Tuplaharha

Syökää juokaa naikaa, vuosi aikaa. Sanoi Helismaa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Syökää juokaa naikaa, vuosi aikaa. Sanoi Helismaa.

Jumala on nolla, sanon kun Raamatun takia soditaan.

Itse asiassa Raamatun ensi lehdillä nimenomaan kerrotaan, että jumalia on useita, MUTTA: Vain Jahvea saa palvoa!

Jahvella kun on aika samanlainen persoonallisuus kuin Trumpilla, ei siedä minkäänlaista kilpailua valosta ja kunniasta...

Toinen uhkaa helvetillä, toinen ICE:llä...

” Kiihkouskovaisen Jumala on ankara ja tuomitseva ((näennäisesti) opista poikkeavaa ei hyväksytä)…”

Toisaalta kiihkouskovaisen Jumala on armollisen lempeä hihun itsensä tekemiä rikoksia kohtaan kuten lastenraiskaamista kohtaan.

”… tapakristityn lempeä ja anteeksiantava (ei se niin tarkkaa ole).”


Itse asiassa tapakristityn Jumala on ankarampi, mutta tasapuolisempi ja liberaalimpi. Miksi ankarampi? Koska se tuomitsee myös hihun tekemät lastenraiskaukset.

Ei voi sanoa, että Jumalat saivat alkunsa Egyptin kaltaisesta monimutkaisesta yhteiskunnasta. Aivan varmasti Göbekli Tepen rakentajillakin oli jumalia. Jumalat ilmaantuivat kun yhteisön koko kasvoi riittävästi ja sosiaaliset rakenteet monimutkaistuivat.

Millainen yhteisö tarvitsee jumalia? Koko pitää olla reilusti yli sata yksilöä. Yhteisössä pitää olla erilaisia rooleja ja töitä ja tästä väistämättä seuraavaa eriarvoisuutta. Yhteisöllä pitää olla omaisuutta, josta seuraa yleensä epätasa-arvoa.

Jumalat keksittiin oikeuttamaan kaikki tämä - erilaiset roolit, työt, luokkajako, omaisuuden jako ja siitä seuraava epätasa-arvo. Muinoin Faarao oli satumaisen rikas puolijumala, joka sai oikeutuksen jumalilta. Nyt Elon Musk on maailman rikkain mies, joka saa oikeutuksensa kapitalismista. Mikään ei oikeuta sitä, että saman lajiin kuuluvien yksilöiden välillä on omaisuudella ja yhteiskunnallisella asemalla mitattuna miljardikertainen ero.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ei voi sanoa, että Jumalat saivat alkunsa Egyptin kaltaisesta monimutkaisesta yhteiskunnasta. Aivan varmasti Göbekli Tepen rakentajillakin oli jumalia. Jumalat ilmaantuivat kun yhteisön koko kasvoi riittävästi ja sosiaaliset rakenteet monimutkaistuivat.

Millainen yhteisö tarvitsee jumalia? Koko pitää olla reilusti yli sata yksilöä. Yhteisössä pitää olla erilaisia rooleja ja töitä ja tästä väistämättä seuraavaa eriarvoisuutta. Yhteisöllä pitää olla omaisuutta, josta seuraa yleensä epätasa-arvoa.

Jumalat keksittiin oikeuttamaan kaikki tämä - erilaiset roolit, työt, luokkajako, omaisuuden jako ja siitä seuraava epätasa-arvo. Muinoin Faarao oli satumaisen rikas puolijumala, joka sai oikeutuksen jumalilta. Nyt Elon Musk on maailman rikkain mies, joka saa oikeutuksensa kapitalismista. Mikään ei oikeuta sitä, että saman lajiin kuuluvien yksilöiden välillä on omaisuudella ja yhteiskunnallisella asemalla mitattuna miljardikertainen ero.

Ne 11 500 vuotta sitten Göbekli Tepen pilareihin kaiverretut eläinhahmo-kaiverrukset viittaa animismiin, ihminen eleli tuolloin tasavertaisessa vuorovaikutuksessa ympäristön eläinten ja luonnon kanssa.

Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt olivat poikkeuksellisen tasa-arvoisia (egalitaarisia), ja niistä puuttuivat nyky-yhteiskunnille tyypilliset pysyvät hierarkiat, varallisuuserot ja keskitetty valta.

Tutkijat pitävät shamanismia yhtenä ihmiskunnan vanhimmista uskonnollisista ja henkisistä järjestelmistä, shamaaneja on ollut jo kivikaudella.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Ne 11 500 vuotta sitten Göbekli Tepen pilareihin kaiverretut eläinhahmo-kaiverrukset viittaa animismiin, ihminen eleli tuolloin tasavertaisessa vuorovaikutuksessa ympäristön eläinten ja luonnon kanssa.

Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt olivat poikkeuksellisen tasa-arvoisia (egalitaarisia), ja niistä puuttuivat nyky-yhteiskunnille tyypilliset pysyvät hierarkiat, varallisuuserot ja keskitetty valta.

Tutkijat pitävät shamanismia yhtenä ihmiskunnan vanhimmista uskonnollisista ja henkisistä järjestelmistä, shamaaneja on ollut jo kivikaudella.

"Ne 11 500 vuotta sitten Göbekli Tepen pilareihin kaiverretut eläinhahmo-kaiverrukset viittaa animismiin..."

Egyptissäkin oli eläinjumalia eli Göbekli Tepen eläinhahmoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaivertajien uskomusjärjestelmä olisi ollut pelkästään animistinen. Animismin ja teismin erottaa yhteisön koko ja sosiaalisten rakenteiden monimutkaisuus.

Göbekli Tepeä ei voinut rakentaa pieni metsästäjäkeräilijöiden joukko vaan alueelle on kerääntynyt isompi joukko, joka on ainakin osan ajasta ollut paikoillaan. Göbekli Tepe onkin mielenkiintoinen muinaisjäänne neoliittisen revoluution taitekohdassa, jolloin ihminen on pysähtynyt paikoilleen ja alkanut viljellä maata. Vanhin merkki yksijyvävehnän sadonkorjuusta on vain 30 km päässä Göbekli Tepestä.

Todennäköisesti alueella kasvoi villinä yksijyvävehnää niin paljon, että se elätti tavallista isomman joukon metsästäjäkeräilijöitä ja nämä pysähtyivät ainakin osaksi aikaa korjaamaan sen siemeniä. Samalla heidän sosiaaliset rakenteensa monimutkaistuivat ja he käyttivät voimakkaimpia eläinten henkiä oikeuttamaan tuo sosiaalinen järjestys ja näin noista eläinten hengistä tuli jumalia.

Enää eläinten henget eivät olleet pelkkiä metsässä omissa oloissaan lymyäviä olentoja vaan niistä tuli kiinteämpi osa ihmisten elämää. Samalla ihmiset rakensivat temppelin noille olennoille vahvistamaan entisestään sosiaalista järjestystä, jonka he olivat todellisuudessa sopineet keskenään, mutta eivät kyenneet perustelemaan ilman jumalia koska säännöt eivät olleet enää yksinkertaisia ja tasa-arvoisia.

Anonyymi00015 kirjoitti:

"Ne 11 500 vuotta sitten Göbekli Tepen pilareihin kaiverretut eläinhahmo-kaiverrukset viittaa animismiin..."

Egyptissäkin oli eläinjumalia eli Göbekli Tepen eläinhahmoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaivertajien uskomusjärjestelmä olisi ollut pelkästään animistinen. Animismin ja teismin erottaa yhteisön koko ja sosiaalisten rakenteiden monimutkaisuus.

Göbekli Tepeä ei voinut rakentaa pieni metsästäjäkeräilijöiden joukko vaan alueelle on kerääntynyt isompi joukko, joka on ainakin osan ajasta ollut paikoillaan. Göbekli Tepe onkin mielenkiintoinen muinaisjäänne neoliittisen revoluution taitekohdassa, jolloin ihminen on pysähtynyt paikoilleen ja alkanut viljellä maata. Vanhin merkki yksijyvävehnän sadonkorjuusta on vain 30 km päässä Göbekli Tepestä.

Todennäköisesti alueella kasvoi villinä yksijyvävehnää niin paljon, että se elätti tavallista isomman joukon metsästäjäkeräilijöitä ja nämä pysähtyivät ainakin osaksi aikaa korjaamaan sen siemeniä. Samalla heidän sosiaaliset rakenteensa monimutkaistuivat ja he käyttivät voimakkaimpia eläinten henkiä oikeuttamaan tuo sosiaalinen järjestys ja näin noista eläinten hengistä tuli jumalia.

