AI-yhteenveto
Sanna Marinin hallituksen toteuttaman sote-uudistuksen tarkkaa kokonaishintaa on vaikea määritellä yhdellä summalla, sillä se jakautuu suoriin muutoskustannuksiin sekä miljardiluokan pitkäaikaisiin lisämenoihin. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli hillitä sote-kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä noin 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä uudistus kuitenkin käänsi valtion sote-menot merkittävään kasvuun:
Kustannukset ja talousvaikutukset pähkinänkuoressa
• Hyvinvointialueiden vuosittainen rahoitus: Kun sote-palvelut ja noin 19 miljardin euron tehtävät siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa, valtion vuosittainen sote-rahoitus nousi heti yli 24 miljardiin euroon. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan rahoituksen arvioidaan nousevan lähes 28 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä.
• Miljardien arvioitu lisätarve: Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan uudistus synnyttää noin 3,1–6,4 miljardin euron lisärahoitustarpeen ensimmäisen 8 vuotensa aikana verrattuna aiempaan malliin, mikä johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä, ICT-järjestelmien uusinnoista, hallinnon pystyttämisestä ja palkkaharmonisoinnista.
• Ulkopuoliset arviot: Hyvinvointiala HALIn laskelmien mukaan uudistuksen aiheuttama kumulatiivinen lisäys sote-menoihin on vuoteen 2031 mennessä jopa 4,35 miljardia euroaa odotettua suurempi johtuen optimistisista muutoskustannusarvioista.
• Vaikutus veronmaksajille: Talousasiantuntijoiden ja Veronmaksajain Keskusliiton arvioiden mukaan lisäkustannukset vastaavat pitkällä aikavälillä jopa 5 % kuntaveron korotusta, mikä tarkoittaa keskituloiselle palkansaajalle laskennallisesti noin 1 800 euron vuosittaista lisätaakkaa.
Vaikka uudistuksella siirrettiin historiallinen määrä varoja ja vastuita kunnilta uusille alueille, valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat huomauttaneet, että tiukka talouskuri ja alijäämät ovat leimanneet hyvinvointialueiden ensimmäisiä toimintavuosia rahoituksen suuresta kokonaispotista huolimatta.
Haluatko tietää tarkemmin jonkin tietyn hyvinvointialueen rahoitustilanteesta tai siitä, miten nykyinen hallitus pyrkii sote-kustannuksia sopeuttamaan?
Sanna Marinin hallituksen toteuttaman sote-uudistuksen tarkkaa kokonaishintaa on vaikea määritellä yhdellä summalla, sillä se jakautuu suoriin muutoskustannuksiin sekä miljardiluokan pitkäaikaisiin lisämenoihin. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli hillitä sote-kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä noin 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä uudistus kuitenkin käänsi valtion sote-menot merkittävään kasvuun:
Kustannukset ja talousvaikutukset pähkinänkuoressa
• Hyvinvointialueiden vuosittainen rahoitus: Kun sote-palvelut ja noin 19 miljardin euron tehtävät siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa, valtion vuosittainen sote-rahoitus nousi heti yli 24 miljardiin euroon. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan rahoituksen arvioidaan nousevan lähes 28 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä.
• Miljardien arvioitu lisätarve: Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan uudistus synnyttää noin 3,1–6,4 miljardin euron lisärahoitustarpeen ensimmäisen 8 vuotensa aikana verrattuna aiempaan malliin, mikä johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä, ICT-järjestelmien uusinnoista, hallinnon pystyttämisestä ja palkkaharmonisoinnista.
• Ulkopuoliset arviot: Hyvinvointiala HALIn laskelmien mukaan uudistuksen aiheuttama kumulatiivinen lisäys sote-menoihin on vuoteen 2031 mennessä jopa 4,35 miljardia euroaa odotettua suurempi johtuen optimistisista muutoskustannusarvioista.
• Vaikutus veronmaksajille: Talousasiantuntijoiden ja Veronmaksajain Keskusliiton arvioiden mukaan lisäkustannukset vastaavat pitkällä aikavälillä jopa 5 % kuntaveron korotusta, mikä tarkoittaa keskituloiselle palkansaajalle laskennallisesti noin 1 800 euron vuosittaista lisätaakkaa.
