Päänäkökohta on kuitenkin, ETTÄ PERÄSSÄVEDETTÄVIEN KUNTIEN SÄÄNTELYÄ ON KARSITTAVA RANKASTI, mitä näissä tekee liuta tarkastajia, jotka hankkivat palvelunsa konsulteilta. Kunnan johtajan entiseltä työnantajalta.
Kuntia on liian pieniä
Anonyymi-ap
15<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Räytäväärä
Suomessa pitäisi olla vaan 3 hyvinvoitialuetta, eikä 21.
Suomi ei tarvitse kuntia mihinkään 2030 luvulla. muutosjohtaja
Hyvä esimerkki on Rautavaara, jossa n. 1400 asukasta, väki ikääntyvää ja työttömyys iso.
Pikkukylää hallinnoi Keskusta.
Kunnanjohtaja Kärnä (kesk) vetää järjetöntä lähes 10 000 €:n palkkaa ja siihen avustajat päälle.
Kuntaliitoksilla saataisiin nämäkin verorahat asukkaiden hyvinvointiin, kuljetuspalveluihin ja terveyspalveluihin.
10 000 € on vain
7€/asukas.
😁
Julkisen talouden merkittävin korjausliike on kuntamäärän vähentäminen tasolle 10% nykyisestä.
Selvitykset) osoittavat, että kuntaliitokset ovat harvoin johtaneet kokonaisautomaattisiin säästöihin tai muita kuntia parempaan talouskehitykseen.
Jos useampi talousvaikeuksissa oleva kunta liitetään yhteen, se ei itsessään luo uutta varallisuutta tai poista rakenteellista alijäämää.
Mutta mahdollistaa tehokkaammin järjestetyt palvelut kun unohdetaan suojatyöpaikat.
Liitosten yhteydessä on usein sovellettu lakisääteistä tai sovittua viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Kun useampi kunta yhdistyy, työntekijöiden palkat on lain mukaan harmonisoitava ylimmän palkkatason mukaiseksi. Tämä nostaa henkilöstökustannuksia merkittävästi ja voi syödä saavutetut säästöt vuosiksi eteenpäin.
Antti Kaikkonen ei iloinnut kuntaliitoksista vaan kuvaili niitä pakkoliitoksiksi. Hänen mukaansa keskusta lähtee siitä, että mahdolliset kuntaliitokset lähtisivät aina kuntien omasta vapaaehtoisuudesta. Kaikkosen mielestä avain kuntien pelastamiseen on norminpurku.
Kaks kuntaa yhistettään, mutta sitte virkaväkeä ei vähennetä ainakaan viiteen vuotee , että hhitaasti syntyy säästöjä ja
Petterin hankintalaki voi nostaa kuntaveroa useita prosenttiyksiköitä joissakin kunnissa. Aiemmin kunnat pystyivät tekemään suorahankintoja yhteisomistamiltaan inhouse-yhtiöiltä hyvin pienilläkin omistusosuuksilla. Kuntaliiton arvioiden mukaan tämä muutos aiheuttaa kunnille 600 miljoonan euron lisäkustannukset, mikä pakottaa erityisesti pieniä kuntia nostamaan kuntaveroa.
Mutta jos kunnassa syntyy alle koululuokallinen lapsia, ei kunta voi ylläpitää edes koulua. Turha sellaista kuntaa on olla.
Järkevä 10000 asukkaan kunta edellyttää 120 lapsen ikäluokkia jos kukaan ei muuta pois.