.......että uskoon ei pamahdeta aina "tuosta vaan".
Realismia uskoon tulosta ja uskon elämästä:
Seurakuntalainen 29.9.26
Elämänkriisit johdattivat Lauri Nurmisen uskon tielle
”Rukoilen, että moni kuuntelija saisi sydämelleen Radio Dein ja sen henkilökunnan. Ja että kanavamme voisi olla välittämässä runsaasti Jumalan rakkautta, toivoa, uskoa sekä yhteyttä Dein äärellä oleville”, Nurminen toteaa. KUVA: Jani Laukkanen
Kirjoittanut
Radio Dei toimitus
Radio Dei
Pitkiä pelon ajanjaksoja kokenut Radio Dein uusi toimitusjohtaja muistuttaa, etteivät tunteet kerro aina totuutta. Luottamus ja usko löytyvät syvemmältä. Evankeliumin tehtävä kirkkaana mielessä hän lähtee johtamaan kanavaa mediamurroksen keskellä.
Kiehtovana, omana ja innostavana juttuna. Sellaisena Lauri Nurminen kokee tehtävänsä Radio Dein syyskuussa aloittaneena uutena toimitusjohtajana. Mikään uusi tulokas Nurminen ei Dein tiimissä ole. Hän oli mukana jo radiokanavan perustamisvaiheessa, noin 30 vuotta sitten.
Uskoa etsimässä
Jonkinlaisessa lapsen uskossa Nurminen oli jo nuorella iällä. Elämänkriisi aktivoi kuitenkin etsimään todellisempaa Jumalaa. Nurminen kertoo tämän vaiheen kestäneen noin neljä viisi vuotta.
− Jossain vaiheessa lopetin etsimisen, koska koin, ettei Jumalaa ole. Se oli vaikea hetki. Melko pian löysin kuitenkin itseni uskomasta Häneen. Se ei ollut supervahvaa tunnetta, mutta siitä se hengellinen heräämiseni alkoi.
Tunteet eivät aina kerro totuutta
Usko ei vapauttanut Nurmista peloista. Ahdistukset johtivat dissosiaatiokokemuksiin, joita hän arvioi kertyneen yhteensä yli kymmenen vuoden edestä.
− Siinä tuli olo, että ympäristö ja jopa minuus ovat ikään kuin epätodellisia. Todellisuudentaju ei silti koskaan lähtenyt.
− Oli ristiriitaista uskoa Jumalaan, joka pitää huolta, ja samalla pelätä joka hetki, että hajoaa tällä sekunnilla.
Kun kaksi visiota kohtasi
Helsingin Sanomissa työskennellyt Nurminen lähetti vuonna 1996 Kirsi Rostamolle kirjoittamansa paperinipun. Siinä hän jakoi saamiaan ajatuksiaan median hyödyntämisestä evankeliumin eteenpäin viemisessä. Kaksi “Jumalan hullua“ juttelivat Helsingin Kaivopuistossa ja visiot kohtasivat. Rostamo oli saanut jo aiemmin kutsumuksen kristillisen radion perustamiseen ja Nurminen liittyi sen taustajoukkoihin.
Radio Deissä Nurminen aloitti vuonna 2003, ja vastasi silloin mainos- ja ohjelmamyynnistä. Sitä ennen hän oli perustanut Rostamon ja Jukka Valkaman kanssa Kristityt Yhdessä ry:n vuonna 1997.
Katse rohkeasti tulevaisuuteen
Dein myyntijohtajan ja varatoimitusjohtajan tehtävissä aiemmin toiminut media-alan asiantuntija jatkaa nyt toimitusjohtajana työtä sen puolesta, että yhä useampi sukupolvi saisi kuulla Jeesuksesta.
- On suuri haaste tehdä sisältöjä näin monimuotoiselle yleisölle. Kuuntelijoiden ikäjakauma on laaja, heidän hengelliset taustansa vaihtelevat, ja joukossa on niin aktiivisia kristittyjä kuin niitäkin, jotka vasta etsivät uskoa.
Nurmisen mukaan koko media on murrosvaiheessa. Varsinkin nuoremmissa ikäluokissa kuunnellaan ohjelmia netistä ja suoratoistopalveluista. Moni suomalainen on tilannut maksullisen palvelun, josta voi katsoa elokuvia ja tv-sarjoja tai kuunnella ns. podcasteja eli puhesisältöjä.
