Sanna Marinin viisikkohallitus (2019–2023) muistetaan poikkeuksellisesta kriisijohtamisesta, historiallisista rakenneuudistuksista ja julkisen velan merkittävästä kasvusta.
Yhteenveto hallituksen keskeisistä onnistumisista ja kritiikin kohteista:
➕ Plussat (Onnistumiset ja saavutukset)
• Kriisijohtaminen: Hallitus luotsasi Suomen läpi koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman turvallisuuskriisin. Suomen koronatoimia ja talouden suojaamista pidettiin kansainvälisesti onnistuneina.
• Nato-jäsenyys: Hallitus vei Suomen historiallisen Nato-prosessin maaliin tiiviissä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa.
• Korkea työllisyys: Hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite saavutettiin ja ylittyi vaalikauden aikana.
• Oppivelvollisuuden laajentaminen: Oppivelvollisuusikä nostettiin 18 vuoteen, mikä teki toisen asteen koulutuksesta (lukio ja ammattikoulu) oppimateriaaleineen maksuttoman.
• Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka: Uusi ilmastolaki astui voimaan, ja tavoitteeksi asetettiin hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
• Sote-uudistus maaliin: Vuosikymmeniä vireillä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutettiin, ja valta siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle.
➖ Miinukset (Kritiikki ja epäonnistumiset)
• Julkisen velan kasvu: Valtionvelka kasvoi vaalikaudella kymmenillä miljardeilla euroilla. Vaikka suuri osa oli kriisivastuita (koronatuet, puolustusmenot), talouspolitiikan arviointineuvosto ja oppositiopuolueet arvostelivat hallitusta liian löysästä finanssipolitiikasta ja pysyvien menojen kasvattamisesta.
• Sote-uudistuksen rahoitus- ja hoitajakriisi: Uudistuksen rahoitusmalli ajoi hyvinvointialueet nopeasti vakavaan talousahdinkoon. Lisäksi hoitajapulaa ja vanhustenhuollon kriisiä ei saatu ratkaistua.
• Metsien hiilinielujen romahdus: Kunnianhimoisista ilmastotavoitteista huolimatta Suomen metsien hiilinielut romahtivat vaalikauden aikana, mikä vaikeutti ilmastotavoitteiden saavuttamista.
• Sisäiset riidat ja esitysten kaatuminen: Erityisesti Keskustan ja vasemmistopuolueiden väliset näkemyserot johtivat vaalikauden lopussa useiden lakiesitysten (kuten arvonnousuvero) hautaamiseen hallitussovun säilyttämiseksi.
• Avoimuuden puute kriiseissä: Hallitus sai oikeudellisia huomautuksia ja kritiikkiä tietojen pimittämisestä ja asiakirjojen salailusta esimerkiksi korona-ajan päätöksenteossa.
Yhteenveto hallituksen keskeisistä onnistumisista ja kritiikin kohteista:
➕ Plussat (Onnistumiset ja saavutukset)
• Kriisijohtaminen: Hallitus luotsasi Suomen läpi koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman turvallisuuskriisin. Suomen koronatoimia ja talouden suojaamista pidettiin kansainvälisesti onnistuneina.
• Nato-jäsenyys: Hallitus vei Suomen historiallisen Nato-prosessin maaliin tiiviissä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa.
• Korkea työllisyys: Hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite saavutettiin ja ylittyi vaalikauden aikana.
• Oppivelvollisuuden laajentaminen: Oppivelvollisuusikä nostettiin 18 vuoteen, mikä teki toisen asteen koulutuksesta (lukio ja ammattikoulu) oppimateriaaleineen maksuttoman.
• Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka: Uusi ilmastolaki astui voimaan, ja tavoitteeksi asetettiin hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
• Sote-uudistus maaliin: Vuosikymmeniä vireillä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutettiin, ja valta siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle.
➖ Miinukset (Kritiikki ja epäonnistumiset)
• Julkisen velan kasvu: Valtionvelka kasvoi vaalikaudella kymmenillä miljardeilla euroilla. Vaikka suuri osa oli kriisivastuita (koronatuet, puolustusmenot), talouspolitiikan arviointineuvosto ja oppositiopuolueet arvostelivat hallitusta liian löysästä finanssipolitiikasta ja pysyvien menojen kasvattamisesta.
• Sote-uudistuksen rahoitus- ja hoitajakriisi: Uudistuksen rahoitusmalli ajoi hyvinvointialueet nopeasti vakavaan talousahdinkoon. Lisäksi hoitajapulaa ja vanhustenhuollon kriisiä ei saatu ratkaistua.
• Metsien hiilinielujen romahdus: Kunnianhimoisista ilmastotavoitteista huolimatta Suomen metsien hiilinielut romahtivat vaalikauden aikana, mikä vaikeutti ilmastotavoitteiden saavuttamista.
• Sisäiset riidat ja esitysten kaatuminen: Erityisesti Keskustan ja vasemmistopuolueiden väliset näkemyserot johtivat vaalikauden lopussa useiden lakiesitysten (kuten arvonnousuvero) hautaamiseen hallitussovun säilyttämiseksi.
• Avoimuuden puute kriiseissä: Hallitus sai oikeudellisia huomautuksia ja kritiikkiä tietojen pimittämisestä ja asiakirjojen salailusta esimerkiksi korona-ajan päätöksenteossa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sanna työllisti hyvinvointialueet vassu virkapummeilla. lasku 10 miljardeja tuha uudistus.
PETTERI ORPON HALLITUS LEIKKASI REIPPAASTI HYVINVOINTIALUEIDEN RAHOITUSTA:
SEURAUKSIA:
1. IRTISANOMISAALTO HYVINVOINTIALUEILLA
2, TERVEYSKESKUSTEN JA -ASEMIEN LAKKAUTTAMINEN
3. HOITOJONOJEN KASVU
4. VANHUSHOIVAN ROMUTTAMINEN
Nuori vihanen nainen.
Nais johtajuus on parempaa.
Kertoo kaiken