Ruotsi kävi vuosisatojen ajan useita sotia Venäjää (ja aiemmin Novgorodia) vastaan, ja Suomen alue toimi näissä konflikteissa pääasiassa sotatantereena, puolustuslinjana tai lähtöalueena.
Keskeiset sodat ja hyökkäykset
• Keskiajan retket: Novgorodin ja Ruotsin väliset rajakahakat ja sotaretket (kuten vuoden 1042 Vladimirin sotaretki ja Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323) aloittivat vuosisatojen mittelön idän ja lännen välillä.
• Vanha viha (1495–1497): Ruotsin ja Iivana III:n johtaman Venäjän välinen sota, jossa taisteltiin muun muassa Viipurin pamauksen ympärillä.
• Suuri Venäjän sota (1555–1557): Kustaa Vaasan hyökkäys- ja puolustussota Iivana Julman Venäjää vastaan, joka käytiin Karjalassa ja Viipurin seudulla.
• Pitkäviha eli 25-vuotinen sota (1570–1595): Ruotsin ja Venäjän raskas sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sota näännytti pahoin Suomen väestöä.
• Inkerin sota (1610–1617): Ruotsi hyökkäsi Venäjälle ja yritti nostaa Ruotsin prinssin Venäjän tsaariksi; sota päättyi Stolbovan rauhaan ja laajensi Ruotsin aluetta.
• Suuri Pohjan sota (1700–1721): Kaarle XII:n aikana Ruotsi pyrki puolustamaan suurvalta-asemaansa, mutta sota päättyi tappioon ja isoonvihaan (Suomen pitkään venäläismiehitykseen) sekä Uudenkaupungin rauhaan.
• Pikkusota (1741–1743): Ruotsin hyökkäysyritys takaisin menetettyjä alueita vastaan epäonnistui ja johti Turun rauhaan.
• Kustaan sota (1788–1790): Ruotsin kuningas Kustaa III aloitti hyökkäyssodan Venäjää vastaan ilman säätyjen suostumusta; sota päättyi ilman merkittäviä aluemuutoksia (Värälän rauha).
Sodan lopputulos
• Suomen sota (1808–1809): Tilanne kääntyi päälaelleen, kun Venäjä hyökkäsi Suomeen osana Napoleonin sotia. Ruotsi hävisi sodan, ja Haminan rauassa (1809) se luovutti koko Suomen ja Ahvenanmaan Venäjälle. Suomesta tuli Venäjän keisarikuntaan liitetty autonominen suuriruhtinaskunta.
Haluatko syventyä johonkin tiettyyn yllä mainituista sodista, kuten Pitkäänvihaan tai Suuren Pohjan sodan vaiheisiin Suomessa?
Keskeiset sodat ja hyökkäykset
• Keskiajan retket: Novgorodin ja Ruotsin väliset rajakahakat ja sotaretket (kuten vuoden 1042 Vladimirin sotaretki ja Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323) aloittivat vuosisatojen mittelön idän ja lännen välillä.
• Vanha viha (1495–1497): Ruotsin ja Iivana III:n johtaman Venäjän välinen sota, jossa taisteltiin muun muassa Viipurin pamauksen ympärillä.
• Suuri Venäjän sota (1555–1557): Kustaa Vaasan hyökkäys- ja puolustussota Iivana Julman Venäjää vastaan, joka käytiin Karjalassa ja Viipurin seudulla.
• Pitkäviha eli 25-vuotinen sota (1570–1595): Ruotsin ja Venäjän raskas sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sota näännytti pahoin Suomen väestöä.
• Inkerin sota (1610–1617): Ruotsi hyökkäsi Venäjälle ja yritti nostaa Ruotsin prinssin Venäjän tsaariksi; sota päättyi Stolbovan rauhaan ja laajensi Ruotsin aluetta.