− Jos emme ota huomioon tätä muutosta, joudumme kysymään reilun kymmenen vuoden päästä, mihin kuuntelijamme ovat kadonneet.
Realismia uskoon tulosta ja uskon elämästä:
Seurakuntalainen 29.9.26
Elämänkriisit johdattivat Lauri Nurmisen uskon tielle
”Rukoilen, että moni kuuntelija saisi sydämelleen Radio Dein ja sen henkilökunnan. Ja että kanavamme voisi olla välittämässä runsaasti Jumalan rakkautta, toivoa, uskoa sekä yhteyttä Dein äärellä oleville”, Nurminen toteaa. KUVA: Jani Laukkanen
Kirjoittanut
Radio Dei toimitus
Radio Dei
Pitkiä pelon ajanjaksoja kokenut Radio Dein uusi toimitusjohtaja muistuttaa, etteivät tunteet kerro aina totuutta. Luottamus ja usko löytyvät syvemmältä. Evankeliumin tehtävä kirkkaana mielessä hän lähtee johtamaan kanavaa mediamurroksen keskellä.
Kiehtovana, omana ja innostavana juttuna. Sellaisena Lauri Nurminen kokee tehtävänsä Radio Dein syyskuussa aloittaneena uutena toimitusjohtajana. Mikään uusi tulokas Nurminen ei Dein tiimissä ole. Hän oli mukana jo radiokanavan perustamisvaiheessa, noin 30 vuotta sitten.
Uskoa etsimässä
Jonkinlaisessa lapsen uskossa Nurminen oli jo nuorella iällä. Elämänkriisi aktivoi kuitenkin etsimään todellisempaa Jumalaa. Nurminen kertoo tämän vaiheen kestäneen noin neljä viisi vuotta.
− Jossain vaiheessa lopetin etsimisen, koska koin, ettei Jumalaa ole. Se oli vaikea hetki. Melko pian löysin kuitenkin itseni uskomasta Häneen. Se ei ollut supervahvaa tunnetta, mutta siitä se hengellinen heräämiseni alkoi.
Tunteet eivät aina kerro totuutta
Usko ei vapauttanut Nurmista peloista. Ahdistukset johtivat dissosiaatiokokemuksiin, joita hän arvioi kertyneen yhteensä yli kymmenen vuoden edestä.
− Siinä tuli olo, että ympäristö ja jopa minuus ovat ikään kuin epätodellisia. Todellisuudentaju ei silti koskaan lähtenyt.
− Oli ristiriitaista uskoa Jumalaan, joka pitää huolta, ja samalla pelätä joka hetki, että hajoaa tällä sekunnilla.
Kun kaksi visiota kohtasi
Helsingin Sanomissa työskennellyt Nurminen lähetti vuonna 1996 Kirsi Rostamolle kirjoittamansa paperinipun. Siinä hän jakoi saamiaan ajatuksiaan median hyödyntämisestä evankeliumin eteenpäin viemisessä. Kaksi “Jumalan hullua“ juttelivat Helsingin Kaivopuistossa ja visiot kohtasivat. Rostamo oli saanut jo aiemmin kutsumuksen kristillisen radion perustamiseen ja Nurminen liittyi sen taustajoukkoihin.
Radio Deissä Nurminen aloitti vuonna 2003, ja vastasi silloin mainos- ja ohjelmamyynnistä. Sitä ennen hän oli perustanut Rostamon ja Jukka Valkaman kanssa Kristityt Yhdessä ry:n vuonna 1997.
Katse rohkeasti tulevaisuuteen
Dein myyntijohtajan ja varatoimitusjohtajan tehtävissä aiemmin toiminut media-alan asiantuntija jatkaa nyt toimitusjohtajana työtä sen puolesta, että yhä useampi sukupolvi saisi kuulla Jeesuksesta.
- On suuri haaste tehdä sisältöjä näin monimuotoiselle yleisölle. Kuuntelijoiden ikäjakauma on laaja, heidän hengelliset taustansa vaihtelevat, ja joukossa on niin aktiivisia kristittyjä kuin niitäkin, jotka vasta etsivät uskoa.
