Kohteliaimmin toivoisin saavani vastauksen, joka ei kovasti keskity päivittelemään kuinka mahdotonta on petoläinhyökkäys (susi, kettu,karhu) tai lintujen, lepakoiden vahingonraapaisut vaan selvittäisi asiallisesti, millä perusteilla ihminen ei joudu petoeläinten hyökkäysyritysten tai kiinnostuksen kohteeksi nukkuessaan yksin, ilman nuotiota taivasalla, tai likimain avolaavussa.
Onko silloin järkeä jonka mukaan, jonka mukaan on parempi riippua riipumatossa kuin esim. kuusenmättähällä tai laita muutama keppi vaikka eteen?
Asia rupesi kiinnostamaan mm. siksi, että taannoin riistanvartija tai mikä lie ihmispolo joutui kuitenkin karhun tappamaksi ainkain itseä ihna riittävästi järkyttävällä tavalla ihan viime aikoina, kun luulin että täytyy mennä 1800-luvulle petoeläinuhreja hakemaan. Selitys virallinen: "johtui siitä, että rajavartija lenkkeili kohti karhun pentua ja
jäi karhun ja pennun väliiin."
Ihan vakavasti puhuen kun katsoo minkälaista paskavalhetta yhteiskunnan viranomaisikoneisto joskus kehtaa syöttää, niin olisipa hauska nähdä se tutkijaraportti ja ihmetellä että kukahan vitussa on nuo jäljet sitten jälkikäteen on metsästä mennyt näin toteamaan.
Eli onko syytä rakentaa avolaavun eteen esim. jokin keppihelvetti vai kuinka sita osaa turvallisuudestaan huolehtia ulkona nukkuessa.
Juuri varmaan helpompaa ja tyhmempää saalista ei ole kuin ihminen luulisi. Jos nyt joku vakuuttaa, että karhuu ja susi jolkottaa
töhnässä makaavan ihmisen ohi tästä kiinnostumatta niin tokihan sitä sitten
ehkä uskaltaa metsään mennä.
Ja tästä jutusta lyhyempää saanut.
Niin ja vielä.. ameerikaan karhua kuuklemma pitä alkaa nuijia taaksin jos hyökkää..onko paskaa vai totta se mikä on suomalainen virallinn totuus
eli että älä tee mitään jos karh kiinnostuu.
Onko silloin järkeä jonka mukaan, jonka mukaan on parempi riippua riipumatossa kuin esim. kuusenmättähällä tai laita muutama keppi vaikka eteen?
Asia rupesi kiinnostamaan mm. siksi, että taannoin riistanvartija tai mikä lie ihmispolo joutui kuitenkin karhun tappamaksi ainkain itseä ihna riittävästi järkyttävällä tavalla ihan viime aikoina, kun luulin että täytyy mennä 1800-luvulle petoeläinuhreja hakemaan. Selitys virallinen: "johtui siitä, että rajavartija lenkkeili kohti karhun pentua ja
jäi karhun ja pennun väliiin."
Ihan vakavasti puhuen kun katsoo minkälaista paskavalhetta yhteiskunnan viranomaisikoneisto joskus kehtaa syöttää, niin olisipa hauska nähdä se tutkijaraportti ja ihmetellä että kukahan vitussa on nuo jäljet sitten jälkikäteen on metsästä mennyt näin toteamaan.
Eli onko syytä rakentaa avolaavun eteen esim. jokin keppihelvetti vai kuinka sita osaa turvallisuudestaan huolehtia ulkona nukkuessa.
Juuri varmaan helpompaa ja tyhmempää saalista ei ole kuin ihminen luulisi. Jos nyt joku vakuuttaa, että karhuu ja susi jolkottaa
töhnässä makaavan ihmisen ohi tästä kiinnostumatta niin tokihan sitä sitten
ehkä uskaltaa metsään mennä.
Ja tästä jutusta lyhyempää saanut.
Niin ja vielä.. ameerikaan karhua kuuklemma pitä alkaa nuijia taaksin jos hyökkää..onko paskaa vai totta se mikä on suomalainen virallinn totuus
eli että älä tee mitään jos karh kiinnostuu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Onko silloin järkeä jonka mukaan, jonka mukaan on parempi riippua riipumatossa kuin esim. kuusenmättähällä tai laita muutama keppi vaikka eteen?"
Luulisin että mikä tahansa alastomasta nisäkkäästä poikkeava esine pelottaa. Munasillaan kuusenmättäällä nukkuminen on petoja ajatellen vaarallisempaa kuin laavussa makuupussissa makoileminen.
