Julkisilta virkavapaat leikkuriin

Suomen valtion budjetissa tai tilastointijärjestelmissä ei seurata tai budjetoida "virkavapaita" omana erillisenä kokonaismenoluokkana. Tämän vuoksi vuodelle 2025 ei ole olemassa yhtä virallista kokonaissummaa virkavapaiden menoille.
Tähän on kaksi keskeistä syytä:
1. Palkattomuus: Suuri osa virkavapaista (kuten pitkät opintovapaat, hoitovapaat tai omasta pyynnöstä myönnettävät harkinnanvaraiset vapaat) on työnantajalle palkattomia, jolloin niistä ei aiheudu suoraa palkkakustannusta. Kustannukset syntyvät tällöin sijaisen palkkaamisesta, ja nämä menot sisältyvät suoraan kunkin viraston, hyvinvointialueen tai kunnan normaaleihin toimintamenoihin ja henkilöstökuluihin.
2. Hajautetut menolajit: Palkalliset virka- ja työvapaat (kuten lyhyet sairauslomat, raskausvapaat tai tietyt merkkipäivät) maksetaan osana normaalia palkkakustannusta tai ne korvataan muiden järjestelmien kautta. Esimerkiksi vanhempainvapaiden ja sairauslomien kustannuksia tasataan Kelan maksamilla etuuksilla (kuten vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat), jotka puolestaan budjetoidaan sosiaaliturvarahastojen ja Kelan etuusmenojen alle, ei "virkavapaina".
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Mikäli haluat hahmottaa julkisen sektorin mittakaavaa, Suomen valtion talousarvion kokonaismenot vuodelle 2025 ovat 88,8 miljardia euroa, josta henkilöstön palkat ja muut toimintamenot muodostavat vain osan.
Jos haluat tarkastella jotakin tiettyä vapaamuotoa, kerro minulle:
• Haetko kenties tietoa opintovapaiden aikuiskoulutustuesta tai vanhempainvapaiden kustannuksista?
• Kiinnostaako sinua jonkin tietyn toimialan (kuten opetusalan tai hyvinvointialueiden) henkilöstökulut?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Suomen valtion budjetissa tai tilastointijärjestelmissä ei seurata tai budjetoida "virkavapaita" omana erillisenä kokonaismenoluokkana. Tämän vuoksi vuodelle 2025 ei ole olemassa yhtä virallista kokonaissummaa virkavapaiden menoille.
Tähän on kaksi keskeistä syytä:
1. Palkattomuus: Suuri osa virkavapaista (kuten pitkät opintovapaat, hoitovapaat tai omasta pyynnöstä myönnettävät harkinnanvaraiset vapaat) on työnantajalle palkattomia, jolloin niistä ei aiheudu suoraa palkkakustannusta. Kustannukset syntyvät tällöin sijaisen palkkaamisesta, ja nämä menot sisältyvät suoraan kunkin viraston, hyvinvointialueen tai kunnan normaaleihin toimintamenoihin ja henkilöstökuluihin.
2. Hajautetut menolajit: Palkalliset virka- ja työvapaat (kuten lyhyet sairauslomat, raskausvapaat tai tietyt merkkipäivät) maksetaan osana normaalia palkkakustannusta tai ne korvataan muiden järjestelmien kautta. Esimerkiksi vanhempainvapaiden ja sairauslomien kustannuksia tasataan Kelan maksamilla etuuksilla (kuten vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat), jotka puolestaan budjetoidaan sosiaaliturvarahastojen ja Kelan etuusmenojen alle, ei "virkavapaina".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu