Noin 264 viikkoa sitten (2021) vierailtiin Viiankiaavalla. Jo silloin aapasuon alle suunniteltiin kaivosta. Samaan aikaan oli menossa kaivoslain uudistaminen. Kaksi kansalaisaloitetta taustalla (kaivoslaki nyt ja kaivostoiminnalle rajat) ja siellä vaadittiin mm. malminetsinnän ja kaivostoiminnan kieltoa luonnonsuojelualueille. Molemmat aloitteet keräsivät yli 60 000 nimeä. Kielto ei kuitenkaan toteutunut. Kaivoslakiin kirjatut "uudistukset" oli lähinnä kosmeettisia. Monen vuoden työ valui hukkaan.
Eduskunta säätää lait. Nyt keskustellaan siitä annetaanko poikkeuslupa. Ja kuten Enon tapauksesta jo tiedämme, poikkeuslupa tulee helposti taloudellisien intressien myötä. Eurooppa ei halua olla niin materiaaliriippuvainen Kiinasta tai Venäjästä. Niinpä uhrataan luonnonsuojelualueet.
Hyvä, kun ihmiset ovat heränneet osoittamaan mieltä, kertomaan kantansa julkisesti! Tarvitaan kuitenkin lisää ihmisiä. Yhdistymistä tarvitaan eri puolille, sillä ei tämä ole yksistään Suomen ongelma. On kyse myös siitä, mikä on valtion tehtävä ja palveleeko se ensisijaisesti vain monikansallisia pörssiyhtiöitä? Miksi niin monet lobbaukset EU:ssa menee läpi?
Eduskunta säätää lait. Nyt keskustellaan siitä annetaanko poikkeuslupa. Ja kuten Enon tapauksesta jo tiedämme, poikkeuslupa tulee helposti taloudellisien intressien myötä. Eurooppa ei halua olla niin materiaaliriippuvainen Kiinasta tai Venäjästä. Niinpä uhrataan luonnonsuojelualueet.
Hyvä, kun ihmiset ovat heränneet osoittamaan mieltä, kertomaan kantansa julkisesti! Tarvitaan kuitenkin lisää ihmisiä. Yhdistymistä tarvitaan eri puolille, sillä ei tämä ole yksistään Suomen ongelma. On kyse myös siitä, mikä on valtion tehtävä ja palveleeko se ensisijaisesti vain monikansallisia pörssiyhtiöitä? Miksi niin monet lobbaukset EU:ssa menee läpi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tässä muutama asia, joita vastaan me yritämme taistella: EU:n uudet direktiivit (voimaan 2023), joilla heikennetään EU:n omia suojelupäätöksiä (mm. Natura 2000-alueita koskevia) on ensimmäinen ja nämä heikennykset tulivat voimaan äskettäin. Sen lisäksi EU on heikentämässä omaa veispuitedirektiiviään (kaivosyhtiöiden vaatimuksesta), mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että vesien pilaaminen sallitaan. Toisekseen Suomen valtio (nykyinen hallitus) on tehnyt päätöksen luopua omia suojelualuita koskevista estämisoikeuksistaan eli ovat antaneet EU:lle täydet oikeudet perustaa kaivoksia suojelualueillemme. Sen lisäksi meillä on heikko kaivoslaki, jonka johdosta kaivokset saavat "mellastaa miten haluavat" eli valtion koneisto ei pysty estämään niiden röyhkeää käytöstä. Neljänneksi: valtion lupa- ja valtvontaviraston (Tukes) tulee valvoa, etteivät kaivokset ylitä niitä raja-arvoja, mitä vesistöön saa päästää; valitettavasti näitä raja-arvoja on olemassa vain kadmiumille, nikkelille, lyijylle ja elohopealle. Esim. maaperän alumiini, kupari, sinkki ja sulfaatit ovat ilman raja-arvoja - niiden osalta on vasta ehdotus huomioonotettavaksi. Ksantaatit ovat nykyisin yleisimmät aineet (myrkyt), joita kaivokset käyttävät malmin erottamisessa kiviaineksesta ja niille ei maassamme ole minkäänlaisia raja-arvoja olemassa. Ksantaattien uskotaan haihtuvan vedestä auringon vaikutuksesta, mutta Suomessa ei aurinko paista ympäri vuoden, eikä aurinko paista lumen ja jään alle. Ksantaatit ovat myrkkyjä, jotka vaikeuttavat mm. kalojen lisääntymistä. Lapissa ja Ruotsissa kannetaan suurta huolta ksantaateista ja noista muista myrkyistä, joita kaivokset päästävät niin Suomen kuin Ruotsinkin pohjoisissa kaivoksissa vesiin, jotka sitten Torniojoen kautta päätyvät Perämereen. Tänä kesänä ihmeteltiin, miten Torniojokeen nousevat kalat eivät jaksaneet uida lisääntymispaikoilleen - kukaan ei tuonut esille kaivostoiminnan mahdollista osuutta asiaan.