"Jos nyt joku vakuuttaa, että karhuu ja susi jolkottaa töhnässä makaavan ihmisen ohi tästä kiinnostumatta niin tokihan sitä sitten
ehkä uskaltaa metsään mennä."
Noinhan siinä hyvin todennäköisesti tulisi käymään. Vielä todennäköisemmin susi tai karhu ei haistettuaan ihmisen suostuisi tulemaan edes noin lähelle.
Suomalaiset petoeläimet, nämä ihmiselle vaaralliset siis, ovat aivan uskomattoman arkoja ihmisen suhteen.
Afrikassa asiat ovat hieman toisin ja siellä turvallisuudesta täytyy olla huolissaan vaikka nukkuisi teltassa (tosin teltassa on sielläkin paljon paremmassa turvassa kuin ilman telttaa).
Syytä petoeläinten hieman erilaiseen käyttäytymiseen en tarkalleen tiedä. Vaikka Afrikka tuntuu ehkä suomalaisittan pelkältä metsältä, jossa elukat saavat vapaasti liikkua näkemättä ikinä ihmistä, on todellisuus hieman toiden. Väestöntiheys on Afrikassa (suurimmassa osassa maata) paljon suurempi kuin Suomessa, ja toisaalta petojakin löytyy enemmän. Eläinten ja ihmisten kohtaaminen on paljon todennäköisempää. Pelkäämättömyys on myös varmaankin hieman hyödyllisempää afrikkalaiselle eläimelle, koska kulttuuriympäristöstä löytyy useammin ruokaa (kotieläimiä, ruoanjätöksiä). Se Afrikasta.
Tässä muutama arvelu, miksi petoeläin ei Suomessa erittäin suurella varmuudella hyökkää nukkuvankaan ihmisen kimppuun.
Yleisesti petoeläin ei uskalla käydä sellaisen eläimen kimppuun joka ei selvästi pelkää sitä.
Pelottomuus kertoo yleensä jostain "salaisesta aseesta" kuten piikkisian piikit ja biisonin sarvet. Nukkuva ihminen ei selvästikään pelkää petoeläintä, joten ihminen voi olla jopa uhka petoeläimen itsensä turvallisuudelle.
Nukkuvia nisäkkäitä - helppoa saalista - ei evoluution ansiosta kuulu petojen normaaliin ruokalistaan, joten petoeläin ei ymmärrä hyödyntää tätä upeaa tilaisuutta. Aralle eläimelle kaikki uusi kun on pelottavaa.
Ihminen tuo mukanaan metsään yleensä jonkin sortin vaatteita (toivottavasti), hyönteismyrkkyä ja kenties jopa deodoranttia. Aivan kamala katku, eikä varmasti kuulu petoeläinten ruoaksi katsomaansa hajuvalikoimaan ja ulkonäkövalikoimaan.
Karhu saalistaa nisäkkäitä (kauriita, hirviä) lähinnä vain talviunen jälkeen. Kesän ja syksyn elää pääosin kasvisravinnolla.
Suden normaaliin metsästystaktiikkaan kuuluu saaliin ajaminen uuvuksiin. Laumaeläimistä erotetaan heikoin yksilö silmätikuksi, yksin liikkuva vain juostaan uuvuksiin. Nukkuva ihminen ei vastaa siis suden normaaliin saalistusviettiin millään lailla. Koiranomistajat tuntevat koirien tavan hätyytellä vain pakoon juoksevia kissoja.
"Eli onko syytä rakentaa avolaavun eteen esim. jokin keppihelvetti vai kuinka sita osaa turvallisuudestaan huolehtia ulkona nukkuessa."
Keppihelvettiin ei taida olla tarvetta. Parhaiten ulkona huolehtii turvallisuudestaan kun pysyttelee lämpimänä ja kuivana. Kylmettyminen on suurin uhka.
Vertaile liikennekuolematilastoja petoeläinten tappamiin, ja mieti sen jälkeen, missä olet oikeasti turvassa ja missä et :)
Kannattaa tietenkin muistaa, että ihminen olisi sekä sudelle että karhulle todella maistuva energialisä. Aseeton ihminen on vähintäänkin kusessa yhtäkin sutta tai karhua vastaan. Järkeä saa siis käyttää, eikä ole mitään syytä mennä tahallaan ärsyttämään näitä arkojakaan eläimiä.
