Fingrid ilmoitti nostavansa ensi vuoden 2027 alusta kantaverkkomaksujaan 4 % verran. Koko korotushistoria on seuraavanlainen:
Kantaverkkomaksujen varsinaiset nostovuodet ja korotukset ovat olleet:
2012: Maksuja korotettiin keskimäärin 30 prosenttia mittavan investointiohjelman ja ikääntyvän verkon uusimisen takia.
2014: Maksuja korotettiin keskimäärin 8 prosenttia.
2016: Uuden valvontajakson alkaessa tariffit nousivat keskimäärin 14 prosenttia.
2025: Maksuja nostettiin 8 prosenttia kantaverkkoinvestointien ja laajenevan järjestelmän kulujen vuoksi.
2026: Kantaverkkopalvelun maksuja korotettiin 8 prosenttia ja energiavarastoille otettiin käyttöön uusi tehomaksu.
2027: Maksuja nostetaan 4 prosenttia etupainotteisten verkkoinvestointien kattamiseksi.
Huomioita
Kuva 1: Vuonna 2011 astui voimaan tuulivoiman tukijärjestelmä ja alkoi tuulivoiman rakentamisbuumi oikein toden teolla. Vuonna 2012 Fingrid aloitti 4 miljardin sähköverkkoinvestointiohjelman ja nosti kantaverkkomaksuja keskimäärin 30 %.
Huomionarvoista on se, että sähkönkulutus Suomessa on nykyään samaa tasoa kuin oli vuonna 2011, eli 4 miljardia on mennyt piuhoihin ja muuhun sähköinfraan, joka on tehty pääosin tuulivoiman takia, kun sähkön tuotanto on uuden energiapolitiikan mukaisesti hajautettu kauas pois sieltä, missä sähköä kulutetaan eniten, kuten vaikkapa Helsingissä.
Kuva 2: Sähkövero nousi, kun tuulivoiman tukijärjestelmä astui voimaan, eli siitä tuli meille lisää maksettavaa.
Kuva 3: Nyt sitten on pantava 5 miljardia euroa lisää sähköverkkoihin, jotta datakeskukset ja vetytehtaat saavat tarpeeksi sähköä. Saa nähdä, että miten pitkälle tuolla 4 % 2027 korotuksella pötkitään ja paljonko kuluttajille tulee maksettavaa sähköenergian hinnan kautta, kun Suomen sähkön kulutus lisääntyy huomattavasti, mutta sähkön tehokas tuotanto ei.
Kuva 4: Suomalaisen kotitalouden sähkön hinta on yleisimmässä 5000 kWh/vuodessa kuluttavassa ryhmässä kaksinkertaistunut 18 vuodessa ja voi siitä yhä reippaasti nousta, koska sähkö pörssissä on niin halpaa ja sähkön siirtoon mm. datakeskuksille on investoitava 5,2 miljardia euroa vähintään.
Kuva 5: Tuulivoimaa hamutaan yhä vaan lisää, mutta sen aiheuttamista sivukustannuksista ja -tarpeista / lisääntyvistä kustannuksista ei juurikaan kanneta huolta. Energiateollisuus sanoo, että kyllä meidän kuluttajien on opittava joustamaan, kun sähkö ei riitä talven kovimmilla pakkasilla, kun ei tuule eikä aurinko paista.
Kuva 6: Saksassa on laskettu lepattavan virran aiheuttamia sivukustannuksia, mutta meillä niistä vaietaan visusti. Periaate on meillä, että kun ei tuule, korkea sähkön hinta johtuu muista kuin tuulimyllyistä ja kun tuulee, halpa sähkön hinta on tuulivoiman ansiota. Ja kyllä kansa maksaa ja joustaa kulutuksessa, koska Suomen kansa on nöyrää ja helposti huijattavaa.
Kantaverkkomaksujen varsinaiset nostovuodet ja korotukset ovat olleet:
2012: Maksuja korotettiin keskimäärin 30 prosenttia mittavan investointiohjelman ja ikääntyvän verkon uusimisen takia.
2014: Maksuja korotettiin keskimäärin 8 prosenttia.
2016: Uuden valvontajakson alkaessa tariffit nousivat keskimäärin 14 prosenttia.
2025: Maksuja nostettiin 8 prosenttia kantaverkkoinvestointien ja laajenevan järjestelmän kulujen vuoksi.
2026: Kantaverkkopalvelun maksuja korotettiin 8 prosenttia ja energiavarastoille otettiin käyttöön uusi tehomaksu.
2027: Maksuja nostetaan 4 prosenttia etupainotteisten verkkoinvestointien kattamiseksi.
Huomioita
Kuva 1: Vuonna 2011 astui voimaan tuulivoiman tukijärjestelmä ja alkoi tuulivoiman rakentamisbuumi oikein toden teolla. Vuonna 2012 Fingrid aloitti 4 miljardin sähköverkkoinvestointiohjelman ja nosti kantaverkkomaksuja keskimäärin 30 %.
Huomionarvoista on se, että sähkönkulutus Suomessa on nykyään samaa tasoa kuin oli vuonna 2011, eli 4 miljardia on mennyt piuhoihin ja muuhun sähköinfraan, joka on tehty pääosin tuulivoiman takia, kun sähkön tuotanto on uuden energiapolitiikan mukaisesti hajautettu kauas pois sieltä, missä sähköä kulutetaan eniten, kuten vaikkapa Helsingissä.
Kuva 2: Sähkövero nousi, kun tuulivoiman tukijärjestelmä astui voimaan, eli siitä tuli meille lisää maksettavaa.
Kuva 3: Nyt sitten on pantava 5 miljardia euroa lisää sähköverkkoihin, jotta datakeskukset ja vetytehtaat saavat tarpeeksi sähköä. Saa nähdä, että miten pitkälle tuolla 4 % 2027 korotuksella pötkitään ja paljonko kuluttajille tulee maksettavaa sähköenergian hinnan kautta, kun Suomen sähkön kulutus lisääntyy huomattavasti, mutta sähkön tehokas tuotanto ei.
Kuva 4: Suomalaisen kotitalouden sähkön hinta on yleisimmässä 5000 kWh/vuodessa kuluttavassa ryhmässä kaksinkertaistunut 18 vuodessa ja voi siitä yhä reippaasti nousta, koska sähkö pörssissä on niin halpaa ja sähkön siirtoon mm. datakeskuksille on investoitava 5,2 miljardia euroa vähintään.
Kuva 5: Tuulivoimaa hamutaan yhä vaan lisää, mutta sen aiheuttamista sivukustannuksista ja -tarpeista / lisääntyvistä kustannuksista ei juurikaan kanneta huolta. Energiateollisuus sanoo, että kyllä meidän kuluttajien on opittava joustamaan, kun sähkö ei riitä talven kovimmilla pakkasilla, kun ei tuule eikä aurinko paista.
Kuva 6: Saksassa on laskettu lepattavan virran aiheuttamia sivukustannuksia, mutta meillä niistä vaietaan visusti. Periaate on meillä, että kun ei tuule, korkea sähkön hinta johtuu muista kuin tuulimyllyistä ja kun tuulee, halpa sähkön hinta on tuulivoiman ansiota. Ja kyllä kansa maksaa ja joustaa kulutuksessa, koska Suomen kansa on nöyrää ja helposti huijattavaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.