99 % kristityistä kuvittelee, että pelastua- ja pelastuminen-sanat ovat UT:n tärkeimmät sanat. Tämä on täyttä soopaa. UT:n tärkeimmät sanat ovat sovitus ja lunastus.
Pelastua/pelastuminen ei määrittele noita kahta vaan nuo kaksi antavat merkityksen ja sisällön pelastumiselle.
Kun tätä aivan alkeellista asiaa ei tajua, ei tajua mitään muutakaan.
Tällöin Jeesukseen uskominen on todellisuudessa omaan uskoon(tuloon)sa uskomista, ja Jeesuksen ja Hänen ristinkuolemansa sijasta "uskossa pysymisestä" tulee elämän keskipiste. Usko pyörii itsensä ympärillä ja joutuu ylläpitämään itseään.
Ja sitä ylläpidetään toistelemalla itselle tärkeitä jakeita Raamatusta, koska päähän on salakavalasti päässyt ajatus, että "pelastus" löytyy viime kädessä "Raamatusta", ja uskoa on uusinnettava ja uudistettava nimenomaan Raamatun avulla.
Koska "pelastus" on "koettu omakohtaisesti", ja Raamattu on väkisinkin ollut jollakin tavoin tähän tapahtumaan kytköksissä, kuvitellaan vaistomaisesti, että pelastuksen lähde on - Raamattu. Ikään kuin "Raamatun sivuilla kätkössä ollut" pelastus olisi siirtynyt Pyhän Hengen avulla Raamatun lehdiltä uskoon tulleeseen ihmiseen.
Tämä on eräänlaista taikauskoa, ja tällaisesta ajatuksesta kristity tulisi varttuessaan päästä eroon.
Kuinka se tapahtuu?
Siten, että nostaa katseensa omasta minä-keskeisestä uskoon tulemisen ja uskossa pysymisen napanöyhdästään ja siirtää sen omasta itsestä Jeesukseen. Lakkaa käyttämästä Jeesusta oman uskossa pysymisensä välineenä.
Mutta kuinka?
Avaamalla sydämensä ja ymmmärryksensä sovituksen sanalle.
Kun sovituksen sana avautuu eli siihen uskoo niin kuin se on kirjoitettu eikä selitä sitä tyhjäksi niin kuin tämän palstan "oppineet" tekevät, löytää sielulleen todellisen levon.
Silloin nämä kaksi asiaa asettuvat tärkeysjärjestykseen:
Jeesuksen ristinkuolema ja minun uskoontuloni.
Tämän palstan "oppineet" ovat taaperoita, joille Raamattu on pelkkä apuväline pysytellä loputtomiin napanöyhtävaiheessa.
Kaiken Raamatussa on palveltava heidän uskoontuloaan ja uskossa pysymistään - kaiken Raamatussa on alistuttava sille, että he voivat jatkaa hengellistä egotrippailuaan. Heidän lausumanaan "Kiitos Jeesus!" sisältää ajatuksen "Onneksi olen tajunnut antaa elämäni Jeesukselle ja onneksi olen tajunnut pysyä uskossa."
Pelastua/pelastuminen ei määrittele noita kahta vaan nuo kaksi antavat merkityksen ja sisällön pelastumiselle.
Kun tätä aivan alkeellista asiaa ei tajua, ei tajua mitään muutakaan.
Tällöin Jeesukseen uskominen on todellisuudessa omaan uskoon(tuloon)sa uskomista, ja Jeesuksen ja Hänen ristinkuolemansa sijasta "uskossa pysymisestä" tulee elämän keskipiste. Usko pyörii itsensä ympärillä ja joutuu ylläpitämään itseään.
Ja sitä ylläpidetään toistelemalla itselle tärkeitä jakeita Raamatusta, koska päähän on salakavalasti päässyt ajatus, että "pelastus" löytyy viime kädessä "Raamatusta", ja uskoa on uusinnettava ja uudistettava nimenomaan Raamatun avulla.
Koska "pelastus" on "koettu omakohtaisesti", ja Raamattu on väkisinkin ollut jollakin tavoin tähän tapahtumaan kytköksissä, kuvitellaan vaistomaisesti, että pelastuksen lähde on - Raamattu. Ikään kuin "Raamatun sivuilla kätkössä ollut" pelastus olisi siirtynyt Pyhän Hengen avulla Raamatun lehdiltä uskoon tulleeseen ihmiseen.