• Suuri Pohjan sota (1700–1721): Kaarle XII:n aikana Ruotsi pyrki puolustamaan suurvalta-asemaansa, mutta sota päättyi tappioon ja isoonvihaan (Suomen pitkään venäläismiehitykseen) sekä Uudenkaupungin rauhaan.
• Pikkusota (1741–1743): Ruotsin hyökkäysyritys takaisin menetettyjä alueita vastaan epäonnistui ja johti Turun rauhaan.
• Kustaan sota (1788–1790): Ruotsin kuningas Kustaa III aloitti hyökkäyssodan Venäjää vastaan ilman säätyjen suostumusta; sota päättyi ilman merkittäviä aluemuutoksia (Värälän rauha).
Sodan lopputulos
• Suomen sota (1808–1809): Tilanne kääntyi päälaelleen, kun Venäjä hyökkäsi Suomeen osana Napoleonin sotia. Ruotsi hävisi sodan, ja Haminan rauassa (1809) se luovutti koko Suomen ja Ahvenanmaan Venäjälle. Suomesta tuli Venäjän keisarikuntaan liitetty autonominen suuriruhtinaskunta.
Haluatko syventyä johonkin tiettyyn yllä mainituista sodista, kuten Pitkäänvihaan tai Suuren Pohjan sodan vaiheisiin Suomessa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
AI-yhteenveto
Oolannin sodan (Krimin sodan sivunäyttämön Itämerellä 1854–1855) osapuolet olivat Iso-Britannia ja Ranska vastaan Venäjä.
Suomi oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa (suuriruhtinaskunta), joten se oli sotaan joutuneen Venäjän puolella, ja taisteluja käytiin laajasti Suomen rannikolla.
Keskeiset osapuolet ja roolit
• Iso-Britannia ja Ranska (liittoutuneet): Lähettivät vahvan sotalaivaston ja maihinnousujoukkoja Itämerelle tuhotakseen Venäjän sotilaskohteita, rannikkolinnoituksia ja kauppalaivastoa sekä pakottaakseen Venäjän rauhaan.
• Venäjä (mukaan lukien Suomen suuriruhtinaskunta): Puolusti rannikkokaupunkejaan, linnoituksiaan (kuten Bomarsund Ahvenanmaalla ja Viapori Helsingissä) ja kauppareittejään. Venäjän joukoissa palveli myös suomalaisia sotilaita ja varusmiehiä.
Haluatko tietää lisää jostain tietystä Oolannin sodan taistelusta tai tapahtumasta Suomen rannikolla (kuten Bomarsundin tai Viaporin pommituksista)?
"OLIKO,MYÖS RUOTSI MUKANA HYÖKKÄÄMÄSSÄ"!!!
Ruotsissa kuningas sanoi, että Venäjän kanssa on sovittu pysyvä rauha Suomen sodan jälkeen ja se sopimus pitää. Ruotsi ei yrittänyt millään lailla sekaantua Krimin sotaan.
Eivät olleet itsenäisinä sotivina osapuolina, sillä Suomi oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa ja Ruotsi pysyi sodassa puolueettomana.
• Suomen asema: Suomi ei ollut itsenäinen valtio, vaan autonominen suuriruhtinaskunta osana Venäjää. Siksi Suomen alueella ja rannikoilla käydyissä taisteluissa (joita kutsuttiin Oolannin sodaksi) suomalaiset sotilaat ja joukot taistelivat Venäjän armeijassa ja laivastossa. Myös suomalaisia rannikkokaupunkeja ja Bomarsundin linnoitusta puolustettiin venäläisten joukoissa.
• Ruotsin asema: Ruotsi säilytti virallisen puolueettomuuden Krimin sodan aikana. Se ei osallistunut sotaan kummallakaan puolella, vaikka pelkäsi Venäjän kostoa tai mahdollista joutumista mukaan.
Kaikki maallisuus on häviävää, mitäs voitoista tässtä sitten meinataan
Stalinkin hukkui oksennukseensa voittojensa jälkeen ja hyvinkin lyhyen ajan jälkeen