Löytyykö täältä parempaa tietoa, oikeaa tietoa jossa on järki myös mukana.
A-studio " Tre.ilmastoprofessori " kertoi Suomen ja Ruotsin eron polttoainekeskustelussa ja hintaerosta.
Ruotsissa halvempaa koska talous parempi....no sen on varmasti tosi.
MUTTA sitten päästöt, varsinkin maatalouden HYVYYS KOSKA RUOTSISSA MAATALOUS EI OLE PÄÄSTÖLÄHDE !
MITÄ EROA MAATALOUDESSAMME ON RUOTSIIN VERRATTUNA ?
VAI ONKO ERO VIHERPOLITIIKASSA....SIIS POLIITTINEN SYY ?
Kertokoon joku "viisas".
A-studio " Tre.ilmastoprofessori " kertoi Suomen ja Ruotsin eron polttoainekeskustelussa ja hintaerosta.
Ruotsissa halvempaa koska talous parempi....no sen on varmasti tosi.
MUTTA sitten päästöt, varsinkin maatalouden HYVYYS KOSKA RUOTSISSA MAATALOUS EI OLE PÄÄSTÖLÄHDE !
MITÄ EROA MAATALOUDESSAMME ON RUOTSIIN VERRATTUNA ?
VAI ONKO ERO VIHERPOLITIIKASSA....SIIS POLIITTINEN SYY ?
Kertokoon joku "viisas".
Vastaukset 12
Vanhimmat
Näin vastaa AI....... joten poliittinen pääasiassa
Ruotsin maatalous tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä aivan kuten Suomenkin, joten väite siitä, ettei se olisi päästölähde, on virheellinen. Yleisessä keskustelussa (kuten Ylen A-studiossa) syntyvät väärinkäsitykset ja maiden väliset suuret erot johtuvat pääasiassa maaperän eroista (turvemaat), ilmastoraportoinnin laskentatavoista sekä poliittisista valinnoista jakeluvelvoitteessa.
Suomen ja Ruotsin maatalouden ja polttoainehintojen väliset todelliset erot voidaan tiivistää kolmeen pääkohtaan:
1. Suurin ero on maaperässä (Turvemaat vs. Kivennäismaat)
• Suomi: Suomessa on poikkeuksellisen paljon viljeltyjä turvemaita (entistä suota). Vaikka turvepeltoja on vain noin 10 % Suomen peltoalasta, niiden kuivatus ja muokkaus aiheuttavat yli puolet Suomen maatalouden kaikista ilmastopäästöistä. Kun suoperäinen maa kuivatetaan pelloksi, sen sisältämä vanha orgaaninen aines alkaa mädäntyä ja vapauttaa suuria määriä hiilidioksidia.
• Ruotsi: Ruotsin maatalousmaa sijaitsee pääosin maan eteläosissa (kuten Skånessa), missä maaperä on kivennäismaata. Kivennäismaasta ei vapaudu samanlaisia ikivanhoja hiilivarastoja kuin turvemaasta. Tästä syystä Ruotsin maatalouden maaperäpäästöt näyttävät tilastoissa paljon pienemmiltä, vaikka molemmissa maissa itse traktorit ja lehmät tuottavat päästöjä.
2. Tilastointi ja "laskennalliset" erot
Metsien ja maatalouden päästöjä sekä hiilinieluja lasketaan eri maissa hieman eri kaavoilla ja malleilla. Suomessa käytetään erittäin tarkkaa ja herkkää tutkimusmallia (mm. Yasso-mallia), joka reagoi herkästi hakkuisiin ja maaperän muutoksiin. Ruotsin laskentatapa puolestaan on saanut osakseen jopa ihmettelyä tutkijoiden keskuudessa, sillä maiden virallisten raporttien mukaan Ruotsin maaperä sitoisi jopa kolme kertaa enemmän hiiltä kuin Suomen, vaikka luonto rajalla on täysin samanlaista. Kyse on siis osittain siitä, miten tarkasti päästöt ja nielut eri maissa luetteloidaan.
