Sanna Marinin pääministerikaudella (10.12.2019–20.6.2023) Suomen linja YK:ssa ja maahanmuuttopolitiikassa nojasi vahvasti kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukemiseen, monenkeskiseen yhteistyöhön sekä työperäisen maahanmuuton aktiiviseen edistämiseen.
Politiikkaa määritti Marinin hallituksen ohjelma, ”Osallistava ja osaava Suomi”.
🏛️ YK-politiikka (2019–2023)
Marinin hallituskaudella YK-politiikan keskiössä olivat ihmisoikeudet, tasa-arvo, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen kansainvälisen oikeuden puolustaminen.
• Ilmastojohtajuus: Marin edusti Suomea YK:n ilmastokokouksissa (kuten COP27 Egyptissä 2022). Hän piti esillä Suomen kunnianhimoista tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja peräänkuulutti rikkaiden maiden vastuuta ilmastorahoituksessa.
• Monenkeskinen yhteistyö: Hallitusohjelman mukaisesti Suomi sitoutui vahvasti YK-järjestelmän uudistamiseen ja puolustamiseen globaalien kriisien, kuten koronaviruspandemian, aikana.
• Arvopolitiikka: Marinin YK-yhteyksissä pitämät puheet painottivat naisten ja tyttöjen oikeuksia, koulutusta sekä teknologian tasa-arvoista saatavuutta.
🛂 Maahanmuuttopolitiikka (2019–2023)
Maahanmuutossa Marinin hallitus teki selvän pesäeron sitä edeltäneeseen Sipilän hallitukseen siirtymällä rajoittavasta linjasta vetovoimaa ja sujuvuutta painottavaan politiikkaan.
• Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen: Marin korosti toistuvasti, että Suomen hyvinvointipalveluiden ja talouskasvun turvaaminen vaatii merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Hallitus asetti tavoitteeksi työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamisen.
• Lainsäädäntöuudistukset ja opiskelijat: Hallitus suoraviivaisti lupaprosesseja. Vuonna 2022 voimaan tulleella lakimuutoksella ulkomaisille opiskelijoille alettiin myöntää oleskelulupa kerralla koko opintojen ajaksi, ja valmistumisen jälkeistä työnhakulupaa pidennettiin kahteen vuoteen.
• Ukrainan sota ja pakolaispolitiikka: Venäjän hyökkäys vuonna 2022 toi Suomeen kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, joille myönnettiin EU:n tilapäistä suojelua. Marin puolusti eduskunnassa vahvasti humanitaarista apua ja muistutti kriittisessä maahanmuuttokeskustelussa, että ”jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen”.
• Poliittiset vastakkainasettelut: Maahanmuuttopolitiikka oli yksi Marinin hallituskauden tulenarempia teemoja. Erityisesti loppumetreillä kevään 2023 vaalinaluskeskusteluissa Marin ajautui julkisiin, kiivaisiin väittelyihin oppositiojohtaja Riikka Purran (ps.) kanssa hoitajapulan ratkaisemisesta kansainvälisellä rekrytoinnilla.
Politiikkaa määritti Marinin hallituksen ohjelma, ”Osallistava ja osaava Suomi”.
🏛️ YK-politiikka (2019–2023)
Marinin hallituskaudella YK-politiikan keskiössä olivat ihmisoikeudet, tasa-arvo, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen kansainvälisen oikeuden puolustaminen.
• Ilmastojohtajuus: Marin edusti Suomea YK:n ilmastokokouksissa (kuten COP27 Egyptissä 2022). Hän piti esillä Suomen kunnianhimoista tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja peräänkuulutti rikkaiden maiden vastuuta ilmastorahoituksessa.
• Monenkeskinen yhteistyö: Hallitusohjelman mukaisesti Suomi sitoutui vahvasti YK-järjestelmän uudistamiseen ja puolustamiseen globaalien kriisien, kuten koronaviruspandemian, aikana.
• Arvopolitiikka: Marinin YK-yhteyksissä pitämät puheet painottivat naisten ja tyttöjen oikeuksia, koulutusta sekä teknologian tasa-arvoista saatavuutta.
🛂 Maahanmuuttopolitiikka (2019–2023)
Maahanmuutossa Marinin hallitus teki selvän pesäeron sitä edeltäneeseen Sipilän hallitukseen siirtymällä rajoittavasta linjasta vetovoimaa ja sujuvuutta painottavaan politiikkaan.
• Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen: Marin korosti toistuvasti, että Suomen hyvinvointipalveluiden ja talouskasvun turvaaminen vaatii merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Hallitus asetti tavoitteeksi työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamisen.
• Lainsäädäntöuudistukset ja opiskelijat: Hallitus suoraviivaisti lupaprosesseja. Vuonna 2022 voimaan tulleella lakimuutoksella ulkomaisille opiskelijoille alettiin myöntää oleskelulupa kerralla koko opintojen ajaksi, ja valmistumisen jälkeistä työnhakulupaa pidennettiin kahteen vuoteen.
• Ukrainan sota ja pakolaispolitiikka: Venäjän hyökkäys vuonna 2022 toi Suomeen kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, joille myönnettiin EU:n tilapäistä suojelua. Marin puolusti eduskunnassa vahvasti humanitaarista apua ja muistutti kriittisessä maahanmuuttokeskustelussa, että ”jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen”.
• Poliittiset vastakkainasettelut: Maahanmuuttopolitiikka oli yksi Marinin hallituskauden tulenarempia teemoja. Erityisesti loppumetreillä kevään 2023 vaalinaluskeskusteluissa Marin ajautui julkisiin, kiivaisiin väittelyihin oppositiojohtaja Riikka Purran (ps.) kanssa hoitajapulan ratkaisemisesta kansainvälisellä rekrytoinnilla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Etenkin taksikuskeja suomeen haalivat vassut.
Sannna Marin on pimeä ämmä, kuten kaikki demarit.
Toveri Marin.
Marinin hallitukselle, tai vastuuministeri Li Anderssonille ei tullut mieleenkään kieltää älypuhelinterrori kouluissa.
Ei niillä ollut mitään ymmärrystä siitä, itsekin näpräsivät puhelimiaan kaikissa täysistunnoissa. Miksi kieltää jotain niin kiihottavaa?
Toveri Marin on vasemman laidan demareiden muslimiveljeskuntalainen.
Stalinismi ei liene kovin kaukana tuosta ”työäväenntyttö” osinko Sannasta.