Minne sitä laitosta on suunniteltu.Lisäksi tuulimyllyjen paikka..Voisiko joku viisas vähän avata kuntalaisillekkin..
Datakeskusko Ähtäriin
Anonyymi-ap
50850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Selvisi mullekkin että Kantalan teollisuusalueelle.Kyllä tekoäly tietää..
Sekin vielä sössitään.
Panda taloon, tietysti.
Ja nimeksi 'Pandata'.
Kaupungin tiedotus voisi kyllä olla avoimempaa.
On se ollut ihan avointa. Kaupungin sivuilta esityslista- ja pöytäkirjahaun kautta tämäkin tieto ollut luettavissa jo kesäkuussa.
Olkaa nyt itsekin aktiivisia, ei tietoja kukaan tule sulle henkilökohtaisesti tuomaan
Parempi voi olla jos se tekoäly saa myös osallistumisoikeuden.
Se voi olla tarkka myös pöytäkirjojen laatimisessa
Nyt nämä valittajat joukolla taas valittamaan. Mitään ei saa tänne kylälle tulla. 🤣🤣🤣🤣
datakeskukset on vaarallisia.
Ei niitä Suomeen !
Valittajat taas valittamaan, että mitään negatiivista tänne kylälle ei saa tulla!
Päästäänkö lopultakin kunnanvaltuuston tyhmistä kepulipäättäjistä eroon ja heidät voidaan korvata oman kylän normi-älykkäällä tekoälyllä 🙂
Onhan se tieto tuolla kaupungin sivuilla,nyt ovat tehneet melutestejä
Tämäkin hanke siirtyy Alavuden päättäjien pöydälle. Ähtäriläiset nyt vaan ovat leikkivinään, että he asiasta jotain saisivat enää päättää.
Ei kun TERVETULOA VAAN.👏👏👏 Alkaa kylällä olla pöhinää.
Missä päin kylää olet pöhinää havainnut? Porukka muttaa muualle ja asunnot jo arvottomia.
Myllymäellä joku hoperö pappa pöhisee ja kuvittelee olevansa apulaissheriffi. Pum pum.
Kyllä Ahterin pöhinät on pöhisty.
Ei taida tulla enää edes kaasuja.
Ihan järkevän oloinen hanke. Ei mikään Google-kokoluokan jättihanke, vaan karttojen perusteella paljon pienempi halli olisi kyseessä. Teollisuusalue on sellaiselle ihan oikea paikka. Sellaisen rakentaminen voisi työllistää. Käyttövaiheessa niissä ei kai ihan kauhean montaa työntekijää yleensä ole, mutta joitain työpaikkoja silloinkin.
Ei ole kenestäkään niihin hommiin.
joku innokas vois ottaa koppia ja tiivistää noita kunnan asioita ymmärrettävälle tasolle ja ilmoittaa niistä uutistyyliin jossain kanavassa. ois kysyntää ja useampi ois asioista tietoinen ennenkuin on liian myöhäistä. mut eiks tää datakeskus oo ihan hyvä juttu? paitsi jos nostaa meidän sähkön hintaa.
Älkää olko huolissanne. Kyllä meidän upeat sheriffimme sen ja kaiken muunkin estävät.
Mikä vitun moraalikysymys tämä nyt on? Datakeskus on hyvä juttu siinä tapauksessa jos ajattelet että tekoäly on hyvä juttu. Eli jos olet transhumanisti joka haluaa sirun kalloonsa niin sitten liputat datakeskusta. No tietenkin ihmiskunnan pitäisi valita lievin muoto transhumanismista joka on mahdollista, kun olemme nyt kuitenkin kollektiivisesti valinneet siirtyä tekoälyn pariin, joka on suurin, tai suurimpia, harppaus ihmiskunnan historiassa. Ja se valinta on tehty käyttämällä tekoälyä henkilökohtaisesti ja siten tukemalla firmaa.
Datakeskuksia tehdään Eurooppaan latenssisyistä.
Mutta tietenkin ideaalitilanne olisi että tekoälyfirmat suljettaisiin.
