AI-yhteenveto
Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat muuttuneet vuosina 2019–2026 merkittävästi. Muutosten taustalla ovat olleet lakimuutokset, joilla tulorajoja on nostettu huomattavasti (maksuja alennettu), sekä kahden vuoden välein tehtävät indeksitarkistukset.
Varhaiskasvatuksen enimmäis- ja vähimmäismaksut (ensimmäisen lapsen kokoaikainen hoito) sekä sisarusalennukset ovat kehittyneet seuraavasti:
Ajanjakso Enimmäismaksu (nuorin lapsi) Toisen lapsen maksu Alin perittävä maksu Keskeiset muutokset
1.8.2018 – 31.7.2020 289 €/kk Max 50 % (145 €) 27 €/kk Maksut perustuivat vuoden 2016 asiakasmaksulakiin.
1.8.2020 – 31.7.2021 288 €/kk Max 50 % (144 €) 27 €/kk Indeksitarkistus laski enimmäismaksua yhdellä eurolla.
1.8.2021 – 31.7.2022 288 €/kk Max 40 % (115 €) 27 €/kk Lakimuutos: Tulorajoja nostettiin 31 %. Toisen lapsen sisarusalennus parani 50 % → 40 %.
1.8.2022 – 28.2.2023 295 €/kk Max 40 % (118 €) 28 €/kk Säännöllinen indeksikorotus maksuun ja tulorajoihin.
1.3.2023 – 31.7.2024 295 €/kk Max 40 % (118 €) 28 €/kk Lakimuutos: Tulorajoja nostettiin merkittävästi (33 %) kesken kauden. Yhä useampi perhe siirtyi nollamaksuluokkaan.
1.8.2024 – 31.7.2026 311 €/kk Max 40 % (124 €) 30 €/kk Indeksitarkistus nosti enimmäismaksuja.
1.8.2026 alkaen 335 €/kk Max 40 % (134 €) 32 €/kk Viimeisin indeksitarkistus korotti maksuja ja tulorajoja.
Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat muuttuneet vuosina 2019–2026 merkittävästi. Muutosten taustalla ovat olleet lakimuutokset, joilla tulorajoja on nostettu huomattavasti (maksuja alennettu), sekä kahden vuoden välein tehtävät indeksitarkistukset.
Varhaiskasvatuksen enimmäis- ja vähimmäismaksut (ensimmäisen lapsen kokoaikainen hoito) sekä sisarusalennukset ovat kehittyneet seuraavasti:
Ajanjakso Enimmäismaksu (nuorin lapsi) Toisen lapsen maksu Alin perittävä maksu Keskeiset muutokset
1.8.2018 – 31.7.2020 289 €/kk Max 50 % (145 €) 27 €/kk Maksut perustuivat vuoden 2016 asiakasmaksulakiin.
1.8.2020 – 31.7.2021 288 €/kk Max 50 % (144 €) 27 €/kk Indeksitarkistus laski enimmäismaksua yhdellä eurolla.
1.8.2021 – 31.7.2022 288 €/kk Max 40 % (115 €) 27 €/kk Lakimuutos: Tulorajoja nostettiin 31 %. Toisen lapsen sisarusalennus parani 50 % → 40 %.
1.8.2022 – 28.2.2023 295 €/kk Max 40 % (118 €) 28 €/kk Säännöllinen indeksikorotus maksuun ja tulorajoihin.
1.3.2023 – 31.7.2024 295 €/kk Max 40 % (118 €) 28 €/kk Lakimuutos: Tulorajoja nostettiin merkittävästi (33 %) kesken kauden. Yhä useampi perhe siirtyi nollamaksuluokkaan.
1.8.2024 – 31.7.2026 311 €/kk Max 40 % (124 €) 30 €/kk Indeksitarkistus nosti enimmäismaksuja.
1.8.2026 alkaen 335 €/kk Max 40 % (134 €) 32 €/kk Viimeisin indeksitarkistus korotti maksuja ja tulorajoja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
AI-yhteenveto
Suomessa valtio ei maksa varhaiskasvatusta suoraan kokonaisuudessaan, vaan sen järjestämisestä ja pääasiallisesta rahoituksesta vastaavat kunnat. Valtio osallistuu kustannuksiin pääasiassa yleisen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden kautta sekä erillisillä valtionavustuksilla.
Koko maan varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset kunnille ja valtiolle ovat olleet vuosina 2019–2026 yhteensä arviolta noin 28–30 miljardia euroa.
Tarkemmat vuosittaiset kokonaiskustannukset ja valtion rahoitusosuus jakautuvat seuraavasti:
Varhaiskasvatuksen kustannuskehitys Suomessa
Varhaiskasvatuksen järjestämisen kokonaiskustannukset ovat nousseet voimakkaasti erityisesti vuosina 2022–2023 lakimuutosten (kuten tiukentuneiden henkilöstömitoitusten) ja asiakasmaksujen alennusten vuoksi:
• 2019–2021: Kokonaiskustannukset olivat noin 3,2–3,4 miljardia euroa vuodessa.
• 2022–2023: Kustannukset nousivat poikkeuksellisen jyrkästi (vuosien 2022–2023 välillä nousua oli peräti 13,2 %) yittäen 3,8 miljardia euroa.
• 2024–2026: Kustannustaso on vakiintunut ja kasvu maltillistunut, ollen vuositasolla arviolta yli 4,0 miljardia euroa.
Miten hinta jakautuu valtion ja kuntien kesken?
1. Valtionosuus (Peruspalvelujen VOS): Valtio kattaa peruspalvelujen valtionosuusprosentin mukaisesti noin 25–26 % kuntien laskennallisista peruspalvelukustannuksista. Valtion suora laskennallinen osuus varhaiskasvatuksen peruskuluista on siten ollut noin 0,8–1,1 miljardia euroa vuodessa.
2. Kuntien osuus ja asiakasmaksut: Kunnat maksavat kuluista suurimman osan (n. 74 %) pääasiassa kunnallisverotuloilla. Vanhempien maksamilla asiakasmaksuilla katetaan enää vain murto-osa (muutama prosentti) kuluista, sillä lakimuutosten jälkeen yli puolet perheistä saa palvelun kokonaan maksutta.
3. OKM:n suorat valtionavustukset: Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain erillisiä hanke- ja tasausavustuksia (esim. laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen sekä täydennyskoulutukseen). Nämä ovat olleet suuruusluokaltaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
Yhteenvetona: Jos lasketaan puhtaasti valtion budjetista (valtionosuuksien ja suorien tukien kautta) varhaiskasvatukseen ohjattu osuus, valtion kokonaishinta vuosille 2019–2026 on yhteensä arviolta noin 7–8 miljardia euroa. Loput noin 20–22 miljardia euroa ovat päätyneet maksettavaksi kuntien omasta pussista sekä vähäisissä määrin perheiden asiakasmaksuista.
VASSUT HALUSI LISÄÄ VASSUVAMMASIA.
Luoja säästäköön meidät vastaisuudessa ai-yhteenvedoilta.
On ne parempia kuin tuon kokoomusnuoren omat tekstit.