Voisitteko lopettaa valehtelun?

AI-yhteenveto
Suomen työelämässä on yli 240 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää, mikä tarkoittaa, että noin joka kymmenes työllinen Suomessa on ulkomaista syntyperää. Koko 2020-luvun ajan Suomen työllisyyden kasvu on ollut käytännössä kokonaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman varassa, sillä suomalaistaustaisten työntekijöiden määrä on väestön ikääntymisen vuoksi vähentynyt.
Millä aloilla maahanmuuttajat työskentelevät?
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on erityisen suuri palvelualoilla, rakentamisessa sekä asiantuntijatehtävissä. Tilastokeskuksen ja Ylen keräämien tietojen mukaan maahanmuuttajat sijoittuvat vahvasti seuraaville aloille:
• Majoitus- ja ravitsemustoiminta: Alan työntekijöistä jo 29 % on ulkomaalaistaustaisia.
• Hallinto- ja tukipalvelut (kuten siivousala): Reilu viidennes (22 %) alan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Toimistosiivoojista ja kotiapulaisista heitä on jopa 40–44 %.
• Korkeakoulut ja asiantuntijatyö: Yliopistojen assistenteista, tuntiopettajista ja tutkijoista ulkomaalaistaustaisia on jopa 71 %. Myös it-alalla (informaatio ja viestintä) maahanmuuttajien osuus on kasvanut nopeasti.
• Kuljetus ja hoiva: Noin neljännes autonkuljettajista on ulkomaalaistaustaisia, ja heitä työskentelee paljon myös talonrakentajina, myyjinä sekä sosiaalialan hoitajina.
Työllisyysaste ja maassaoloaika
Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa merkittävästi se, mistä maasta ja millä perusteella Suomeen on tultu:
• Työperäiset muuttajat: Työn perusteella Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on erittäin korkea, lähes 90 %.
• Maassaoloajan vaikutus: Kotoutuminen vie aikaa. Alle 5 vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on keskimäärin 63 %, mutta yli 10 vuotta maassa asuneilla se nousee 75 prosenttiin.
• Matalasuhdanteen vaikutus: Viimeisimmän taloudellisen matalasuhdanteen aikana (2024–2026) ulkomaalaisten yleinen työllisyysaste on hieman laskenut ja liikkunut 57–60 % tuntumassa, koska työttömyys on iskenyt herkästi suhdanneherkille aloille, kuten rakennusalalle.
Vaikka taloustilanne tuo haasteita ja työttömyysluvut vaihtelevat, tilastot osoittavat, että maahanmuuttaneella väestöllä on korvaamaton ja kasvava rooli Suomen jokapäiväisen arjen ja talouden pyörittämisessä.
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ja niistä töissä olevista m.muuttajista suurin osa ei ole afrikkalaisia(eritoten somaleita)/lähi-itäläisiä.
Ahkeria ovat muut eurooppalaiset, osa aasialaisista varsinkin itäaasialaiset ja kaakkoisaasialaiset.
Onko tätä simppeliä faktaa joidenkin jotenkin vaikea ymmärtää?

Äänestä
  • Sitähän persu yrittää väittää. Itse olen nähnyt afrikkalaistaustaisia ainakin tienrakennustöissä, siivoojina, hammashoitajina kassahenkilöinä ja kuljettajina. Kaikki työpaikat eivät ole niin avoimia, että pystyisi erottelemään minkälaisia ihmisiä niissä työskentelee.

    Äänestä

Persu ei voi kuin valehdella. Muuten ei ole persu.

Äänestä
  • Etkö sinäkään ymmärrä ettei kaikkia maahan muuttajia voi lumpata yhdeksi kasaksi??

    Äänestä

Olipa typerä hakukoneen vuodatus. Taidat olla umpihullu.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

AI-yhteenveto
Suomen työelämässä on yli 240 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää, mikä tarkoittaa, että noin joka kymmenes työllinen Suomessa on ulkomaista syntyperää. Koko 2020-luvun ajan Suomen työllisyyden kasvu on ollut käytännössä kokonaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman varassa, sillä suomalaistaustaisten työntekijöiden määrä on väestön ikääntymisen vuoksi vähentynyt.
Millä aloilla maahanmuuttajat työskentelevät?
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on erityisen suuri palvelualoilla, rakentamisessa sekä asiantuntijatehtävissä. Tilastokeskuksen ja Ylen keräämien tietojen mukaan maahanmuuttajat sijoittuvat vahvasti seuraaville aloille:
• Majoitus- ja ravitsemustoiminta: Alan työntekijöistä jo 29 % on ulkomaalaistaustaisia.
• Hallinto- ja tukipalvelut (kuten siivousala): Reilu viidennes (22 %) alan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Toimistosiivoojista ja kotiapulaisista heitä on jopa 40–44 %.
• Korkeakoulut ja asiantuntijatyö: Yliopistojen assistenteista, tuntiopettajista ja tutkijoista ulkomaalaistaustaisia on jopa 71 %. Myös it-alalla (informaatio ja viestintä) maahanmuuttajien osuus on kasvanut nopeasti.
• Kuljetus ja hoiva: Noin neljännes autonkuljettajista on ulkomaalaistaustaisia, ja heitä työskentelee paljon myös talonrakentajina, myyjinä sekä sosiaalialan hoitajina.
Työllisyysaste ja maassaoloaika
Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa merkittävästi se, mistä maasta ja millä perusteella Suomeen on tultu:
• Työperäiset muuttajat: Työn perusteella Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on erittäin korkea, lähes 90 %.
• Maassaoloajan vaikutus: Kotoutuminen vie aikaa. Alle 5 vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on keskimäärin 63 %, mutta yli 10 vuotta maassa asuneilla se nousee 75 prosenttiin.
• Matalasuhdanteen vaikutus: Viimeisimmän taloudellisen matalasuhdanteen aikana (2024–2026) ulkomaalaisten yleinen työllisyysaste on hieman laskenut ja liikkunut 57–60 % tuntumassa, koska työttömyys on iskenyt herkästi suhdanneherkille aloille, kuten rakennusalalle.
Vaikka taloustilanne tuo haasteita ja työttömyysluvut vaihtelevat, tilastot osoittavat, että maahanmuuttaneella väestöllä on korvaamaton ja kasvava rooli Suomen jokapäiväisen arjen ja talouden pyörittämisessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu