"Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan ".

Psalmit 132:1-18 FB38
[1] Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa, [2] hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle: [3] "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani, [4] minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa, [5] ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle". [6] Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta. [7] Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen. [8] Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki. [9] Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot. [10] Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja. [11] Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi. [12] Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti." [13] Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa: [14] "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut. [15] Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin. [16] Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot. [17] Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun. [18] Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."

https://bible.com/bible/365/psa.132.1-18.FB38