Tämä on eräänlaista taikauskoa, ja tällaisesta ajatuksesta kristity tulisi varttuessaan päästä eroon.
Kuinka se tapahtuu?
Siten, että nostaa katseensa omasta minä-keskeisestä uskoon tulemisen ja uskossa pysymisen napanöyhdästään ja siirtää sen omasta itsestä Jeesukseen. Lakkaa käyttämästä Jeesusta oman uskossa pysymisensä välineenä.
Mutta kuinka?
Avaamalla sydämensä ja ymmmärryksensä sovituksen sanalle.
Kun sovituksen sana avautuu eli siihen uskoo niin kuin se on kirjoitettu eikä selitä sitä tyhjäksi niin kuin tämän palstan "oppineet" tekevät, löytää sielulleen todellisen levon.
Silloin nämä kaksi asiaa asettuvat tärkeysjärjestykseen:
Jeesuksen ristinkuolema ja minun uskoontuloni.
Tämän palstan "oppineet" ovat taaperoita, joille Raamattu on pelkkä apuväline pysytellä loputtomiin napanöyhtävaiheessa.
Kaiken Raamatussa on palveltava heidän uskoontuloaan ja uskossa pysymistään - kaiken Raamatussa on alistuttava sille, että he voivat jatkaa hengellistä egotrippailuaan. Heidän lausumanaan "Kiitos Jeesus!" sisältää ajatuksen "Onneksi olen tajunnut antaa elämäni Jeesukselle ja onneksi olen tajunnut pysyä uskossa."
Vastaukset 36
Vanhimmat
Yleisin eksytyksen muoto on hokea mantraa "yksin uskosta". Ja ihminen liittyy harhaoppisiin uskonlahkoihin ja kuvittelee olevansa pelastunut.
Jaak.2:24 Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen,
ei yksistään uskon perusteella.
Suosittelen ympärileikkausta sinulle, joka kumoat juutalaiskristittyjen johtajan sitaatilla kirjeestä, joka oli suunnattu ainoastaan juutalaisille, pakanoiden apostolin vanhurskautusopin.
Te uskonnolliset taaperot ette koskaan lisää tuohon idioottihokemaanne niitä kriteereitä, jotka täyttämällä tuo teidän epäjumalahokemanne toteutuu. Törpöt!
Myös pakanat ympärileikattiin, kun heidät liitettiin Jumalanlasten ikuiseen liittoon Jumalan kanssa.
1. Moos. 17:23
Niin Abraham ympärileikkasi vielä samana päivänä poikansa Ismaelin ja talonsa muut miehet ja poikalapset, sekä oman väen että rahalla ostamansa orjat, kuten Jumala oli käskenyt hänen tehdä.
1. Moos. 17:13
Ympärileikattakoon sekä kotonasi syntynyt että rahalla ostamasi; ja niin minun liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne iankaikkiseksi liitoksi.
Jaakob, Herran veli kumoaa luterilaisen hokeman: "yksin uskosta". "tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?"
>> Tämä on eräänlaista taikauskoa, ja tällaisesta ajatuksesta kristity tulisi varttuessaan päästä eroon.
Kaikki uskonto on taikauskoa. Kristinusko on jo Raamatunkin mukaan elämistä perusteettomassa toiveajattelussa. Eikö ole turhaa arvostella toisten väärinuskomista, ellei osaa itsekään uskoaan perustella?
Jospa menisit muualle jakelemaan noitä tyhjäpäisyyksiäsi?
Perusteeton uskominen on tyhjänpäiväistä. Mikä on sen idea?
Kuvitelma perusteetomasta usko(mi)sesta on sinun päässäsi, ei minun. Voisit työntää tuon perusteettomushokemasi tietyyn paikkaan, eikö vain?
Mikä on paras perustelusi uskoa juuri sinun jumalasi olemassaoloon?
Heprealaiskirje 11:1 määrittelee uskonnollisen uskon. Se on selkosuomeksi toiveajattelua, eli perusteetonta haihattelua.
"Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy."
Niin. Usko on uskottoman näkökulmasta haihattelua.
Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Ja sinä tulet tälle palstalle jauhamaan ikään kuin olisit tehnyt jonkin ennenkuulumattoman suuren mullistavan keksinnön!
