Norjalaisilla lyhyt muisti

Norja ja Venäjä (tai aiemmin Venäjän keisarikunta ja Neuvostoliitto) eivät ole käyneet varsinaisia suoria itsenäisiä sotia toisiaan vastaan, mutta Norja on ollut osapuolena ja näyttämönä sotilaallisissa konflikteissa, joissa Venäjä on ollut mukana.
Keskeiset historialliset yhteydet ja tapahtumat:
• Suuri Pohjan sota (1700–1721): Tanska-Norja kuului liittokuntaan, joka soti Ruotsia vastaan. Tässä sodassa Tanska-Norja ja Venäjä olivat siis liittolaisia Ruotsia vastaan, eivät vastakkain.
• Lapin sota ja Petsamon–Kirkkoniemen operaatio (1944–1945): Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Neuvostoliiton Puna-armeija hyökkäsi saksalaisjoukkoja vastaan Pohjois-Norjassa ajaessaan saksalaisia pois alueelta. Neuvostoliitto vapautti Kirkkoniemen ja osia Finnmarkista yhteistyössä norjalaisten pakolaisjoukkojen kanssa. Neuvostoliiton joukot eivät kuitenkaan valloittaneet tai miehittäneet Norjaa pysyvästi, vaan poistuivat myöhemmin alueelta.
• Kylmä sota ja nykytilanne: Norja ja Venäjä ovat jakaneet maarajan arktisella alueella, ja Norja on ollut Naton perustajajäsen vuodesta 1949 lähtien. Suoraa sotaa ei ole syntynyt, mutta alueella on pitkään harjoitettu sotilaallista tarkkailua ja varustautumista.

3. Milloin Norja ja Venäjä sotivat vastakkain?
Maat päätyivät laajempiin aseellisiin konflikteihin vasta vuosisatoja myöhemmin osana suurempia liittokuntia:
• Suuri Pohjan sota (1700–1721): Tässä sodassa Tanska-Norja ja Venäjä olivat itse asiassa liittolaisia taistellessaan Ruotsia vastaan.
• Toinen maailmansota (1944): Neuvostoliiton puna-armeija hyökkäsi Saksan miehitysjoukkoja vastaan Pohjois-Norjassa (Petsamo-Kirkkoniemi-operaatio) ja vapautti Itä-Finnmarkin. Neuvostoliitto vetäytyi alueelta sodan päätyttyä.

Aseveljemme nazi-saksa loisi norjassa monta vuotta.
Valvontakomission määräyksestä meidän sotilaamme olivat ajamassa heitä pois, hehän olivat loisineet täälläkin vuosikausia, zwedupellelauman tänne kutsumina.
Suomihan oli jo antautunut syksyllä 1944.