Vaikka uudistuksella siirrettiin historiallinen määrä varoja ja vastuita kunnilta uusille alueille, valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat huomauttaneet, että tiukka talouskuri ja alijäämät ovat leimanneet hyvinvointialueiden ensimmäisiä toimintavuosia rahoituksen suuresta kokonaispotista huolimatta.
Haluatko tietää tarkemmin jonkin tietyn hyvinvointialueen rahoitustilanteesta tai siitä, miten nykyinen hallitus pyrkii sote-kustannuksia sopeuttamaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sotessa ei ollut mitään vikaa - vassut vaan halusi tuhota sen. sote osaaja apotin (paskan) testaaja.
*
*
___ - SOTE-Sotkusta tuli SOTE-Susi ja SYYLLISIÄ -on Vain ;
- SDP ja Vasemmisto ja Vihreät ja VasemmistoKEPU -puplueet - !
- Siinä on -SYYLLISET-Sontiaiset - Syyttäkää Noita TUHOLAISIA - !
*
*
Suomessa termiä ”sote-uhrit” käytetään julkisessa ja poliittisessa keskustelussa kuvaamaan niitä ihmisiä, potilasryhmiä ja työntekijöitä, jotka ovat kärsineet vuoden 2022 jälkeen toteutetun sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden perustamisen seurauksista. Varsinaista virallista tilastoa ”sote-uhreista” ei ole, vaan termi viittaa järjestelmän murroksen synnyttämiin negatiivisiin ilmiöihin.
Sote-uudistuksen (joka astui voimaan vuoden 2023 alussa) jälkeiset suurimmat ongelmat ja kärsijät voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin:
1. Potilasturvallisuuden vaarantuminen ja hoitojonot
Hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne on johtanut hoitopaikkojen, terveysasemien ja vuodeosastojen sulkemisiin.
• Vanhukset ja päivystyspotilaat: Erityisesti suurten sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneet. Vanhuksia on makuutettu sairaaloiden käytävillä, koska jatkohoitopaikkoja tai hoivakotipaikkoja ei ole riittävästi.
• Haitta- ja vaaratapahtumat: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on seurannut vaaratapahtumailmoitusten (HaiPro) määrää. Vaikka järjestelmällistä kokonaiskuvaa hoidon puutteesta johtuvista kuolemantapauksista on vaikea eristää muista tekijöistä, hoitovirheistä ja viivästyneistä hoidoista johtuvat valitukset potilasasiavastaaville ovat lisääntyneet.
2. Järjestöjen ja ennaltaehkäisevän työn leikkaukset
Valtionavustusten ja Soste-järjestöjen rahoituksen raju vähentäminen on iskenyt suoraan kolmannen sektorin tarjoamaan tukeen. Leikkaukset uhkaavat matalan kynnyksen mielenterveys-, kriisi- ja vertaistukipalveluita, jolloin avun tarpeessa olevat ihmiset siirtyvät jo ennestään kuormittuneen julkisen terveydenhuollon jonoon.
3. Henkilöstön jaksaminen ja irtisanomiset
Monet sote-alan ammattilaiset kokevat itsensä uudistuksen uhreiksi.
• Muutosneuvottelut ja leikkaukset: Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat joutuneet käymään läpi rajuja säästö- ja muutosneuvotteluita. Tämä on johtanut määräaikaisuuksien ketjuttamisen lopettamiseen, tukipalveluiden (kuten osastonsihteerien) irtisanomisiin ja työntekijöiden siirtoihin uusiin toimipisteisiin.
• Työuupumus: Sairaanhoitajien, lähihoitajien ja sosiaalityöntekijöiden kuormitus on kasvanut, kun työtä tehdään entistä pienemmällä miehityksellä.
4. Maaseudun ja pienten paikkakuntien asukkaat
Sote-uudistuksen tavoitteena oli keskittää palveluita tehokkuuden nimissä. Tämä on tarkoittanut, että pienten kuntien terveysasemia, neuvoloita ja vuodeosastoja on lakkautettu. Syrjäseuduilla asuvat ihmiset joutuvat matkustamaan satoja kilometrejä päästäkseen peruspalveluiden tai päivystyksen piiriin.
Sosialisteilla on tuo talous aina hallussa 🥳🤗👍
Jahas, ja sitten taas päivän pakollinen Sanna Marinin haukkuminen.
Milloinkas Kokoomus sinne Natoon menee, kun vuosikymmeniä sitä lupaili? Me muut jo ollaan sielläkin.