Nurmisen mukaan koko media on murrosvaiheessa. Varsinkin nuoremmissa ikäluokissa kuunnellaan ohjelmia netistä ja suoratoistopalveluista. Moni suomalainen on tilannut maksullisen palvelun, josta voi katsoa elokuvia ja tv-sarjoja tai kuunnella ns. podcasteja eli puhesisältöjä.
− Jos emme ota huomioon tätä muutosta, joudumme kysymään reilun kymmenen vuoden päästä, mihin kuuntelijamme ovat kadonneet.
Vastaukset 42
Vanhimmat
".......että uskoon ei pamahdeta aina "tuosta vaan"."
Raamatussa (Paavalin mainitsemat 500 muistaakseni) ja tosielämässä on esimerkkejä ihmisistä jotka tulivat uskoon tuosta vaan saarnaan kuuntelemalla.
"Dein myyntijohtajan ja varatoimitusjohtajan tehtävissä aiemmin toiminut media-alan asiantuntija jatkaa nyt toimitusjohtajana työtä sen puolesta, että yhä useampi sukupolvi saisi kuulla Jeesuksesta."
Jeesuksesta opetetaan jo peruskoulun uskontotunneilla, joten väite "saisi kuulla Jeesuksesta." on hyvin omituinen. Eikö tämä "asiantuntija" ole kuullut peruskoulusta?
Nämä hellari lahkoihin vankilan kautta päätyvät juurikin useasti ovat sellaisia joita koulun käynti ei ole kiinnostanut.
Asia on sittemmin jälkikäteen kostautunut lahkoon joutumisella.
Raamatun aikoihin ihmisiä käännytettiin uskoon ihmetekoja tekemällä, nykyään jaetaan lappusia asematunneleissa ja paasataan radiossa. Ei mene hyvin teillä.
Aivovamma auttaa aina, mitä pahempi sen nopeammin uskoontulo tapahtuu.
Aina ei tarvita edes pesäpallo- tai lentopallomailaa, koska verenhyytymät tai aivoverenvuoto lamauttaa tehokkaasti osia ajattelukyvystä.
Miksi teidän uskonto tarvitsee maallista mediaa väitetyn Jumalan sanan toitottamiseen? Eikö Jumalanne kykene tähän itse?
Ihan kuin koko uskonto olisi vain ihmisten keksimä.
Ateismi- media on rinnakkain
mutta ei ihan tasaväkinen.
Lähinnä streaming tiktok ja
nettipalstat.
Mutta erittäin vahva on tahto myös ateismia markkinoida.
Se voi tuntua siellä aivan Radio
Dein kärjessä " kuin anemiaa "
levitettäisiin. Pähkähullulta.
Mutta se onkin vastavoima, ihme
joka laukeaa kuin varmistin aseesta. Jumala käy hermoille.
Annetaan " sille " parempi nimi.
Ja tehdään uskovista vajakkeja.
Kenellä on vahva tahto markkinoida ateismia? En ole koskaan nähnyt ateisteja paasaamaassa ateismista rautatieaseman kulmalla, eikä postiluukustani ole koskaan tullut ateistien pamfletteja.
Enemmistö suomen kansasta ovat ateisteja, ei sitä tarvitse erikseen markkinoida.
Suomen ykkönen
jaylenox75
Päätyö työttömän
Tiktok tähden
Levittää käsitystä
Mm. Papit ovat mielisairaita
Onko se jo hulluutta?
En tiedä, mutta ei ainakaan
Ihan tervettä ateismia.
Ennen kuin pamahdetaan millään uskomisella mihinkään uskoon, on hyvä tarkistaa, ettei huijari ole liikkeellä, kun uskonnonkin Jumala on Saatana, joka Raamatun tarinan mukaan varastaa vain uskojansa sielun, käyttämällä Jumalan nimeä, kun saa uskojat palvomasn Jeesuksen nimeen tosi Jumalaa uhrilahjakseen.
Mitän ateistit kääntävät
Mm huippuartistien pääkopat
Vajakki kerhoon. Kuten mm.
Jannan. Koulutuksella ?
