tämän elämäntilanteen vuoksi.
Verkostotyypit siis saavat kuitenkin tehdä tuollaista ihan laillisesti. Missä on raja?