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Ihan sisälukutaitoa se vain vaatii.
Parhami ja Olseni teki niitä Mikve-pesuja eli pelkkiä vesikasteita.
>Kristittyjen yhdessä kasteessa, Ef.4:5 on yhtä aikaa mukana
sekä vesi että Henki. (Joh.3:5)
90% ns. kristityistä ei usko jumalaan ollenkaan ja antavat piut paut koko jorinalle.
Ap on kirjaimen pauloissa. Pilkunviilaaja. 😂 Eikä itse tajua, että uskovat puhuvat pelastuksesta ja sovituksesta/lumastuksesta synonyymeina ja tajuavat kyllä nämä asiat.
"-- ja tajuavat kyllä nämä asiat."
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Se, että tietää saaneensa anteeksi ja kulkevansa Jeesuksen kanssa, riittää. Ei siihen tarvita tuollaista vuodatusta ja paatosta. Taivasten valtakunta on taaperoitten kaltainen. Siis sellaisten kaltainen, jotka uskovat ja luottavat Jumalan niin kuin lapsi isäänsä.
"-- ja kulkevansa Jeesuksen kanssa - -"
"-- luottavat niin kuin lapsi isäänsä."
🤣🤣🤣
Kyllä te helvetinpalvojat osaatte olla kaunopuheisia aina kun te kuvittelette puhuvanne ITSESTÄNNE.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Aloitus nousee vastaan Raamatun ilmoitusta, kuinka pelastuksen evankeliumin ( = sovituksen sana ) Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, vaikuttaa uskon kuulijassa ( Jeesus vaikuttaa uskon ) ja kääntymyksen Herran puoleen.
Niin kuin se lyhykäisesti on Raamatussa ilmoitettu.
20 Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.
21 Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen.
22 Ja sanoma heistä tuli Jerusalemin seurakunnan korviin, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan.
23 Ja kun hän saapui sinne ja näki Jumalan armon, niin hän iloitsi ja kehoitti kaikkia vakaalla sydämellä pysymään Herrassa.
( Apt 11 )
On suurta halveksuntaa ja eksytystä kieltää Raamatun lukeminen, koska Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja vaikuttaa sen, mikä sen tarkoitus onkin.
Oman opin julistus kehoittaa valintaan Raamatun ilmoittaman, Kristuksen sanojen ja oman opin, ihmismielen mukaisen, käsityksen sovituksen sanasta väliltä.
Raamatun ilmoitus ei ole ihmisistä, evankeliumi Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ei ole ihmisistä, vaan Jumalasta.
Omat opit paljastuvat juuri siitä, että niiden varjolla kielletään Jumalan sanan äärellä oleminen, koska se paljastaa sellaiset opit.
Katseen nostaminen uskon alkajaan ja täyttäjään ..
2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. ( Hep 12)
.. ei tapahdu sulkemalla silmänsä Kristuksen sanalta.
Pelastuksen evakeliumin, totuuden sanan ja sydämen uskon puolesta.
Usko Toivonen
Mies höpisee sovituksen sanasta tajuamatta edes, mikä sovituksen sana on...
🤣🤣🤣🤣🤣
"Aloitus nousee vastaan Raamatun ilmoitusta - -"
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Usko Toivonen on rakastunut ilmaukseen "Raamatun ilmoitus".
Hän ei tunnu tajuavan, että tuollaisen ilmauksen käyttäminen edellyttää oletusta, että se on mielekäs ja käyttökelpoinen. Tällainen oletus puolestaan edellyttää
1) astumista Raamatun YLÄpuolelle arvioimaan Raamattua
ja päätymistä siihen, että
2) Raamattu ON sellainen taho, jolla tosiaan on oma "ilmoituksensa" – "Raamatun ilmoitus".
Siis samanlainen "ilmoitus" kuin vaikkapa jonkin maan presidentin tai parlamentin ilmoitus tai jonkin yliopiston rehtorin tai kunnallisen viranomaisen ilmoitus jostain asiasta.
Usko Toivonen kuvittelee vakavissaan, että Raamattu on tällainen taho, ikään kuin olento, jolla on "ilmoitettavanaan" tietty "ilmoitus".