Enää eläinten henget eivät olleet pelkkiä metsässä omissa oloissaan lymyäviä olentoja vaan niistä tuli kiinteämpi osa ihmisten elämää. Samalla ihmiset rakensivat temppelin noille olennoille vahvistamaan entisestään sosiaalista järjestystä, jonka he olivat todellisuudessa sopineet keskenään, mutta eivät kyenneet perustelemaan ilman jumalia koska säännöt eivät olleet enää yksinkertaisia ja tasa-arvoisia.

AI-
Siriuksen palvonta temppelissä on italialaisen arkeoastronomin Giulio Maglin esittämä tieteellinen hypoteesi, mutta sitä ei ole todistettu kiistattomaksi faktaksi.

• Tämän tutkimuksen mukaan maapallon prekession myötä Sirius (Koirantähti) nousi Göbekli Tepen leveysasteilla näkyviin horisontin yläpuolelle vasta noin 11 300–11 500 vuotta sitten (9300–9100 eaa.)
• Rakennelmien suunnat: Magli laski, että Göbekli Tepen keskeisten pyöreiden kivikehien (alueiden B, C ja D) linjaukset sopivat yhteen Siriuksen nousupisteiden kanssa eri vuosikymmeninä.
• Uskonnon herääminen: Teorian mukaan tämän poikkeuksellisen kirkkaan uuden tähden ilmestyminen etelän taivaalle on voinut olla niin merkittävä tapahtuma, että se innoitti metsästäjä-keräilijöitä rakentamaan valtavan pyhäkön.

No, tietty niitä jumalia on kivikaudella ollut monia monia erilaisia.

Anonyymi00015 kirjoitti:

"Ne 11 500 vuotta sitten Göbekli Tepen pilareihin kaiverretut eläinhahmo-kaiverrukset viittaa animismiin..."

Egyptissäkin oli eläinjumalia eli Göbekli Tepen eläinhahmoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaivertajien uskomusjärjestelmä olisi ollut pelkästään animistinen. Animismin ja teismin erottaa yhteisön koko ja sosiaalisten rakenteiden monimutkaisuus.

Göbekli Tepeä ei voinut rakentaa pieni metsästäjäkeräilijöiden joukko vaan alueelle on kerääntynyt isompi joukko, joka on ainakin osan ajasta ollut paikoillaan. Göbekli Tepe onkin mielenkiintoinen muinaisjäänne neoliittisen revoluution taitekohdassa, jolloin ihminen on pysähtynyt paikoilleen ja alkanut viljellä maata. Vanhin merkki yksijyvävehnän sadonkorjuusta on vain 30 km päässä Göbekli Tepestä.

Todennäköisesti alueella kasvoi villinä yksijyvävehnää niin paljon, että se elätti tavallista isomman joukon metsästäjäkeräilijöitä ja nämä pysähtyivät ainakin osaksi aikaa korjaamaan sen siemeniä. Samalla heidän sosiaaliset rakenteensa monimutkaistuivat ja he käyttivät voimakkaimpia eläinten henkiä oikeuttamaan tuo sosiaalinen järjestys ja näin noista eläinten hengistä tuli jumalia.

Enää eläinten henget eivät olleet pelkkiä metsässä omissa oloissaan lymyäviä olentoja vaan niistä tuli kiinteämpi osa ihmisten elämää. Samalla ihmiset rakensivat temppelin noille olennoille vahvistamaan entisestään sosiaalista järjestystä, jonka he olivat todellisuudessa sopineet keskenään, mutta eivät kyenneet perustelemaan ilman jumalia koska säännöt eivät olleet enää yksinkertaisia ja tasa-arvoisia.

Kumpi tuli ensin: temppelit vai maanviljely?
Tämä on Göbekli Tepen tutkimuksen kiinnostavimpia kysymyksiä.

Pitkään ajateltiin, että ihmiset siirtyivät ensin maanviljelyyn, minkä jälkeen syntyi pysyvää asutusta ja lopulta uskonnollisia monumentteja.

Göbekli Tepe on haastanut tämän yksinkertaisen järjestyksen.

Sen rakennusvaiheet ajoittuvat aikaan, jolloin alueen ihmiset olivat vasta siirtymässä metsästäjä-keräilijöiden elämäntavasta maanviljelyyn.

No, sitten Jeesus on kaksi
sekos multa nyt paksi
Pyhä Henki on pieru
ja Saatana on lieru.

Nämä kertomukset poikkeavat toisistaan ja ovat kulttuurisia. Ne johtuvat aivojen toiminnasta.