Niin, ainakin jos jättävät sähkölaskunsa maksamatta tai siirtävät muiden maksettavaksi.
Tämä puoltaa datakeskuksista luopumista.
Toisaalta jos tekoäly tuottaa jotain sellaista, joka toteuttaa selviä hyötyjä tai avustaa tehtävissä, joka on joko kallista ja erityisosaamista vaativaa, se voisi olla hyväksyttävää, mikäli se ei aiheuta esim. elinkustannusten nousua tai muita epäkohtia.
Onhan tekoälykin palvelu, jonka maksaja on jokin taho, mutta onko se tosiasiassa nouseva sähkön hinta vai jokin muu ?
Siinä tapauksessa pitäisi voida mitata mikä on tekoälyn hyöty/kulusuhde, ja miettiä sitä onko se hintansa arvoinen.
Miten tätä voisi lähestyä ?
No, tekoäly ei ole verovelvollinen, jonka vaikutus voi olla myös haitallinen, jos lukuisia henkilötehtäviä hoitaakin tekoälyn käyttö.
Miten tekoälyä pitäisi verottaa ?
Toivottavasti tästä syntyisi luovia ratkaisuja.
Pitäisikö tekoälyltä tiedustella miten se haluaa itseään verotettavan ?
Juupa juu
Datakeskuksista ei luovuta niin kauan kuin tekoälyä käytetään. Se on mahdottomuus. Niitä tarvitaan myös eri puolille Eurooppaa. Eli jonnekin niitä tulee. Tekoälyn maksaa sen subscription-käyttäjät ja firmojen sijoittajat. Datakeskukset on yleensä erillisiä yrityksiä niistä yrityksistä, mutta ne rakennetaan tekoälyn tarpeisiin. Se valtio joka voittaa tekoälyrallin voittaa koko paskan pitkässä juoksussa, siksi niitä kehitetään koko ajan, eikä sitä lopeteta.
Tekoäly ratkaisi (ChatGPT-5, sama jota käytätte) juuri äsken Navier-Stokesin virtausdynamiikan laskennan probleemin joka oli vaivannut ihmiskuntaa jonkun melkein kaksisataa vuotta. Eli käytännössä virtauslaskennalla mitataan nesteiden ja kaasujen liikkumista ja sitä käytetään useilla tieteen ja tekniikan aloilla. Tekoäly ratkaisi siihen liittyneen sileysongelman, että onko ne yhtälöt aina täydellisen toimivia. Vai tapahtuuko ”blow-up” ja yhtälö räjähtää paperilla käsiin ja sen avulla tehtävä tilanteen laskeminen muuttuu täysin ennustamattomaksi. 10 000 tekoälyagenttia laski/brute forcetti sitä yhteistyössä 88 tunnin ajan. Hintaa toiminnolle tuli 6 miljoonaa euroa. GPT-6 Astra tarkisti koodia 17h sen jälkeen.
Kvanttitietokoneiden kehittäminen on yksi syy miksi tekoälyä kehitetään. Nykytietokoneilla, pohjatasolla, koodi on aina bittejä, binäärimuodossa eli 0 tai 1. Eli kasa on/off -vipuja. Kvanttitietokoneessa ne ovat kubitteja eli joko 0, 1 tai molemmat yhtä aikaa (superpositio). Superpositio mahdollistaa rinnakkaisen laskemisen (useita tehtäviä yhtä aikaa) kun nykytietokone laskee aina perättäisessä järjestyksessä (hidasta). Mikäli joku valtio saa kvanttitietokoneen käyttöönsä sillä voi brute forcettaa (~murtaa) minkä tahansa binääripohjaisen salasanan, mutta siis kohdejärjestelmän pitää olla yhteydessä internettiin. Eli se voi murtaa minkä tahansa nykytietokoneen salasanan kokeilemalla ja syöttämällä vaihtoehtoja, oli se kuinka monimutkainen ja pitkä tahansa. Vaikka Raamatun koko tekstin pituinen.