Usko ei tunnu ymmärtävän, että hän tulee tällä sananparrellaan luoneeksi täysin uuden tason ja kielipelin.
RAAMATUSSA näet ei puhuta – tietenkään – koskaan mistään RAAMATUN ilmoituksesta.
"Raamatun ilmoitus" on toisin sanoen täysin EPÄRAAMATULLINEN sananparsi. Se on Usko Toivosen oma keksintö. (Siksi kai Usko sitä niin kovin rakastaakin.)
MIstä Raamatussa sitten puhutaan?
Siitä, että viimeisinä aikoina Jumala on puhunut eli ILMAISSUT itsensä POJASSAAN.
Toisin sanoen Jeesus Kristus on JUMALAN ILMOITUS.
Ei RAAMATUN ilmoitus vaan JUMALAN ILMOITUS.
Usko Toivonen on toisin sanoen "RAAMATUN ilmoituksellaan" tullut keksineeksi täysin uuden, Raamatulle ventovieraan käsitteen.
Raamatussa puhutaan ainoastaan ja vain JUMALAN ILMOITUKSESTA, joka on yhtä kuin Jeesus Kristus, kun taas Usko Toivonen puhuu toistuvasti ja umpirakastuneena itse keksimästään ja epäraamatullisesta "RAAMATUN ilmoituksesta".
Usko Toivonen on onnistunut luomaan itselleen ihkaoman epäjumalan, jota hän palvoo ja ihastelee ilmeisesti tajuamatta tätä lainkaan itse.
Hassuinta tässä on, että Usko kaiketi kuvittelee olevansa "raamatullinen", vaikka hän on tällä omalla keksinnöllään nimenomaan astunut Raamatun ULKOPUOLELLE.
Hän vieläpä kuvittelee omaa epäraamatullisuuttaan raamatullisuudeksi ja tekee keksimänsä käsitteen myötä samalla itsestään oman jumalansa ryhdyttyäään Raamatun ARVIOIJAKSI JA ARVOSTELIJAKSI. Eikä ainoastaan Raamatun vaan Jumalan: hänhän näet itse keksimällään käsitteellä syrjäyttää RAAMATUN käsitteen, JUMALAN ilmoituksen.
Koska muuten olette nähneet Uskon kirjoittavan JUMALAN ilmoituksesta? Ette koskaan. Sen sijaan teidän MAHDOTONTA llukea Usko Toivosen kuolettavia jorinoita ilman, ettteikö hän VÄHINTÄÄN KERRAN TAI KAHDESTI vetoa rakastamaansa epäjumalaan "Raamatun ilmoitukseen" ja sen myötä tuon käsitteen luojaan eli Uskoon itseensä.
Usko Toivosen kirjoitukset tällä palstalla ovat riittejä, joissa hän palvoo itseään ja omaa epäraamatullista keksintöään.
Siksi kai ne ovat niin kuolettavan tylsiä ja puuduttavia jorinoita.
Miksi ateistien pitää pilkata kristinuskoisia, eikö rehellinen vakaumus ateismista riitä. ? Kiihkonne antaa vaikutelman, että kapinoitte Jumalaa vastaan. Etenkin kun jotkut pitävät hyvää Isukkiamme sadistina, kiroten Häntä kaikesta viisaudesta,jota Hän on osoittanut, pyrkiessään mahdollisimman monen pelastumiseen, kapinallisen Luciferin kohtalosta. Vedenpaisumus. Raamattu, Jeesuksen syntien lunastus ja kuoletus Golgatan ristillä ja kuolleista nousu, ovat monien pelastuksen avain.
Miksi teidän fundamentalistinarsistien täytyy valehdella? Saatko seksuaalista mielihyvää valheistasi? Pervo.
Olet sairas.
Äitisi oli. Ja on. Ja sinä. Kaikki te.
Usko on varmuutta, jos ei ole uskoa, niin ei myöskään ole varmuutta. Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen Jumalalle! Uskosta osattomilla ei ole uskoa, toisin sanoen uskosta osattomilla EI OLE lujaa luottamusta ja varmuutta.
Sana todistaa Aabrahamista, uskon isästä: Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.
