Asialliset vastaukset tullaan lukemaan kiitollisuudella. :)
Eli tilanne on nyt tämä: olen 20 - vuotias nuori nainen ja, iik, vielä täysin neitsyt. Olen kyllä monenkin mielestä viehättävä ja persoonallinen typykkä, mutta silti sitä ensimmäistä poikaystävää ei vain näy eikä kuulu. Ja juttuhan on nyt niin, että kenenkään puolitutun kanssa en rupea kalvoja poksuttelemaan - sen pitää olla joku sellainen, kehen voin luottaa, ja ketä ymmärtää paikkojeni ahtauden. Eli sen lisäksi, että en ole koskaan harrastanut seksiä, ei minulla myöskään ole koskaan ollut poikakaveria. Jälkeenjäänyttä?
Ainakin itselläni alkaa olla hiljalleen sellainen fiilis. Kaverit kertovat seksiseikkailuistaan, ja minä tyttö se vaan vieressä myhäilen. On paineita, on. Ja sitten kun vielä kammoaa sitä kipua, ja omaa huikean epäluottamusongelman miehiä kohtaan, niin jippii.
Eli kertokaas, onko tässä jo kiire? Itse haluaisin odottaa sitä vakituista kumppania, mutta sitten toisaalta haluaisin päästä tästä jo eroon. Kohta teen sen itse, pirhuna sentään. Ihan jo hävettää se ajatus siitä oman koskemattomuuden tunnustamisesta sille ensimmäiselle partnerille ... Miten miehet olette yllensä suhtauneet meihin takakammarin impeihin?
Kiitos jo nyt kilteitstä kommenteista! :)
Eli tilanne on nyt tämä: olen 20 - vuotias nuori nainen ja, iik, vielä täysin neitsyt. Olen kyllä monenkin mielestä viehättävä ja persoonallinen typykkä, mutta silti sitä ensimmäistä poikaystävää ei vain näy eikä kuulu. Ja juttuhan on nyt niin, että kenenkään puolitutun kanssa en rupea kalvoja poksuttelemaan - sen pitää olla joku sellainen, kehen voin luottaa, ja ketä ymmärtää paikkojeni ahtauden. Eli sen lisäksi, että en ole koskaan harrastanut seksiä, ei minulla myöskään ole koskaan ollut poikakaveria. Jälkeenjäänyttä?
Ainakin itselläni alkaa olla hiljalleen sellainen fiilis. Kaverit kertovat seksiseikkailuistaan, ja minä tyttö se vaan vieressä myhäilen. On paineita, on. Ja sitten kun vielä kammoaa sitä kipua, ja omaa huikean epäluottamusongelman miehiä kohtaan, niin jippii.
Eli kertokaas, onko tässä jo kiire? Itse haluaisin odottaa sitä vakituista kumppania, mutta sitten toisaalta haluaisin päästä tästä jo eroon. Kohta teen sen itse, pirhuna sentään. Ihan jo hävettää se ajatus siitä oman koskemattomuuden tunnustamisesta sille ensimmäiselle partnerille ... Miten miehet olette yllensä suhtauneet meihin takakammarin impeihin?
Kiitos jo nyt kilteitstä kommenteista! :)
Vastaukset 39
Vanhimmat
Niin minä olen kyllä nainen. Mutta, mutta ymmärtääkseni miehet eivät ole yhtään pahoillaan moisesta, ei pidä yleistää... Arvostavat kuitenkin mielummin yleensä sinunlaistasi kuin esim. 50 miehen "läpikäynyttä".
Niin eikä tuo ole ikä eikä mikään. Kyllä sinun kannattaa ehdottomasti odottaa sitä vakikumppania eikä vain hankkiutua siitä eroon jonkun puolitutun kanssa.
Nii ja kyllä sinä sen poikakaverin varmasti löydät. Ja kerrot vaan reilusti miten asiat on.
Onnea ja ennenkaikkea malttia poikaystävän hankintaan, kyllä asioilla on tapana järjestyä =)
On se hienoa, että Sinun kaltaisia naisia vielä tässä ylikorostuneen seksin maailmassa löytyy!!
Älä hosu sen impeytesi kanssa - äläkä varsinkaan anna yhteiskunnan sanella Sinulle, miten kuuluu käyttäytyä!!
Nainen parhaassa iässä. Ja oikeat periaatteet! Jospa vielä olisin vapaa,alkaisin heti pyrkiä sun tuttavuuteesi. Aloittaisin kanssasi vakituisen seurustelun. Vihille yrittäisin sua kanssani houkutella.