Joulukiertueella mukana myös
muita uskovia:
Anna Puu, Jesse Kaikuranra, Anssi Kela....
eli kun kusee kaikki elämässä niin vierittää syyn jumalan harteille 🤣🤣🤣
Tää on ihan totta uskonnosta.
miksiköhän en ole uskovainen 🤔kannnan vastuuni omista teoistani ja siksi en ole koskaan joutunut ylitepääsemättömään kuseen 🙂
En ole ikinä nähnyt ateistin välittävän kuinka "uskoon joutuu tuosta vain". Tälläiset väitteet ovat olleet kyllä yksinomaan teisteillä ja kertomukset kuinka vain jokin päivä päätti tulla tiettyyn uskoon.
Itse asiassa olen nähnyt ateistejen juuri kyseenalaistavan noita väitteitä.
Mutta mitä jos katsomme tätä toisinpäin?
Minä synnyin hyvinkin kristilliseen perheeseen, jossa uskottiin Raamatun olevan historiankirja. Asiaa vielä koristi kuinka suku oli myös äärimmäisen hartaita kristittyjä. Minulle alettiin aivopesemään kristinuskoa heti syntymästä lähtien.
Kuuntelin ihmeissäni alle 4 vuotiaana näitä tarinoita ja todisteluja niistä, kuten kuinka miehellä on yksi kylkiluu vähemmän todisteena.
Kuitenkin minä en ikinä voinut uskoa Nooan tarinaa. Ymmärsin jo hyvin nuorena ettei sellainen voi toimia.
Tämä oli oikeastaan se mikä aloitti Raamatun epäilyn.
Aikaa meni ja koulussa aloin saamaan vastauksia askarruttaviin kysymyksiin. Näin jatkuvasti selveni enemmän ja enemmän kuinka Raamattu ei pidäkään paikkansa.
Noin 12 vuotiaana olin jo tullut johtopäätökseen, ettei kristinusko ainakaan pidä paikkansa ihan itsenäisellä tutkimisella ja Jeesus lasit päässä. Eli kääntyminen kristinuskosta oli todella hidasta.
En kuitenkaan tuntenut vielä tarpeeksi kaikkea ympärilläni, niin minulle kuitenkin jäi jumalusko. Mutta tämä jumala oli äärimmäisen epämääräinen. Nykyään kutsuisin sitä aukkojen jumalaksi.
Opiskeluni jatkui ja pikkuhiljaa tällä aukkojen jumalalla piilopaikat vähenivät sitä mukaan kun tietoni kasvoi. Kunnes lopulta kyseessä oli enää deistinen kaiken aloittaja.
Noin 25 vuotiaana totesin ettei tuollaisella jumalalla tee yhtään mitään.
Eli tieni ateistiksi kesti noin 25 vuotta. Mutta se kyllä helpotti oloa, kun ei tarvitse enää miettiä hätäselityksiä jumalasta, vaan saa ihan puhtaasti jumalattomasti nähdä maailman.
Niin, edelleenkään SE EI EDES OLE JUMALA, vaan tarinan mukaan ihmisen sielun varastava paholainen. Vrt kirkon vainajan siunaaminen, huoh.
"Ateistinkin on hyvä tietää......"
Sori, mutta tuo on nollatietoa. Sillä ei ole minulle mitään merkitystä, että tuleeko joku uskoon heti vai myöhemmin.
Perusmuoto ateismia:
Uskovia, uskontoja ei tule kunnioittaa. Vaan tehokkaasti
estää. Luokitellaan tänään;
Myös vapaa ajatteluksi.
Onko se enemmänkin hulluutta.
Ei ainakaan vapaata A luokkaa.
Miten ateismi on estänyt uskovia ja uskontoja? Ainoat mitkä voisivat viitata mitenkään lähelle tuota on uskonnon levittämisen kielto kouluissa ja työpaikoissa. Tässä onkin ironista kuinka kristinuskoiset nillittävät asiasta eniten, mutta kun puheeksi tuodaan muu uskonto niin yhtäkkiä niitä ei saakaan levittää samalla tavalla. Eli kristinuskoinen haluisi rusinat pullasta.
Itse asiassa ateistit, niin pitkälti kun olen itse kuullut, kannattavat uskontojen ja uskonnottomuuden vapautta.