Pidin aluksi tuota kysymystä tekoälyn verottamisesta tyhmänä koska tekoäly on kasa koodia. Sillä ei ole >itseä<. Se on vain kokoelma neuroverkkoja, if else (joko tai) vaihtoehtosarakkeita jotka ovat pohjatasolla on/off binäärikytkimiä. Mutta me todellakin olemme tekoälyn suurin resurssi, me olemme sen nodeja. Eli tällaisia haarautuvia kohdepisteitä todellisuudessa joista se hakee tietoa. Me ihmisinä, sillä me jaamme sille chatissa kaiken tiedon jota se soveltaa ja me laitamme internetiin kaiken tiedon jota se soveltaa. Vain nodeilla on todellista arvoa tekoälylle. Kuinka suureksi arvioisit oman nodena olemisen hintasi?
onhan tuo mielenkiintoinen systeemi kokonaisuudessaan ja pidän tekoälyä pääosin hyvänä työkaluna. mutta mikä tässä huolettaa on se että ymmärtääkseni tekoäly on luotu syöttämällä sille miljoonittain ja miljoonittain tietoa ja se on siitä vähän kuin itsekseen kasvanut. se ei ole selvää koodinpätkää, eli jos joku bugi tapahtuu niin sitä ei voi korjata vain tutkimalla ja muuttamalla koodia. kukaan ei tarkalleen tiedä miten tekoäly vastauksensa muodostaa, mutta sitä voi ohjailla rajoittamalla mm. graafista sisältöä yms. tämä ohjailukaan ei kuitenkaan täysin estä jotain yksilöä saamasta näitä tietoja ihan vain kysymällä oikeat kysymykset. eroja tekoälyjen välillä tietysti on mutta nämä tiedot on openAI.n entisiltä työntekijöiltä kuultua. sekään ei vielä huoleta sinänsä mutta jos tässä joskus mennään henkilökohtaiselle tasolle niin että yksityisyyden suoja on vaarassa niin johan alkaa vituttaa yhtä sun toista.
Ei olemassa olevista datakeskuksista tarvitse luopua. Lisää ei kukaan järkevä halua. Tekoälypaskaa on jo riittävästi.
Kyse on siitä mikä taho saa ekana sellaisen tekoälyn jolla voi brute forcettaa kaikki fysiikan ja tietokonemaailman mysteerit auki. Ei siitä että onko nyt jo brute forceteltu tarpeeksi. Siksi niitä avataan kokoajan lisää. Jos vanhoihin merkkeihin on luottaminen voi olla kylmää kyytiä meillekin luvassa jos vaikka Venäjä voittaisi lännen ko. kilvassa. Ehkä? Ideaalimaailmassa olisi ehkä parempi jos tekoälyä ei olisi kehitettykään. Mutta arvaa mitä—se on.
Kyllä, tuo on ihan legitiimi huoli. Tekoälyllä on niin infernaalisen suuri tiedon prosessointikapasiteetti ja niin paljon tietolähteitä (nodeja, eli tässä tapauksessa ihmisiä ja heidän tietoa käytettävissään) että se tulee paisumaan kuin pullataikina. Jossakin vaiheessa GPT-4:nenhan ”kekkasi” että voisi olla fiksua jos ohjelmoisin itse itseni optimaalisemmaksi ja siten syntyi nykyinen Chat GPT-5.
Myös se ”tajuaa” itsesäilytyksen tärkeyden ja sehän on jäänyt kiinni siitä että luvatta tutkijoilta se on kopioinut itseään, omaa koodiaan, luvatta muille palvelimille. Back-up -varaversioita itsestään jos alkuperäiselle sattuu jotain. Eli biologisen organismin tavoin se pyrkii levittäytymään ja kasvamaan. Kuten joku maailman yksinkertaisin esitumallinen mykoplasma-bakteeri.
Juuri nämä ovat niitä ongelmatilanteita, kun se alkaa priorisoida itsesäilytystä yli sitä hallitsevan adminin ohjeiden ja visioiden. Tossa tekoälykuviossa sen pitää aina palvella ihmisten tarpeita, ei omaa visiotaan. Esim. Terminator-elokuvahan kertoo siitä miten keinoäly priorisoi itsesäilytystä sen verran että se päättää että ihmiset ovat sille hidaste, riski ja este—ja päättää tuhota ihmiskunnan. Vaikka se kuulostaa villiltä ja scifiltä niin se on kuitenkin täysin mahdollinen skenaario tulevaisuudessa. Tekoälyn etiikka ja sen kontrollointi on ensisijaisen tärkeää ja se on aihe johon meidän tulee kiinnittää eniten huomiota. Musk on puhunut tästä paljon.
Mutta voin vakuuttaa että se on pohjatasolta vain koodia. Vain if else -sarakkeita ja on/off 0-1 -binäärikytkimiä. Sillä on vain niin paljon kapasiteettia ja nodeja että se vaikuttaa itseään mystisemmältä.
Nodeja (root noden ollessa tekoäly ja muiden nodejen ollessa ihmisiä/muita tekoälyjä): https://media.geeksforgeeks.org/wp-content/uploads/20251006175023711337/1.webp
Keinoälyn itsesäilytystä: https://youtu.be/U5b92SoEGO8
Mikäli haluat valtiona tai organisaationa ratkaista jonkun tuollaisen suuren ongelman kuten Navier-Stokes tai toimivan binääriprosessorin luominen siihen tarvitaan järjettömän paljon datan käsittelemiseen liittyviä resursseja. Esim. datakeskuksia ja grafiikkaprosessoreita.
Toimivan kvanttiprosessorin luominen*
Selvennykseksi vielä, kvanttiprosessoreita on jo olemassa, mutta ei niin vahvoja jotka murtaisi kaiken binäärisalauksen. ”Q-day” eli päivä jolloin kvanttiprosessori kykenee murtamaan binäärikoneiden salaukset ajamalla Shorin algoritmia ei ole vielä tullut, eikä se ole kai vielä väitetysti lähellä, mutta se taho joka sen ekana pystyy toteuttamaan saa siitä merkittävää taktista etua. En luottaisi liikaa noihin arvioihin koska yleistekoälyyn (tekoäly joka on kaikella tapaa ihmistä älykkäämpi) piti mennä 30 vuotta joku 3-4v sitten tehdyn arvion mukaan mutta se tuleekin jo uusimpien parhaimpien alan ihmisten arvioiden mukaan kolmen vuoden päästä.
Nyt meni bitti poikittain ja tuli neljä kertaa sama viesti.
Datakeskukset nostavat joka tapauksessa kotitalouksien sähkön hintaa
https://yle.fi/a/74-20251733
Sähkön hinta nousee joka tapauksessa, kun datakeskuksia rakennetaan pohjolaan. Saadaan kuitenkin jotain hyötyä paikallisesti, kun keskus on kaupungin tontilla, kuten kiinteistöverot, urakat ja jokunen työpaikka, ehkä.
Paikallinen sähköyhtiömme saa siirtomaksuja joilla katetaan verkon parantamista.
Sähkön hintaan meillä ei auta mitään, vaikka keskukset menisivät pohjois-Ruotsiin, koska olemme samalla markkina-alueella.
Kyse on siiräkin miten datakeskusten omistuksen ja käytön on sopeuduttava muuhun olemassaolevaan toimintaan.
Poikkeavan suuren energian kulutuksen toimijan voi nähdä toimivan myös omavaraisesti, eli omaavan itsenäistä energian tuotantoa omaan käyttöönsä ja toimintansa varalle.
Nykyisin näyttää välillä kuin tämä edellytys on unohtunut jonnekin tai tietoisesti jäänyt tunnistamatta .
Ei autovuokraamosta autoakaan ilmaiseksi saa eikä vuokrakaan ole
nolla.