Kyllä se kalvokin sitten jossakin vaiheessa pois poksahtaisi. Silloin kun itse haluaisit.
mutta toisin päin ei. Eli kukaan nainen ei halua yli 20v seurustelematonta/kokematonta miestä. :-(
Luulet vaan. Itse sain miehen joka oli 22v eikä ollut seurustellut ja oli poikuus siis jäljellä. Nyt ens vuonna naimisiin. Jeeh :)
Itse olen 21-vuotias mies ilman MINKÄÄNLAISTA kokemusta intiimistä kanssakäymisestä naisten kanssa. Itselläni homma on mennyt siten, että vasta vähän aikaa sitten olen "herännyt todellisuuteen"(*räpyttelee silmiään* ;) siitä, miten varmaan 80% ikäluokastani on minua "edellä". Olen ihan timmi ja komea, mutta muita syitä poikuudelleni voinee listata:
"Saamattomuus": En ole tavannut naisia/tyttöjä yhtikäs missään milloinkaan "otollisessa" mielessä. Harrastukseni, koulunkäyntini, kaverit eivät ole luoneet yhtäkään hyvää "kontaktia". Baareissa nyt tulee käytyä hampaat irvessä(melko tuore "harrastus" minulle), mutta melko nopeaan sitä vain tekee "Cartmanit"(en ryyppää melkeimpä ollenkaan ja vielä vähemmän baarihinnoilla).
"Välinpitämättömyys": Elämän "punaisena lankana" on ollut ja on se, mitä aivan OIKEASTI alan tekemään; en ole edelleenkään varma, mihin lopullisesti suuntaudun opiskelussani, mutta sen pitää olla mielenkiintoisaa ja menestyksekästä. Korkea sosiaalinen asema on se, mikä minut lienee lopulta "pelastaa" naisasioissa(valitettavasti tämä toimii vain miehillä).
"Kronkelius": Vaikka minun neitsyyteen ei liity mitään fysiologista ongelmaa toisin kuin naisilla, en edelleenkään halua harrastaa seksiä vain "ongelman alta pois hoitamisen" takia; vaikka olisinkin valmis harjoittamaan seksiä vaikka kylmiltään riittävän kauniin naisen kanssa, yhdenyönseuran etsiminen tuntuu energianhaaskaukselta(varsinkin kun inhoaa baareja). Säälittävyyden huipentuma on kuitenkin ehkäpä se, miten ikäiseni pojat spekuloivat ihan VAKAVISSAAN että hankkiako huora.
..ja vielä vähän aihetta sivuten: minä en omista immenkalvoa, mutta teet siitä itsessään ehkäpä liian ison numeron; revi vain itse itsesi auki ja ala treenaamaan pimppiä. Haluat kuitenkin ensimmäisen yhdyntäsi olevan mahdollisimman hyvä ja tämä valmistelu lisää sen todennäköisyyttä huomattavasti(jopa kaltaiseni kokematon ääliökin tietää tämän verran..).
Olisi upeaa olla ensimmäinen partnerisi, mutta veren roiskiminen ei sytytä ;-P
..että miehet arvostaa naista kuka vielä on neitsyt..mikä onkaan parempi rakkauden osoitus miehelle kuin se että antaa hänen tehdä jotain mitä kukaan muu ei ole koskaan saanut tehdä..Eli odottele vaan..tosin sellaisenkin tapauksen tiedän, kun kaveri oli 20 ja oli juttua mukavan miehen kanssa...kun mies sai kuulla että kaverini oli neitsyt, meni mies lukkoon, eikä halunnut seksiä kaverini kanssa...neitsyys oli liian iso pala..toisaalta ihan mukava,JOS mies ajatteli että menettäköön sen sitten oikean miehen kanssa, mutta toisaalta taas huomasi mitä se mies oikeasti haki...kuitenkin, odota sitä oikeaa miestä...Voih, kumpa vain itsekkin olisin ollut neitsyt kun tapasin nyk poikaystävän. vaikka onhan se niinkin että sitten joskus kun neitsyys on menetetty ja oletkin menossa naimisiin tämän miehen kanssa, niin saattaa tulla sellanen himo ja pelko kun ei ole kokeillut kuin yhtä miestä...mutta älä kuitenkaan menetä sitä neitsyyttä yhden yön suhteessa..siitä ei tule kuin paska fiilis.. t.nimim kokemusta on (n)
Pistetään vielä vähän paremmaksi!
Ikää 26 ja yhä neitsyt.