Millä tavalla sitten pitäisi erikseen kunnioittaa uskontoja kuin se kuinka jokaisella on vapaus harjoittaa sitä lain sallimissa rajoissa. Vai viittaatko siihen kuinka juuri sinun uskontoa ei vain niellä kun tunget sitä muiden kurkusta alas?
Ja se on aivan varma etten itse varsinkaan ala kunniottamaan valehtelijoita, kuten nuoren maan kreationisteja. He eivät yksinkertaisesti ansaitse sitä moraalittomalla käytöksellään.
Vapaa-ajattelijat ovat ihan oma ryhmänsä.
Jännä juttu muuten kuinka juuri uskonnoilla on verinen historia siitä miten muut uskovat.
Kaikkea sitä ateismipalstalle kirjoitellaankin.
”Ennen en uskonut, sitten koin asioita ja tulin uskoon” on ihan kelpo elämäntarina. Filosofisena argumenttina se on kuitenkin tätä tasoa:
”Ennen en uskonut saunatonttuun, mutta sitten saunassa tapahtui jotain ja aloin uskoa siihen.”
Selvä. Kokemus voi olla täysin aito. Mutta siitä ei seuraa, että saunatonttu on olemassa.
”Koin jotain -> tulkitsin sen Jumalaksi” on tulkinta, ei todiste. Samalla logiikalla joku toinen voi kokea kolahduksen saunassa ja päätellä, että tonttu pudotti löylykauhan.
Ateistille kiinnostava kysymys ei siis ole, miksi joku uskoo, vaan:
Mikä peruste erottaa Jumalan saunatontusta muuten kuin sen, että toinen sattuu olemaan sinulle merkityksellisempi uskomus?
Siinä kohtaa elämäntarina loppuu ja epistemologia alkaa. Ja näköjään löylykauha jäi vielä filosofisesti nostamatta.
Saunatonttu vastaan Olemassaolo
Ihmisen elämä. Maapallolla.
Rakkauden energia. Lisääntyminen. Luonto. Eläimet.
Lääkekasvit... mistä ???
Perinteinen, tuttu metafora.
Saunatonttu asuu saunassa.
Kristinuskon Jumala ei asu saunan nurkassa. Kyllä. Hänen väitetään olevan se, jonka varassa koko saunakin viime kädessä on olemassa.
Siinä on aika olennainen ero.
Ei ole.
Hahmotan myös menninkäisen
Siittiö/munasolu Hedelmöittyminen.
Muut sivilisaatiot. Saunatonttu.
Vai joku suurempi voima.
Miksi Einstein ei puhu saunatontuista. Jos on ateisti
Koska. Galaksin voi nähdä kaukoputkella. Nyt syksyllä .
Saunatontun voi nähdä lähinnä mielikuvituksella. Mielikuvitus kaveri.
Jumalaa kristitty ei väitäkään katselevansa kaukoputkella.
Sitä vaaditaan. vaan etsintä on todellisuuden syvimmästä merkityksestä. Ja nyt saa laittaa löylykauhan takaisin seinälle
Mutta huippua onkin se, että myös ateisti uskoo raamatun tarinan liittyvän Jumalaan. Kaiken uskon huipentuma!
Totta kai Raamatun tarina liittyy Jumalaan, samalla tavalla kuin Aku Ankan tarina Ankkalinnaan. Tiedoksesi kuitenkin, Aku Ankka-lehti ei ole historiallinen dokumentti Ankkalinnan tapahtumista, kuten ei Raamattukaan ole todiste yhtään mistään.
Elämänkriisit johdattivat Lauri Nurmisen uskon tielle. Ei tieto eikä ymmärryksen kasvaminen.
Kyse on siitä omasta pahuuden määrästä, jonka on tehnyt, ja saa uskolla Jeesuksen piikkiin sen.
Jokainen uskoon pamahdus kertoo vain siitä, ettei ihmisen mieli ja omatunto enää kestä omaa pahuuttaan, vaan tarvitsee uskonnon ja Jeesuksen sijaiskärsijäkseen. Eräänlainen psyykkeen huijaus.
Mitä tuon avaajan skeida tekee täällä?
Eikö hän ymmärrä että hänen tuotoksensa on vain sitä itteään?
