Lähi-idän moderni öljyhistoria sai alkunsa 1900-luvun taitteessa, vaikka alueen asukkaat olivat hyödyntäneet maahan tihkunutta bitumia ja asfalttia jo muinaisista ajoista lähtien. 1800-luvun teollinen vallankumous ja öljynjalostuksen kehittyminen lännessä (kuten Edwin Draken öljylöytö Yhdysvalloissa vuonna 1859) käynnistivät maailmanlaajuisen kilpailun uusista esiintymistä, mikä käänsi katseet lopulta Lähi-itään.
Alta löydät kronologisen katsauksen siitä, miten Lähi-idän öljylöydöt etenivät 1800-luvun lopun pohjustuksesta historian suurimpiin talousmahteihin.
Kronologinen kehitys ja avainlöydöt
Aikakausi Keskeiset tapahtumat ja löydöt Merkitys
1800-luvun loppu Geologit (kuten ranskalainen Jacques de Morgan) alkoivat raportoida öljynmerkkeistä Zagrosvuorilla. Länsimaiset sijoittajat kiinnostuivat alueesta. Pohjusti tulevia etsintöjä Otomaanien valtakunnan ja Persian alueilla.
1901–1908 Brittiläinen William Knox D’Arcy sai Persiasta (nyk. Iran) etsintäoikeudet. Toukokuussa 1908 tehtiin Lähi-idän ensimmäinen suuri kaupallinen öljylöytö Masjed Soleimanista. Synnytti Anglo-Persian Oil Companyn (myöhemmin BP). Winston Churchill siirsi Britannian laivaston käyttämään hiilen sijaan öljyä.
1920-luku Öljyetsinnät laajenivat muualle Lähi-itään. Vuonna 1927 löytyi Kirkukin suuri öljykenttä Irakista (Turkish Petroleum Companyn toimesta). Vahvisti sen, että alueella oli poikkeuksellisen suuret esiintymät.
1930-luku Amerikkalaiset yhtiöt tulivat mukaan kilpaan. Öljyä löytyi Bahrainista (1932) ja Kuwaiting jättimäinen Burgan-kenttä löydettiin 1938. 1938 tehtiin Saudi-Arabian ensimmäinen suuri löytö Dammamissa. Saudi-Arabian löydöt johtivat myöhemmin maailman arvokkaimman öljy-yhtiön, Saudi Aramcon, syntyyn.
1940–1950-luvut Toisen maailmansodan jälkeen tuotanto räjähti kasvuun. Vuonna 1948 tunnistettiin Ghawar, joka on maailman suurin perinteinen öljykenttä. Lähi-idästä tuli maailmantalouden ja autoistumisen moottori.
Politiikka ja öljyn kansallistaminen
Alkuvaiheessa Lähi-idän öljyvaroja hallitsivat länsimaiset suuryhtiöt (ns. Seitsemän sisarta), jotka maksoivat paikallisille hallitsijoille vain pieniä rojalteja. Tämä synnytti voimakasta nationalismia:
• 1951 (Iranin kriisi): Iranin pääministeri Mohammad Mossadegh kansallisti maan öljyteollisuuden. Tämä johti brittien saartoon ja lopulta Yhdysvaltain ja Britannian järjestämään vallankaappaukseen vuonna 1953, jossa Mossadegh syrjäytettiin.
• 1960 (OPECin perustaminen): Bagdadissa perustettiin Öljyä vievien maiden访问 organisaatio. Perustajajäseniä olivat Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia ja Venezuela. Sen tavoitteena oli palauttaa öljyn hinnoitteluvalta tuottajamaille.
• 1973 (Öljykriisi): Jom kippur -sodan seurauksena arabimaat asettivat öljysaaron Israelia tukeneille länsimaille. Öljyn hinta nelinkertaistui, mikä osoitti konkreettisesti lännen riippuvuuden Lähi-idän raaka-aineesta.
Alta löydät kronologisen katsauksen siitä, miten Lähi-idän öljylöydöt etenivät 1800-luvun lopun pohjustuksesta historian suurimpiin talousmahteihin.
Kronologinen kehitys ja avainlöydöt
Aikakausi Keskeiset tapahtumat ja löydöt Merkitys
1800-luvun loppu Geologit (kuten ranskalainen Jacques de Morgan) alkoivat raportoida öljynmerkkeistä Zagrosvuorilla. Länsimaiset sijoittajat kiinnostuivat alueesta. Pohjusti tulevia etsintöjä Otomaanien valtakunnan ja Persian alueilla.
1901–1908 Brittiläinen William Knox D’Arcy sai Persiasta (nyk. Iran) etsintäoikeudet. Toukokuussa 1908 tehtiin Lähi-idän ensimmäinen suuri kaupallinen öljylöytö Masjed Soleimanista. Synnytti Anglo-Persian Oil Companyn (myöhemmin BP). Winston Churchill siirsi Britannian laivaston käyttämään hiilen sijaan öljyä.
1920-luku Öljyetsinnät laajenivat muualle Lähi-itään. Vuonna 1927 löytyi Kirkukin suuri öljykenttä Irakista (Turkish Petroleum Companyn toimesta). Vahvisti sen, että alueella oli poikkeuksellisen suuret esiintymät.
1930-luku Amerikkalaiset yhtiöt tulivat mukaan kilpaan. Öljyä löytyi Bahrainista (1932) ja Kuwaiting jättimäinen Burgan-kenttä löydettiin 1938. 1938 tehtiin Saudi-Arabian ensimmäinen suuri löytö Dammamissa. Saudi-Arabian löydöt johtivat myöhemmin maailman arvokkaimman öljy-yhtiön, Saudi Aramcon, syntyyn.
1940–1950-luvut Toisen maailmansodan jälkeen tuotanto räjähti kasvuun. Vuonna 1948 tunnistettiin Ghawar, joka on maailman suurin perinteinen öljykenttä. Lähi-idästä tuli maailmantalouden ja autoistumisen moottori.
Politiikka ja öljyn kansallistaminen
Alkuvaiheessa Lähi-idän öljyvaroja hallitsivat länsimaiset suuryhtiöt (ns. Seitsemän sisarta), jotka maksoivat paikallisille hallitsijoille vain pieniä rojalteja. Tämä synnytti voimakasta nationalismia:
• 1951 (Iranin kriisi): Iranin pääministeri Mohammad Mossadegh kansallisti maan öljyteollisuuden. Tämä johti brittien saartoon ja lopulta Yhdysvaltain ja Britannian järjestämään vallankaappaukseen vuonna 1953, jossa Mossadegh syrjäytettiin.
• 1960 (OPECin perustaminen): Bagdadissa perustettiin Öljyä vievien maiden访问 organisaatio. Perustajajäseniä olivat Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia ja Venezuela. Sen tavoitteena oli palauttaa öljyn hinnoitteluvalta tuottajamaille.
• 1973 (Öljykriisi): Jom kippur -sodan seurauksena arabimaat asettivat öljysaaron Israelia tukeneille länsimaille. Öljyn hinta nelinkertaistui, mikä osoitti konkreettisesti lännen riippuvuuden Lähi-idän raaka-aineesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Öljyä riittää, samoin puuta. Sen sijaan elektroniikkateollisuuden käyttämät mineraalit loppuvat nopeasti.
EU:ssa on öljyntuottajamaita kuten Italia, Tanska, Romania, Saksa ja Unkari, toki yhteinen tuotanto määrä on varsin pieni eli noin 255 000 barrelia päivässä!!!