Syitä lienee monia , mutta suurin lienee juuri saamattomuus. Baareissa en käy , eikä yhden illan jutut kiinnosta ja vakavampi seurustelu ja yhdessä olo ei oikein mahdu nykyisiin kuvioihin.
helvetin hyväjuttu mä oon kans 20 ja edelleen poikuus tallella mut kyse ei oo siitä et olisin niin kauhee tai ruma vaan mulla on sen verran vakaat periaatteet...
Eka tyttöystäväni oli neitsyt parikymppisenä(kuten itsekin), kun puuhastelimme ekaa kertaa - onnistuneesti. Tais olla vasta kolmas yritys, kun saimme homman futaamaan, ja silloinkin vahingossa, kun emme aktiivisesti yrittäneet, vaan ikäänkuin pidettiin "taukoa" yritysten lomassa.
No meni neljä vuotta, ja taas neitsyen kanssa. Eka kerta kerta onnistu, ja tyttö oli 21. Oli kai tekniikka hiotunut silleen, että ainakin tiesi, mistä pitää tehdä, että onnistuu.
No... siitä sitten vaihteeksi neljä vuotta eteenpäin, kun olin neitsyen kanssa. Hän oli iältään 34. Yksi ilta sain riisuttua hänet ja opetettua suuseksin saloihin puolin ja toisin, yhdyntää ei edes mietitty. Aamulla jatkettiin, olin selälläni hänen maistellessa. Yhdessä vaiheessa vedin hänet vain syliini suudellakseni ja painoinelimiä yhteen - ja sisäänhän se luiskahti. Siinä vaiheessa olin jo niin valmis, että kestin alta minuutin. Piti ottaa myöhemmin uusiksi pidemmän kaavan mukaan.
Minä haluta neitsyt. Kirjoita missä voi nähdä tavara ensin.
mikä hätä se valmiissa maailmassa on tuon suhteen ? Ei mikään.
Ja kaksikymppisenä olet vielä vasta nuorinainen, jolla on vielä aikaa sen neitsyden suhteen odottaa.
Anna muitten kehua retostella suhteillaan. Paskaa ne puhuu kuitenkin !
On aivan eri asia, että kiinnostuuko neitsyenä pysytellyt nainen miehestä, jolla on yksikin yhden illan pano takanaan...
Piti tulla tuolle alemmalle, mutten jaksa siirtää
löytyyhän niitä kunnon naisiakin vielä, älä pidä mitään kiirettä. itse olen 22v jätkä ja olen ainostaan kerran harrastanut seksiä, eikä minulla ole olut koskaan tyttökaveria
En nyt aio "sulkea" tätä keskustelua näiden sanojen tiimoilta, eli jos joku haluaa vielä kommentoida, niin olkaa hyvä vaan ja nekin tekstit tullaan sitten lukemaan, mutta haluaisin nyt tähän väliin vaan kiittää kaikkia fiksujen kommenttien takana piileskeleviä henkilöitä. Eli kyllä on jo hieman parempi olla, ihan todella - kirjoitin meinaan tuon ekan postini aikamoisessa ahdistuksen puuskassa. On taas vilkas viikonloppu takana, ja jotenkin tuli jälleen kerran törmättyä semmoiseen meininkiin, että tuntuu nyt oikein hyvältä ajatella, että on ihan okei jäädä välillä kotiin ja lukea impenä kirjoja. :)
Kiitos kaikille!
Minä itse ainakin tykkäsin siitä, kun tyttökaverini oli neitsyt. Oli muuten mullekin ekakerta. Ei sitä neitsyyden menettämisen takia kannata mennä sänkyyn, ekakerta ei oikeasti ikinä tunnu kovin hyvältä, mitä nyt jännältä kun on niin uuttaa ja ihmeellistä kaikki. Mutta turha odottaa ekaltakerralta ihmeitä. Oltiin molemmat päältä 20 -v niin ettet otdellakaan ole mikään luonnonoikku.
..Ei kuulemma itse asiassa tuntunut yhtään miltään. Siis ekalla kerralla - tai ainakin toivon, että tyttöystäväni puhui vain ekasta kerrasta...(:
Enkä minäkään edes huomannut missä vaiheesas immenkalvo meni, kun olin niin innoissani siitä, että pääsi vihdoin kokeilemaan.
viedä neitsyytesi jos sinulla kiire on, olen luotettava, siisti ja fiksu ja varmasti hellä.
Kaveripohjalta siis.
Jos alkuhommat hoitaa kunnolla, niin siitin livahtaa ahtaaseenkin naiseen tosi liukkaasti.
