Tuppurainen on kiistänyt väitteet ja pitänyt uutisointia loukkaavana.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Suomen Tietotoimiston uutisointi kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (sd) väitetystä ongelmakäytöksestä oli osittain virheellistä – mutta uutisaiheen käsittelyssä STT oli toiminut oikein.
Petri Korhonen
Demokraatti

STT uutisoi tammikuussa, että demarien eduskuntaryhmää johtava Tuppurainen olisi käyttäytynyt työssään epäasiallisesti, ja kovasanaisen pomotuksen takia muun muassa hänen avustajakuntansa olisi vaihtunut poikkeuksellisen tiuhaan tahtiin.

Tuppurainen on kiistänyt väitteet ja pitänyt uutisointia loukkaavana.

Eduskunnan työntekijä teki Tuppuraisen luvalla uutisoinnista kantelun Julkisen sanan neuvostoon, ja JSN kertoi perjantaina tutkineensa ja ratkaisseensa asian tämän viikon kokouksessaan.

JSN:n mielestä jutun alkuperäiset väitteet alaisten poikkeuksellisesta vaihtuvuudesta sairauslomineen ovat virheellisiä, ja ne olisivat olleet helposti tarkistettavissa eduskunnasta jo ennen julkaisua.

Saman on jo aiemmin myöntänyt myös Suomen Tietotoimisto, joka on oikaissut uutistaan julkaisun jälkeen.

Tästä laiminlyönnistä STT saa nyt neuvostolta huomautuksen. Langettava päätös oli yksimielinen.

JOKAISEN POLIITIKON ja yhteiskunnallisen vaikuttajan toiminnasta saa kuitenkin julkaista myös muiden asianosaisten subjektiivisiin kokemuksiin perustuvia juttuja.

STT:n päätoimittaja Minna Holopainen kertoo kanteluun tekemässään vastauksessa, että työelämän konflikteissa monella ihmisellä voi olla samoista tilanteista erilaisia kokemuksia, ja näkemykset saman pomon johtamistyylistä voivat eri ihmisillä olla perustellusti erilaisia.

JSN on samaa mieltä: toimituksella oli lisäksi lähtökohtaisesti perusteet luottaa lähteisiinsä, joiden kertomukset olivat keskenään
samansuuntaisia.

Uutisvihjeiden ja -vuotojen taustalla voi usein olla myös poliitikkojen keskinäistä kilpailua ja mustamaalausta.

Se, miksi valitut lähteet kertoivat juuri näin, on journalistisessa mielessä eri asia.

Uutisvihjeiden ja -vuotojen taustalla voi usein olla myös poliitikkojen keskinäistä kilpailua ja mustamaalausta.

STT:n mielestä kertojien motiivien epäileminen ei silti saa estää uutisten tekemistä tärkeistä aiheista.

JUTUN OTSIKOSSA STT oli siteerannut anonyymiin nettikyselyyn saamaansa vastausta, jonka lähettäjän henkilöyttä ei ole voitu varmistaa.

Kantelija oli paheksunut tätä anonyymilähteiden käyttöä.

STT:n mukaan kyselyvastauksen väitteet kuitenkin toistuivat juttua varten tehdyissä luottamuksellisissa haastatteluissa. STT myöntää, että lukijalle olisi voinut tehdä paremmin selväksi, etteivät väitteet olleet pelkästään nettikyselystä.

JSN asettui tässä samoille linjoille: lukijalle olisi ollut hyvä avata sitä, miten STT oli tarkistanut kyselyllä saamiensa tietojen paikkansapitävyyden.

Silti uutisointi on ollut perusteltua ja myös aiheen myöhemmässä seurannassa STT on toiminut journalististen pelisääntöjen mukaisesti, neuvosto arvioi.