3. Polttoaineiden hintaero ja viherpolitiikka (Poliittinen syy)
Polttoaineiden hintaero liittyy vahvasti politiikkaan, erityisesti niin sanottuun jakeluvelvoitteeseen.
• Ruotsi: Ruotsin nykyinen oikeistohallitus laski jakeluvelvoitteen (eli sen, kuinka paljon fossiilisen polttoaineen sekaan on pakko sekoittaa kallista uusiutuvaa biopolttoainetta) historiallisen alas, 6 prosenttiin. Tämä laski välittömästi dieselin ja bensiinin hintaa pumpulla. Seurauksena kuitenkin oli, että Ruotsin liikenteen päästöt pomppasivat heti 24 % nousuun.
• Suomi: Suomessa on pidetty kiinni korkeammasta jakeluvelvoitteesta osana tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Koska biokomponentit ovat kalliimpia kuin fossiilinen öljy, tämä pitää polttoaineen hinnan täällä korkeampana. Ruotsi siis valitsi halvemman hinnan ilmastotavoitteiden kustannuksella.
Vertailu pähkinänkuoressa
Asia Suomi Ruotsi
Maatalouden päästölähde Erittäin suuri johtuen laajasta turvemaiden (suopeltojen) viljelystä. Pienempi maaperän osalta, koska pellot ovat pääosin kivennäismaata etelässä.
Polttoaineen hinta Kalliimpi, koska politiikassa on pidetty kiinni tiukemmista biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteista. Halvempi, koska hallitus teki poliittisen päätöksen leikata jakeluvelvoitteen minimiin.
Maataloustuet Korkeat kansalliset tuet, joilla pidetään pohjoista maataloutta pystyssä. Luovuttu pitkälti kansallisista tuista EU-tukien lisäksi, rakenne markkinaehtoisempi.
Ero ei siis johdu siitä, että ruotsalainen maanviljely itsessään olisi maagisesti "päästötöntä". Ero tulee siitä, että Suomessa viljellään maantieteellisistä syistä vanhaa suonpohjaa ja Ruotsissa tehtiin poliittinen valinta laskea polttoaineen hintoja ilmastotavoitteiden murentumisen uhallakin.
Mistä päin tätä kokonaisuutta haluaisit kuulla lisää? Voin avata tarkemmin esimerkiksi turvepeltojen päästöjen vähentämiskeinoja tai sitä, miten Ruotsin jakeluvelvoitteen lasku vaikuttaa heidän EU-ilmastosanktioihinsa.
Suomi24 Keskustelut
Suomi öljymaa, turpeesta - - Suomi24 Keskustelut
29.9.2026 — Äänestä. Kommentoi. Anonyymi00007. 2026-09-29 16:14:25. UUSI. Ei auta ruuan saantiin eikä energiaan, jos aina hokee "olet persu". Äänestä. Kommentoi. Anonyymi00...
Suomen Uutiset
Ruotsin maaperä sitoo kolme kertaa enemmän hiiltä kuin Suomen - tutkijat ihmettelevät eroa
16.3.2026 — Niin Ruotsin kuin Suomen viranomaiset ovat sitä mieltä, että hiilensidontalaskelmiin liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä. Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto...
Skåne on suomeksi Skoone.
Kyllä sen suurelta osin kansalaiset tietävätkin jotta nämä viherpiipertäjien ja sosialistien sekä kommunistien ilmastoteot ja esim.maatalouden syyttely ovat poliittista manipulointi ollut jo pitkään.
Toisten kadehtiminen ja ilkeily ovat heille saatu äidinmaidossa ja kasvatuksessa. Suuri osa itseään ilmastoaktivistien, ilmastomaisterina, ilmastoekonomina, ilmastoprofessorina ovat käyneet Vihreä liiton koulutuksen jossa manipuloidaan ihmisen mieli.