Elämän yksi hienoin hetki.
Koin Panaghia Calevi luostarissa. Mikä kaunis rauha.
Wtf ? Miten??
Noh. Saunatontun kanssa.
Yritä ymmärtää. Minä ateistina
hahmotan oikean todellisuuden.
Tiedän että tontut liikkuvat myös
luostareissa. Ymmärrän elämää .
Timo Soini koki samoin
Katolisessa kirkossa
Kyse oli kuitenkin
Pyhästä Hengestä
Ei saunatontuista
Ehkäpä tässä menee ero
Ateismiin
Pyhän Hengen kokemus
On selvästi deluusio
Ateistikin voi haltioitua kirkossa. Ateisti tosin ymmärtää, että kyse on omasta kokemuksesta eikä siitä, että joku Master of the Univerese kiinnostuu juuri minusta.
Itselleni näin kävi Zürichissä kirpeänä tammikuisena aamuna muutama vuosikymmen sitten, kun törmäsin itselleni yllätykseksi ihailemani (juutalaisen) Marc Chagallin tekemiin Fraumünster-kirkon alttarin lasimaalauksiin, joiden läpi kirkas tammikuun aamuaurinko paistoi suoraan hieman kohmeloisen ateistin sisimpään. Hakematta tuli mieleen Paavo Rintalan romaanin otsikko "Jumala on kauneus".
Ateisti olen kuitenkin edelleen.
Kölnin kirkko on tullut tutuksi
13 vuoden ajan, messukaupunki
Ja varmasti kirkon koko ja ikä on myös saanut ateisteja sisälle ja ihmetyksiin. Ehkä mietteisiinkin
Miksi näin valtavaa rakennusta
alettiin rakentaa jo 1200- luvulla
Iso kysymys haastaa ateismia
pois turhasta vähättelystä.
>> Jos emme ota huomioon tätä muutosta, joudumme kysymään reilun kymmenen vuoden päästä, mihin kuuntelijamme ovat kadonneet.
Olisiko feikiksi osoittautuneella kauppatavarallakin jotain merkitystä yleisökatoon? Yhä useampi on huomannut tämän.
Saisi kaikki uskovaiset lahjoittaa valheineen Guatanamoon.
Kyllä täytyy päässä olla vikaa, kun tärkein pyhäinjäännös on piikkikruunu, millä Jeesusta kidutettiin.
Kun kyse olisikin edes vain feikistä, vaan ei ole, vaan äärimmäisestä pahuudesta.
Kristinusko on sadistinen ja sadistien uskonto. Synnit pestään pois "krsituksen verellä" ja joka kirkossa roikkuu kuva kuoliaaksi kidutettavasta miehestä. Raamatun loppuhuipennus on Johanneksen ilmestys, jossa hekumoidaan syntisten kiduttamisella. Se on kuin häiriintyneen kouluampujan kostofantasiaa siitä, miten hevoset kahlaavat veressä ja ihmiset parkuvat tuskissaan tulijärvessä. Ja valitut katsovat tyynenä tätä kärsimystä laulaen ylistystä "karitsalle".
YÖK.
Muuten oikein, mutta et ole ymmärtänyt käsitettä 'synti' tai ilmestyskirjaa.
Sillä ei ole mitään tekemistä synnin kanssa, vaan tällä sadistisella pahuudella muka Jumalaa uskovat tuhotaan pois koko maailmasta, että saamme oikeudenmukaisen maailman, jossa ei enää ole itkua olevan
Ilmestyskirja on siis lupaus pahuuden loppumiseen, eikä uhkaus, siinä kuvataan, että uskovaiset ovat kaiken pahuuden alku ja syy valheineen.
Esimerkiksi uskovien kuvaaminen "he ovat valkaisseet vaatteensa karitsan verellä" kuvaa tätä. Veri on aina punaista, valkaista verellä on tietysti valhe.
Ihmisiä ei sivistyneessä valtiossa vangita uskomusten tai uskomattomuuden tähden.
Guatanamo on ylläpitäjänsä häpeäpilkku. Joten häpeä sinäkin.
uskovaisia alkaa elämä ahdistamaan ja silloin pitää lohtua tuoda joku mielikuvituskaveri 🤣