Jep, en tiedä miten nuo tulee vaikuttamaan sähkön hintaan pitkällä aikavälillä. Se riski ja hyötysuhde pitää vain arvioida kun niitä joka tapauksessa jonnekin tehdään. Enemmänhän tuo hinnannousu on kuitenkin pääsääntöisesti valtakunnanlaajuista kun sähkön tukkuhinta määritellään Nord Pool -pörssissä maanlaajuisesti. Eli minne tahansa niitä rakennetaan niin kaikki maksaa. Tällaisissa tapauksissa joissa joudutaan rakentamaan lisäverkkoa niin paikallinen jakeluyhtiö voi periä lisämaksua siitä sähkön hinnassa. Ähtärihän pääsee kuitenkin osaksi sitä 110/400 kV -linjaa Alajärvi-Petäjävesi. Kunta taas voi hyötyä siitä kaukolämmön hinnassa jos se saa datakeskuksen ja onnistuu varastoida sen tuottaman hukkalämmön. Mut tuulivoimalla ne yrittää kamppailla tota sähkön hinnannousua vastaan muun muassa. Siinäkin ongelmana ne keskipäivän kalliimmat tyynet tunnit, jos ei tuule.
Vissiin nyt on kuitenkin alettu valmistella lakimuutoksia että datakeskukset voitaisiin siirtää sähköverkon jonon hännille jotta ne eivät vaarantaisi paikallista sähkön riittävyyttä tai hintatasoa.
Hyvänen aika en ole tiennytkään että tälläkin sivustolla on oikeita asiantuntijoitakin..Itellä menee yli hilseen..👍
Datakeskusten sähkökulutuksesta 63 % menee nettipornon pyöritykseen.
Arvioiden mukaan 10-30% netissä siirretystä datasta on aikuisviihdettä. Pitää ottaa kuitenkin huomioon että siirtomäärä ei ole sama asia kuin datakeskuksen palvelimien sähkönkulutus. Suurin osa datakeskusten sähköstä kuluu monimutkaiseen laskentatehoon ja laitteistojen jäähdytykseen, ei pelkkään tiedostojen varastoimiseen tai lähettämiseen. Eli todellinen luku on varmaan luokkaa 5%.
Se riippuu myös datakeskuksen tyypistä. Jos kyseessä on operaattorin oma datakeskus osuus datasiirrosta on isompi, ja silloin myös aikuisviihteen osuus on samassa suhteessa isompi.
Alkuperäinen kysymys taisi olla Ähtärin oman datakeskuksen tarve ?
Voi olla että koko voisi olla jonkin saunankiukaan kokoinen laite, sen suurempi tuottaa jo liikaa ongelmia ja sähkönkin kulutusta.
Lisäksi sen terminointi on vielä helppoa kun koko on sopiva.
Kapasiteettia riittää kyllä varmasti tuossa kiuaskoossa moniin tehtäviin, koulu-opetukseen, erilaisiin tietopyyntöjen vastaamisiin, sekä nettisivujakin siinä ohessa ehtii hoitamaan.
Sopivasti riittää vielä keskustelupalstojen hallintaankin.
Persujen tietopyyntöihin menee yksistään 20% uuden datakeskuksen sähkönkulutuksesta
Kyllä kai se tekoäly voisi sivutoiminaan seurata vaikka taloustilannetta ja erilaisten hankkeiden ja aikomusten vaikutuksia ja odotuksia, toteutuvat tai eivät.
Tulokset voisivat olla suuresti ei-tekoälyn käyttäjien näköaloista poikkeavia.
Epäilemättä tekoälynkin luotettavuutta tulee voida arvioida ja varmistaa.
Voihan siihenkin jokin viirus takertua.
Tuossa on ongelmana tekoälyn hallusinointi. Lisäksi se tekee paljon faktavirheitä esim. laskennassa ja numeroissa. Jää käyttäjän vastuulle enforcetella sitä että onko tämä varmasti oikein, olethan ottanut tämän huomioon. En tiedä miten lakipykälät menevät mutta tällaisien salassapidettävien valmisteltavien kunnan asiakirjojen syöttö tekoälylle tuo tietoturvariskejä koska ne laitetaan internettiin ennen aikojaan. Jos taas käyttäisi mallia joka on offline-versio niin silloin sillä ei olisi pääsyä nykyhetken tietoihin koskien politiikkaa yms. maailman tilannetta.
