Datakeskusten infraääni (alle 20 hertsin matalataajuinen ääni) on noussut Suomessa ja maailmalla keskustelunaiheeksi suurten konesalien yleistyessä. Vaikka infraääni on ihmiskorvalle pääosin kuulematonta, se voi erittäin voimakkaana tuntua kehossa värähtelynä tai aiheuttaa herkillä ihmisillä epämukavuutta ja oireilua.
Datakeskusten infraääni-ilmiö kytkeytyy pääasiassa seuraaviin tekijöihin:
1. Mistä infraääni syntyy?
Jäähdytysjärjestelmät: Datakeskukset vaativat valtavasti viilennystä. Rakennusten katoille tai kylkiin sijoitetut massiiviset ilmastointiyksiköt, puhaltimet ja lauhduttimet tuottavat jatkuvaa matalataajuista huminaa.
Varavoimageneraattorit: Suuret dieselgeneraattorit, joita testataan säännöllisesti ja käytetään sähkökatkojen aikana, synnyttävät käynnissä ollessaan voimakasta matalataajuista värähtelyä.
Kompressorit ja pumput: Nestejäähdytysjärjestelmien pumput ja kompressorit voivat resonoida rakenteiden kautta maaperään.
2. Äänen kantavuus ja ympäristövaikutukset
Pitkä kantavuus: Toisin kuin korkeat äänet, matalataajuinen infraääni vaimenee ilmassa ja maastossa erittäin hitaasti. Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan isojen datakeskusten tavanomainen meteli voi kuulua yli kymmenen kilometrin päähän, ja niiden tuottama infraääni kantaa vielä tätäkin kauemmas.
Resonointi rakennuksissa: Infraääni voi saada lähellä olevien asuinrakennusten rakenteet, kuten ikkunat tai seinät, resonoimaan, jolloin ääni saattaa muuttua asunnon sisällä kuultavaksi tai tunnettavaksi huminaksi.
3. Vaikutukset ihmiseen ja sääntely
Koetut oireet: Lähistön asukkaat raportoivat toisinaan unihäiriöistä, paineen tunteesta korvissa, päänsärystä tai selittämättömästä stressistä. Ilmiö on samankaltainen kuin tuulivoimaloiden kohdalla käyty keskustelu.
Mittaamisen vaikeus: Perinteiset ympäristömelun mittausmenetelmät (kuten dB(A)-painotus) suodattavat matalimmat taajuudet pois, joten ne eivät aina näytä infraäänen todellista voimakkuutta tai sen aiheuttamaa haittaa.
Torjunta: Tehokkain keino infraäänen ehkäisyyn on huolellinen sijoittelusuunnittelu (riittävä etäisyys asutuksesta), laitteiden tärinänvaimennus suoraan perusteissa sekä akustiset vaimennuskapselit puhaltimien ympärillä.
Miltä näyttää? Kohta huojumme ja värähtelemme, tekoäly tarvitsee maat, energian, työpaikat ja yöunemme. Lisäbonuksena loppuelämän migreeni. Kiitos päättäjät.
Datakeskusten infraääni-ilmiö kytkeytyy pääasiassa seuraaviin tekijöihin:
1. Mistä infraääni syntyy?
Jäähdytysjärjestelmät: Datakeskukset vaativat valtavasti viilennystä. Rakennusten katoille tai kylkiin sijoitetut massiiviset ilmastointiyksiköt, puhaltimet ja lauhduttimet tuottavat jatkuvaa matalataajuista huminaa.
Varavoimageneraattorit: Suuret dieselgeneraattorit, joita testataan säännöllisesti ja käytetään sähkökatkojen aikana, synnyttävät käynnissä ollessaan voimakasta matalataajuista värähtelyä.
Kompressorit ja pumput: Nestejäähdytysjärjestelmien pumput ja kompressorit voivat resonoida rakenteiden kautta maaperään.
2. Äänen kantavuus ja ympäristövaikutukset
Pitkä kantavuus: Toisin kuin korkeat äänet, matalataajuinen infraääni vaimenee ilmassa ja maastossa erittäin hitaasti. Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan isojen datakeskusten tavanomainen meteli voi kuulua yli kymmenen kilometrin päähän, ja niiden tuottama infraääni kantaa vielä tätäkin kauemmas.
Resonointi rakennuksissa: Infraääni voi saada lähellä olevien asuinrakennusten rakenteet, kuten ikkunat tai seinät, resonoimaan, jolloin ääni saattaa muuttua asunnon sisällä kuultavaksi tai tunnettavaksi huminaksi.
3. Vaikutukset ihmiseen ja sääntely
Koetut oireet: Lähistön asukkaat raportoivat toisinaan unihäiriöistä, paineen tunteesta korvissa, päänsärystä tai selittämättömästä stressistä. Ilmiö on samankaltainen kuin tuulivoimaloiden kohdalla käyty keskustelu.
Mittaamisen vaikeus: Perinteiset ympäristömelun mittausmenetelmät (kuten dB(A)-painotus) suodattavat matalimmat taajuudet pois, joten ne eivät aina näytä infraäänen todellista voimakkuutta tai sen aiheuttamaa haittaa.
Torjunta: Tehokkain keino infraäänen ehkäisyyn on huolellinen sijoittelusuunnittelu (riittävä etäisyys asutuksesta), laitteiden tärinänvaimennus suoraan perusteissa sekä akustiset vaimennuskapselit puhaltimien ympärillä.
Miltä näyttää? Kohta huojumme ja värähtelemme, tekoäly tarvitsee maat, energian, työpaikat ja yöunemme. Lisäbonuksena loppuelämän migreeni. Kiitos päättäjät.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ohhoh. Vielä tämäkin muun paskan lisäksi
Suomen hetkellinen sähkön kokonaiskulutus on noin 9 852 megawattia (MW), ja tuotanto on noin 9 225 megawattia.
Tulossa nyt rakenteella olevien liki 40 datakeskuksen lisäksi 145 lisää.
Sähköä riittää sanoi Petteri Orpo.
Eli datakeskukset terrorisoivat paikallisia asukkaita vielä matalataajuusäänillään, tämähän on hienoa.
puolet huminasta johtuu turhista nettiin kirjoitettujen kommenttien tallentamisesta
Ensin tuli piiput ja savuongelmat. Sitten tulee säteily yms. ongelmat, joita ei voi suoraan nähdä.
Turun torilla mitattiin kerran linkkitornisäteilyä. Kuulemma joku solmukohta tms.. Meni yli mittarin lukemien.
matalataajuus myös voimalapuisto propellitorneissa kantaa 60 km etäisyydelle
kajaani vaala muhos haitakaa paska.
Miksi näitä ei ole ottaneet vastaa Sauli-Arabia ym. aavikkomaat merivettä ja aurinkoa on riittämiin.
mitä vaivaa nämä tekee suomelle ,sähkö kallista , veret , ilmasaaste
meluhaittaa . onko vaivan väärti.
Puolueet oikein rehvastelee näitä on jo pitkään junailtu.
Matalataajuusääniä käytetään aivoaaltojen manipulointiin tiedustelupuolella.
Kaksi päättäjää on liian köyhiä, ne tuntee itsensä
tyhjiksi
SIKSI DATAKESKUKSIA RAKENNETAAN
JA PILATAAN NIILLÄ KOKO MAA.
Ne ”kaksi” päättää kaikkien puolesta.
(”kaksi” tarkoittaa liian vähän vääriä ihmisiä. Kuten juoppo kerrostalossa).
Miksi tästä puhutaan vasta nyt, kun niitä aletaan jo rakentaa?
Tuulivoimalat.
otsikko pilalla