(Herkkäsieluiset saavat jättää tämän lopun lukematta: 6 miljardissa ihmisessä riittää kyllä silloin tällöin uhrattavaksi jollekin pedollekin, mikäli sen ansiosta saadaan nauttia edes kohtuullisen terveestä ja omillaan toimeen tulevasta luonnosta.)
Jos aiot yöpyä metsässä, niin nuku rauhassa. Matkustaminen esim. autolla retkipaikkaasi on vähintään 1000 kertaa vaarallisempaa...
Nukun vuosittain useita öitä mitä epämääräisimmissä pöpeliköissä eikä moiset ajatukset ole vielä tulleet yön pimeydessä mieleeni. En oikein tiedä miten asiaan suhtautuisin. En pelkäämetsässä karhuja, susia, ketsuja enkä varsinkaan lepakoita. Eniten aina mettäkeikan jälkeen mietityttää myyräkuumeen vaara. Todennäköisinta on, että saat myyräkuumeen jos yövyt vanhoissa rakennuksissa. Kannattaa seurata oireita mettäyöpymisten jälkeen. Myyräkuume ei ole leikin asia.
asiaa petoeläinten käyttäytymisestä on näköjään tullut.. mutta paska mäihä on paska mäihä.
itse olen yrittänyt vuosia päästä näkemään karhun muuallakin livenä kuin raatopaikoilla.. enkä ole onnistunut.
joka tapauksessa kaikki ihmiskäden tekemät yöpymispaikat (laavut, teltat, ym) ovat erinomaisen tehokkaita petopelättejä.. mm, karhu haistaa tarkoituksella naamioidunkin kuvauskojun.
eikä ne raportit paskaa ole.. pentujaan suojeleva eläin aina viirupöllöstä karhuun on käynyt ihmisenkin kimppuun..
Puutiaiset ovat paljon vittumaisempia ja levittävät jopa tappavia tauteja.
Tärkein suojavaruste eläinten tappovoimaa vastaan Suomessa on todennäköisesti hyönteisverkko, joka estää ampiaisia ym. muita pörriäisiä tunkemasta suuhun. Vuosittain ko. elukoiden tappamana kuolee Suomessa 1-5 henkeä (tieto on vanha ja epämääräinen, mutta eiköhän pidä suurin piirtein paikkaansa).
Ampiainen tappaa melkein vuosittain, kyy kerran viidessä vuodessa. Puutiainen on vaarallinen sekä tietenkin myyräkuume.
Vaara riippu tyetysti myös asuinpaikasta. Pohjanmaalla, kun ei ole karhuja ja susia kuin yhteensä kymmenisen, vaaraa ei oikein ole. Itä-Suomessa on enemmän kyseisiä elukoita niin vaara on vähän suurempi. Kuten aiemmassa viestissä mainittiin suomalaiset petoeläimet jättävät ihmisen (useimmiten) rauhaan. On joitain muita asioita joita tulisi varoa. Syksyllä on hirvenmetsästysaika. Useimmat metsästäjät osaavat erottaa ihmisen hirvestä, mutta on juniakin ammuttu. Leiripaikkaa valitessa kannattaa katsoa, ettei lähialueella ole mittän karhuja tai susia. Jos on ne kyllä häipyvät ihmisen nähdessään. Loppujen lopuksi suurin vaara yöpymisessä on se, että juuri kun olet riisuuntumassa paikalle saapuu vastakkaisen sukupuolen edustaja tiirailemaan. On nimittäin sattunut, mutta karhut, sudet ynnä muut ovat kyllä antaneet minun olla turvassa.
Tarkista ettei lähistöllä ole hirvien polkuja.Pakoon rynnätessään hirvi ei pahemmin katso eteensä.Laita leirisi vaikka kivien väliin tai kallioisen kukkulan päälle,hirvi ei mielellään liiku kivikoissa.Tai tuulikaatojen muodostamaan ;linnakkeeseen;Voit myös tehdä leirin ympärille hajumuurin,pirskota puihin jotain tuoksuvaa esim, hyttysöljyä,saippuaa tai kusta.
Eipä lie tiedossa tapausta, jossa peto olisi Suomessa käynyt nukkuvan kimppuun. Ihmispeto taas on tappanut satoja telttailijoita tai nukkujia...
Pohjoisen ameriikan tiheimpien karhualueiden ohjeet tosiaan neuvovat tappelemaan puumia, mustakarhuja ja pieniä ruskeakarhuja vastaan. Isolle ruskealle karhulle vastarinta on turhaa ja silloin ohje on sama kuin täällä, siis suojaa niska ja pää ja ole liikkumatta.