Jeesus itse lupaa: Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Siis Jeesus puhuu Hänen äänensä ja Sanansa kuulevista, ei niistä joiden päähän on valutettu vettä papin käsistä. Niille, jotka kuulevat ja toimivat Sanan mukaan, Jeesus antaa lupauksen: Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
Uskosta osattomat luterilaiset, ne joiden uskonto on lihan mukaan syntynyt, irvittelevät lupauksen mukaan syntynyttä: "Saara näki egyptiläisen Haagarin pojan, jonka tämä oli Aabrahamille synnyttänyt, ilvehtivän"...
Ja Aabrahamhan ilmaisi nimenomaan teoillaan EPÄuskonsa siittäessään Haagarille lapsen.
Sellainen on meidän uskomme "isä". Jumala kelpuutti noin epäuskoisen kaverin "uskon isäksi".
Mikä kumma sinulla on luterilaisia vastaan? Mene itseesi, röyhkimys.
Luterilaisuus on täyttä valehtelua. Joka ikinen kerta kuin vain luterilaisen lausuu jotakin opistaan tai viittaa Sanaan, hän valehtelee ja puhuu pahan sydämensä kyllyydestä ja kieroilee.
Aabrahqam on vain Jeesuksen omien isä, ei sinun.
Luterilaiset kiusaavat ja vainoavat ja pilkkaavat Jeesuksen todistajia. Tämä voi itsekukin havaita tälläkin palstalla. Luterilaisuus on sama uskonto kuin syntynsa alussakin:
Felix Manz ja miljoonat muut marttyyrit huutavat kostoa luterilaisille kirkolle: Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"
Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
Sielu tarkoittaa ihmistä, elävää. Sielulla on ruumis, eihän päällysvittaa voi aineettoman hengen päälle pukea.
Lopulta luterilaisuudesta ylpeileville käy näin ja Taivaassa huudetaan: "Halleluja! Pelastus ja kunnia ja voima on Jumalan, meidän Jumalamme.
Sillä totiset ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa; sillä hän on tuominnut sen suuren porton, joka turmeli maan haureudellaan, ja on kostanut ja on vaatinut hänen kädestänsä palvelijainsa veren."
Jaahas. Ateisti tuli aukomaan päätään...
Luterilaisten usko ei täytä Sanan asettamia uskon tunnusmerkkejä. Luterilaiset saavat uskon sakramentin avulla, sen sijaan Sana puhuu kuulemisen kautta syntyvästä uskosta. Paavali kirjoitti: "teidän uskonne runsaasti kasvaa" En ole koskaan kuullut luterilaisen puhuvan kasvavasta uskosta tai "teidän uskonne Jumalaan levinnyt, niin ettei meidän tarvitse siitä mitään puhua."
Luterilaisten uskoksi väittämä tila on vakaata ja ilman epäuskoa. Uskon isästä Aabrahamista on todistettu: Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
Uskon sisältyy mahdollisuus epäillä ja epäusko, näitä kumpaakaan ei ole luterilaisten uskossa.
Luterilaisuuden usko eri usko kuin Raamatun näyttämä usko! Luterilaisita puuttuu usko, se usko jota Sana kutsuu uskoksi!
Totuutta totuuden lisäksi ja armoa armon lisäksi. Kyllä sovitus ja armo ovat molemmat yhtä tärkeitä asioita. Mutta onko sovitus pääasiassa ymmärrystä ja armo viisautta ja logosta? Jos niin sattuisi olemaan suositteli Paavali nationalisteille Ristin tietä ennen viisautta ja ymmärrystä ja globalisteille hän suositteli Rakkauden tietä verrattomaksi kaiken muun ylitse. Profeetta Sakarjan kirjan lopussa on jopa ennustettu että Sopu ja Armo menettää valtikkansa (KR1992).
Kussakin ajassa on oma asia ja muoto eikä vanha viini enää ole kelvollista. Esim. 1500 Luther mullisti kaiken ottamalla pois vanhurskauden merkityksen ja sanomalla YKSIN ARMO. EI TEOT.
Mitä hyötyä teoista Jeesuksen evankeliumissa mainitsemista ollut kun tuhannet kidutettiin hengiltä ja poltettiin elävinä soihtuina. Mitä silloin olisi auttanut vanhempien, rahan ja omaisuuden hylkääminen. Olisiko kidutetut katsoneet sen olevan riittävä kun heidän kiduttajansa Jesuiitat, dominikaanit yms olivat juuri niin tehneet.
Sössönsöö.