Mutta tuskin sinä minun kanssani alat, vaikka olisinkin tosi hyvä vaihtoehto tähän tarkoitukseen. Näissä jutuissa on hyvä että ainakin toinen osapuoli tietää mistä on kysymys. *LOL*
olen lähes kolmekymppinen nainen ja vailla minkäänlaisia kokemuksia...onko sellainen enää kiinnostava. kakskymppisenä en ajatellut koko asiaa eikä vaivannut, mutta mitä vanhemmaksi tulen,sen ahdistuneenpi olen asiasta mutta voihan käydä niin että elelen yksikseni koko elämäni, sekin on vain tottumiskysymys. kaipa se on itsetunto ja rohkeus kysymys.
Itse olen 22-vuotias nainen, vielä neitsyt. Ei se oikeastaan ole aiemmin minua häirinnyt, mutta nyt kun kaikilla parhailla kavereilla on poikaystävät ja ovat harrastaneet seksiä, niin alan tuntea itseni erilaiseksi. Tuntuu, että elän vielä jotenkin eri maailmassa, ja enhän voi ymmärtää täysin kavereitani asioissa joista ei ole kokemusta. Olo on vähän ulkopuolinen ja se tässä rasittaa eniten. Pari vikkoa sitten olisi ollut mahdollisuus menettää neitsyys, mutta päädyin siihen etten halua sitä menettää yhden illan jutulle. Olen todella tyytyväinen tähän päätökseen.
Olen hieman sua vanhempi, ja ollut vain yhden naisen kanssa.
Jos sua kiinnostaa tutustua ja kokeilla, niin laita viestiä.
Miksi olet vielä neitsyt , vaikka olet lähes 30?
Oletko tietoinen syystä?
..uskonto , ura , oman ulkonäöstä johtuva epävarmuus vai vain työntänyt tätä juttua eteen päin niin paljon , että se jo osaltaan pelottaa ja vanhassa on turvallisempi elää?
Tämä asia alkoi kiinnostaa , kun en olekkaan ainoa laatuan eli kohtalo tovereita löytyy.
Vanhat kaveritkin jo naimisissa ja lapsia.
epävarmuuttahan se ja aikakin vain on kulunut.Ei se valinta ole ollut, kyllähän sitä parikymppisenä odottikin, mutta vuodet ne vain kuluivat.. En silti mikään kotona nyhjääjä ole, ja kaveriporukalla pidetään mm. hauskaa, tosin valtaosa heistä elää suhteessa ja ompa muutamalla lapsikin...mukava kuulla että kohtalotovereita löytyy
Sama juttu tääl. Mutta neitsyys meni vihdoin kolmekymppisenä. Älä suotta murehdi. Kun nyt mietin taakseppäin aikaa, on hyvä että en tehnykkään sitä muiden ehdokkaiden kanssa. Nykyään luodaan hirmu paineita seksin suhteen. On se nyt kiva kun pystyy kavereidenkin kaa puhumaan asiasta. Ja vauvatkin tuli heti ajatuksiin.
Mä olen kuule ihan samassa tilanteessa kuin sinä. Ikää on samat 20 ja olen ihan samoilla periaatteilla sinun kanssa.
Olen myös kaunis, tai niin minulla on ainakin monesti sanottu.
Mutta en mene sänkyyn kenenkään puolitutun kanssa vaan haluan tuntea sen ihmisen hyvin ja varmasti tietää että se ei jää siihen yhteen kertaan.
On tämä asia minua monesti mietityttäny ja mietityttää vieläkin, mitä todella se mies sanoo sitten kun tulee se tilanne?! Se on varmaan elämäni pelottavin tilanne.
No mutta ehkä tämä päivä tulee vielä eteen, onnea vain sinulle jatkoon! ;)
sama myös. 20 vee tyttö ja kauniiksikin sanottu. ja kovaan ääneen ihmetely kun sitä poikaystävää ei ole näkynyt. nyt edessä saattaa olla se iso asia, neitsyyden menetys. pelottaa ihan kamalasti. ja miten oikein kerron tämän hänelle?!
ole vaan oma itsesi ja jos mies ei tykkää niin ei ole sun arvoinen, kenenkään ei tarvi miellyttää ketään. Ja luulis miehen olevan vaan onnellinen et on saanut neitsyen ,eikä mitään lutkaa.=)
kokemusta omaava, hellä n. 50-v. kaveri apuun tuossa ongelmassa, pistä meiliä [email protected]. Tulet oppimaan kaiken oleellisen siitä miten miesten kanssa toimitaan.