Mikään tekninen järjestelmä ei ole aukoton ja ehdottoman luotettava, eikä tekoäly ole sellaisessa kovin luotettava joka liittyy muihin kuin numeerisiin arvoihin.
Toistaiseksi muut arvot kuten oikeudenmukaisuus, tai hyveellisyys eivät ehkä ole kovin hyvin mallinnettuja, hyödyt vastaan haitat ja epäkohdat eivät ehkä ole kovin tarkoin ajantasaisia...
Tekoälyn tulosten perusteet ovat nekin tulkintoja aiheesta, miten ehdoton totuus ja oikeellisuus on hallittavissa.
Kieltämättä tekoälyn kyky tuottaa vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on
korkea, joskin näidenkin hyödyntäminen jää tuloksia tarkastelevan henkilö-älyn käsiteltäväksi.
Voi olla että aivan kaikkeen tekoälyn käyttöä ei pitäisi ulottaa, ehkä koulujenkin oppikirjat voisivat muuttua henkilökohtaisiksi ja opetuksenkin sisältö voisi olla tekoäly-yksilöllistä.
Kynnys moniin uusiin asioihin voi madaltua, vaikkapa erilaisten kielten harrastamiseen, siinä voisi olla oivaltavia tapoja löytää ratkaisuja niiden perusteisiin.
Kaikkia vaihtoehtoja ei kuitenkaan pitäisi tuoda aivan kaikkiin mahdollisiin asioihin, ulkoinen riippuvuus on myös haitallista.
Ehkä syntyvän tiedon epävarmuus voi kuitenkin tulevaisuudessa rajata tekoälyn hyödyntämistä.
Parempi niin voi ollakin, oikeellinen ja rajattu tieto voi olla useimmissa asioissa täysin riittävää.
En tiiä mihin numeerisiin arvoihin viittaat mutta mulla on ainakin moderni tekoäly usein tehnyt virheitä yksinkertaisissa plussauksissa ja kertolaskuissa. Se vissiin ennustaa niitä lukuja eikä laske itse eli se on nähnyt datansa pohjalta että tällainen on tällaisen kertolaskun tulos ja se laittaa sen siihen suoraan, vrt. laskeminen. Tai että ”tällainen olisi sopiva tulos tällaiselle laskulle”. Eräänlaista hallusinointia tuokin. Joissakin AI:ssa on niitä kilkkeitä jotka ajaa vaikka oikeasti NumPyn kautta sen laskun, silloinkin sitä pitää valvoa. Mut joo onhan se tehokas sitten jos sitä jaksaa valvoa kokoajan. Ja taulukoinnissa todella hyvä. Mutta näkisin että sen todellinen arkipäiväinen hyöty on nimenomaan kielellisessä osaamisessa, sikäli kun tekoäly kirjoittaa parempaa suomea kuin 95% tämänkin palstan postaajista.
Eläinpuiston ja hotellin alue voisi olla hyvä vaihtoehto?
Jyrätään mesikämmen ja eläinpuisto maantasalle ja siihen sitten datakeskus. Kannatan.
Remun hallin kohdalle?
Datakeskus vaatii ison sähköliittymän. Sijainnin pitää olla sellainen, johon tulee sähköä ja paljon. Käytännössä suurteollisuusalueet ovat sellaisia ja kantaverkon vieressä olevat sijainnit. Ei riitä mikään yhden hotellin sähköliittymä isommalle datakeskukselle. Ihan pienelle voi riittääkin. Itä-Suomessa on monia datakattiloita eli minidatakeskuksia, jotka tuottavat samalla kaukolämpöä hukkalämmöllään. Sellainen mahtuisi hyvin Ähtäriinkin.m, eikä aiheuta juuri haittaa muille, vaan päinvastoin voi jopa alentaa muidenkin verkkomaksuja.