Suomessa ei ole yhtä yksiselitteistä lukua "mielenterveyspotilaille", sillä määrä riippuu siitä, lasketaanko mukaan elinaikainen sairastavuus, vuosittain palveluita käyttävät vai pitkällä sairauslomalla olevat. Mielenterveyden häiriöiden ja palveluiden käytön laajuutta kuvaavat seuraavat keskeiset tilastot:
1. Vuosittainen palveluiden käyttö ja sairastavuus
• Vuosittainen esiintyvyys: Arviolta 20–25 prosenttia suomalaisista aikuisista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä vuosittain. Joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriön vuoden aikana. • Julkinen terveydenhuolto: Vuosittain noin 5 % miehistä ja 7 % naisista on jokin mielenterveyden häiriöön liittyvä kontakti julkiseen terveydenhuoltoon. • Nuoret ja lapset: Pelkästään 7–22-vuotiaiden ikäryhmässä noin 175 000 lasta ja nuorta asioi mielenterveysperusteisesti julkisessa terveydenhuollossa vuoden aikana. Tästä ikäryhmästä esimerkiksi 18–22-vuotiaista naisista lähes joka kolmas asioi mielenterveysasioissa terveydenhuollossa.
2. Elinaikainen riski saada diagnoosi
Helsingin yliopiston laajassa tutkimuksessa selvisi, että valtaosa suomalaisista saa jonkin diagnoosin elämänsä aikana: • 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. • Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät häiriöt rajataan pois, diagnoosin saa silti 66 % naisista ja 60 % miehistä 75 vuoden ikään mennessä. Yleisimmät syyt ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt.
3. Sairauslomat ja työkyvyttömyys
• Pitkät sairauslomat: Vuosittain yli 100 000 suomalaista jää Kelan pitkälle sairauspäivärahakaudelle mielenterveysongelmien vuoksi. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi haetut sairauslomat ovat olleet kasvussa. • Työkyvyttömyyseläkkeet: Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja Suomessa. Noin 55 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveysperustein. sinä olet yksi
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Perussuomalaisiltako kysyt?
Suomessa ei ole yhtä yksiselitteistä lukua "mielenterveyspotilaille", sillä määrä riippuu siitä, lasketaanko mukaan elinaikainen sairastavuus, vuosittain palveluita käyttävät vai pitkällä sairauslomalla olevat.
Mielenterveyden häiriöiden ja palveluiden käytön laajuutta kuvaavat seuraavat keskeiset tilastot:
1. Vuosittainen palveluiden käyttö ja sairastavuus
• Vuosittainen esiintyvyys: Arviolta 20–25 prosenttia suomalaisista aikuisista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä vuosittain. Joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriön vuoden aikana.
• Julkinen terveydenhuolto: Vuosittain noin 5 % miehistä ja 7 % naisista on jokin mielenterveyden häiriöön liittyvä kontakti julkiseen terveydenhuoltoon.
• Nuoret ja lapset: Pelkästään 7–22-vuotiaiden ikäryhmässä noin 175 000 lasta ja nuorta asioi mielenterveysperusteisesti julkisessa terveydenhuollossa vuoden aikana. Tästä ikäryhmästä esimerkiksi 18–22-vuotiaista naisista lähes joka kolmas asioi mielenterveysasioissa terveydenhuollossa.
2. Elinaikainen riski saada diagnoosi
Helsingin yliopiston laajassa tutkimuksessa selvisi, että valtaosa suomalaisista saa jonkin diagnoosin elämänsä aikana:
• 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin.
• Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät häiriöt rajataan pois, diagnoosin saa silti 66 % naisista ja 60 % miehistä 75 vuoden ikään mennessä. Yleisimmät syyt ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt.
3. Sairauslomat ja työkyvyttömyys
• Pitkät sairauslomat: Vuosittain yli 100 000 suomalaista jää Kelan pitkälle sairauspäivärahakaudelle mielenterveysongelmien vuoksi. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi haetut sairauslomat ovat olleet kasvussa.
• Työkyvyttömyyseläkkeet: Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja Suomessa. Noin 55 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveysperustein.
sinä olet yksi