älä ihmeessä lähde mihinkään yhden illan juttuihin.. itse olen 21 ja tässä iässä pääsin neitsyydestäni eroon.. välillä tuskastuin ja ajattelin että teen sen ensimmäisen vastaan tulevan kaksi lahkeisen kanssa, mutta nyt kun se tuli tehtyä miehen kanssa ketä rakastan, ei kaduta yhtään että odotin :) tsemppiä sulle ja älä tee mitään mikä ei itsestä tunnu hyvälle :)
täytän kohta 20 ja edelleen neitsyt. En mäkään ole seurustellu ikinä mut oon kyl tapaillut miehiä, ja kahden kanssa pääsyin sänkyyn, mut ei menty yhdyntään asti, ja oon vaan onnellinen siitä, koska ne oli vaan jtn tuttuja.. Nuorempana pidin tätä negatiivisena asiana, mut nyt oon tyytyväinen etten harrastanu viel seksiä ensimmäisen vastaan tulevan kanssa, ja uskon et tapaan vielä sen oikean kenelle sen menetän. Ei minussa oo muuta vikaa ku ujous,mut siitäkin pääsen vähitellen eroon iän karttuessa.Kauniiksikin kehuttu. Eli kyl se on vaan niin että hyvää pitää odottaa ;)
Täälläkin yksi kokematon..luulen että omalla kohdalla on kyse lähes olemattomasta seksuaalivietistä eli ei ole koskaan "panettanut" mikä olisi ajanut kumppanin etsintään. Eli lähinnä kiinnostuksenpuute koko seksiin, ei liene kovin yleistä mutta meitä on niin moneksi..
voi olle kysymys siitä että et ole vielä niin sanotusti 'päässyt makuun'. Nuoret tytöt joskus tekevät niin, että ottavat hotellihuoneen, viinipullon ja pyytävät tuntemansa kunnollisen ukkomiehen asialle. Näin homma alkaa oikein.
Jos ei ole "panettanut" , niin seksi tai erotiikka kuitenkin kiinnostaa?
Selailethan kuitenkin näitäkin sivuja.
Jollei muuta niin mielenkiinnosta , vai mitä? ;)
No joo, lähinnä lueskelen josko täällä vaikka pyöris kohtalotovereita.. vaikka tapaan mukavan tyypin niin seksi ei ajan myötäkään "tule mieleen" eikä kiinnosta. Niinpä yleensä sanonkin ettei taideta sopia yhteen kun kohta se olisi kuitenkin vonkaamassa.. ;)
mulla sama juttu, oon 19 enkä kertaakaan harrastanut seksiä tai seurustellu...mutta jotenkin olen ylpeä itestäni =)
Mutta kyllä itsekkin haluisin oottaa vakituista kumppania, enkä mitään yhden illan juttuja...Ja myös mulla sama juttu kavereiden kanssa, jotka melkein jokainen on harrastanut seksiä ja ainakin kerran seurustellut ja siinä ne siiten kaveriporukassa avoimesti kertovat kokemuksistaan ja mä siinä vieressä istun hiljaa ja pyörittelen peukkuja...
no vittu et ole todellakaan liian vanha neitsyeksi!!
Minulla oli vielä hetki sitten ihan sama tilanne kuin sinullakin. Olen 20 v. neitsyt ja koskaan en ole seurustellut kenenkään kanssa. Juuri sen takia, että en viitsi katsella sellaista ihmistä, joka ei halua välttämättä mitään pysyvää minun kanssani, kunhan vain saisi panna. No lopetin poikaystävän "etsinnät" tuossa reilu kuukausi sitten, kun huomasin, ettei se todellakaan tuota tulosta. No kuukausi sitten, kun olin jo heittänyt toivon ja valmis elämään koko lopun ikäni yksin, niin tämän hetkinen ja ensimmäinen poikaystäväni löysi minut kavereitteni kautta :) Tällähetkellä olemme olleet yhdessä tuon kuukauden ja hyvin on mennyt. Pystymme puhumaan asiasta kuin asiasta ja olen kertonut olevani neitsyt vielä, ja hän on ottanut asian todella hyvin. Hänen mielestään on mukava olla opettaja (hänellä kun on ollut seurustelukumppaneita huomattavasti enemmän kuin minulla) ja hän sanoi, että homman suhteen edetään siinä tahdissa kun minä haluan. En olisi koskaan uskonut, että minulle voi käydä näin. Minusta on ihanaa, että olen löytänyt sellaisen ihmisen, kenelle voin antaa kaikkeni ja myös neitsyyteni :) kyllä sinäkin löydät sellaisen ihmisen kun sitä vähiten odotat!