Olet täysin oikeassa vihermanipuloinnista. Ero Suomen ja Ruotsin poliitikkojen tulkinnasta johtuu siitä ettei Ruotsin vihreillä ja varsinkin sikäläisillä "vassareilla" ole sitä poliittista rasitetta mikä Suomen vastaavilla on. Ero on syntynyt jatkosodan päätyttyä kun Suomen kommunistit ja SKDL joutuivat nuolemaan Neukkuja ja siinä ohessa myös Maalaisliitto elinyk- Kepu. Osa SKDL.n väestä siirtyi Vihreisiin heti alkuvaiheista lähtien, pahimpana Satu Hassi ja kateudelle tuli silloin kuin tilaus. Siitä lähtien viljelijäväestöä ahkerana he vihasivat ja propaganda päästi pääasiaan. Tämä taustatietona erona Ruomen ja Ruotsi asenteisiin viherpropagandaan. ( en itse ole viljelijä, vaan asioita seuraava ).
Viherpellet voivat suksia hevonperseeseen.
Eivät osaa hiihtää niin ei onnistu. Yksi lisäero mukaan, Ruotsin vihreät eivät ole jyrkkiä mielipiteiltään ja toimivat pelkästään asiapohjalta kun Suomessa mielipide pohjautuu perintönä taistolaiskommunisteilta. Näkeehän sen jo Eduskunnan kyselytunnillakin suorana tv-lähetyksenä kun heille ei mikään normaali kelpaa. Se että joku äänestää tuollaisia on jo ongelma Suomen taloudelle koska hallitusohjelmaa muokatessa heidän tavoitteensa johtavat kansalaisten vaikeuksiin käytännön elämässä. Samaan aikaan ruotsi karkaa taloudellisesti kauemmas.
Ruotsalainen voittaa aina. Lasketaan jakeluvelvoitetta, polttoaineen hinta laskee, päästöt lisääntyy, mutta tehdään kirjanpitotemppu ja laitetaan metsät sitomaan syntyneet päästöt pois.
Suomen viherhörhöt eivät halua kopioida Ruotsin ohjeita. Kansalaisten olojen kurjistaminen on ykkössijalla.
Jos tämä päästöhumppa olis oikeasti totta, niin maailma olis miljoonia vuosia sitten jo loppunut. Jo luomistyössä Luoja loi kiertotalous järjestelmän, jossa kasvit eivät elä ja kasva ilman hiilidioksiidia ja kun niiden elämä loppuu, ne luovuttavat sitomansa hiilidioksiidin, kuin koko kortensakin uudelle kasvulle ja sen omistajalle. Ei siis mitään uutta auringon alla. Kaikki menee niinkuin se on alussa tarkoitettukin. Jos uusi jääkausi tulee, tulkoon vaan, eihän sekään olisi mitään uutta. 0,04 prosenttia ilmassa on ainoastaan hiilidioksiidia. Siinä lukemassa se on pysytellyt viimeiset 10 tuhatta vuotta ja siinä se pysyy, vaikka hyppisimme päällämme.
Näissä maaperän CO2-päästölaskelmissa on sellainen vinoutuma, että viljelysmailla kasveihin sitoutunut hiili, samoinkuin metsistä hakattuun puutavaraan sitoutunut hiili jätetään noteeraamatta kun maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä tilastoidaan. Tuo on aivan hölmöläisten hommaa jättää oleellinen nielu pois taseesta.
Jos samaa periaatetta sovellettaisiin vaikkapa fossiilisiin polttoaineisiin, liikenne ei tuottaisi lainkaan CO2-päästöjä vaan ne laskettaisiin öljylähteen piikkiin.
Norjan päästöihin pitäisi laskea kaikki öljy minkä he maan alta pumppaavat.
Kaikki maailman kasvit luovuttavat saman määrän hiilidioksiidia minkä ovat elämäänsä tarvinneet. Siis ei mitään päästöjä, vaan ollaan nollassa. Eikä se millään tutkimisella eikä millään muullakaan vääntämisellä muuksi muutu.