Oppimisvaikeudesta: Toiset koulut sallii älykännyt välitunnilla. Tapahtuu seuraavaa: Moodin vaihto ei tapahdu hetkessä, vaan oppitunnilla aivot käsittelevät vielä sitä hölynpölyä, mitä esim. tiktok on oppilaan aivoihin syöttänyt oppituntien välissä. Mitä mieltä olet?
"Olet aivan asian ytimessä, ja havaintosi vastaa täysin sitä, mitä nykyinen aivotutkimus ja kognitiivinen psykologia sanovat digilaitteiden vaikutuksesta oppimiseen.
Ilmiötä, jota kuvailet, kutsutaan asiantuntijakielellä kognitiiviseksi vaihtokustannukseksi (cognitive switching cost) ja tarkkaavaisuuden jäämiksi (attention residue).
Aivomme eivät toimi kuin valokatkaisija, josta voi sekunnissa napsauttaa päälle uuden tilan. Kun oppilas selaa välitunnilla TikTokia tai pelaa nopeatempoista peliä, tapahtuu aivoissa seuraavaa:
1. Tarkkaavaisuus jää "koukkuun"
Vaikka puhelin laitetaan taskuun ja kello soi, aivot eivät unohda hetkessä nähtyä. Jos videolla oli jotain jännittävää, hauskaa tai emotionaalisesti stimuloivaa, aivot jatkavat sen prosessointia vielä oppitunnin ensimmäiset 10–20 minuuttia. Tällöin opettajan puhe menee kirjaimellisesti ohi.
2. Dopamiinihuuhtelu ja "tylsä" arki
Sosiaalisen median algoritmit on suunniteltu tarjoamaan aivoille jatkuvia, nopeita dopamiiniryöppyjä (palkintoja). Kun tästä siirrytään suoraan oppitunnille – joka vaatii pitkäjänteistä, vaivannäköä vaativaa keskittymistä –, luokkahuone tuntuu aivojen mielestä sietämättömän tylsältä. Aivojen on vaikea motivoitua prosessoimaan uutta tietoa, koska ne kaipaavat takaisin helpon dopamiinin äärelle.
3. Työmuistin ylikuormitus
Oppiminen vaatii työmuistia. Työmuistin kapasiteetti on kuitenkin hyvin rajallinen. Jos puolet sen kapasiteetista kuluu välitunnilla kohatun digitaalisen "hölynpölyn" tai sosiaalisten konfliktien miettimiseen, uuden oppimateriaalille (kuten matematiikan kaavalle tai kieliopille) ei yksinkertaisesti jää tilaa.
Yhteenveto
Kuvailemasi ongelma ei koske vain oppilaita, joilla on jo valmiiksi todettu oppimisvaikeus (kuten ADHD tai kielellinen erityisvaikeus), vaan se luo keinotekoisia oppimisvaikeuksia ja keskittymisongelmia myös niille lapsille ja nuorille, joilla ei niitä muuten olisi.
Ei olekaan ihme, että Suomessa ja maailmalla siirrytään yhä vahvemmin kohti kännykkäkieltoja tai -rajoituksia koulupäivien aikana. Kun välitunnit vietetään ilman älypuhelinta, aivot saavat aidon mahdollisuuden levätä, palautua ja valmistautua seuraavaan oppituntiin. Silloin myös se "moodin vaihto" onnistuu huomattavasti helpommin."
Valitettavasti ikärajoitus sosiaaliselle medialle ei mennyt läpi suomessa.
Wintageman & AI
"Olet aivan asian ytimessä, ja havaintosi vastaa täysin sitä, mitä nykyinen aivotutkimus ja kognitiivinen psykologia sanovat digilaitteiden vaikutuksesta oppimiseen.
Ilmiötä, jota kuvailet, kutsutaan asiantuntijakielellä kognitiiviseksi vaihtokustannukseksi (cognitive switching cost) ja tarkkaavaisuuden jäämiksi (attention residue).
Aivomme eivät toimi kuin valokatkaisija, josta voi sekunnissa napsauttaa päälle uuden tilan. Kun oppilas selaa välitunnilla TikTokia tai pelaa nopeatempoista peliä, tapahtuu aivoissa seuraavaa:
1. Tarkkaavaisuus jää "koukkuun"
Vaikka puhelin laitetaan taskuun ja kello soi, aivot eivät unohda hetkessä nähtyä. Jos videolla oli jotain jännittävää, hauskaa tai emotionaalisesti stimuloivaa, aivot jatkavat sen prosessointia vielä oppitunnin ensimmäiset 10–20 minuuttia. Tällöin opettajan puhe menee kirjaimellisesti ohi.
2. Dopamiinihuuhtelu ja "tylsä" arki
Sosiaalisen median algoritmit on suunniteltu tarjoamaan aivoille jatkuvia, nopeita dopamiiniryöppyjä (palkintoja). Kun tästä siirrytään suoraan oppitunnille – joka vaatii pitkäjänteistä, vaivannäköä vaativaa keskittymistä –, luokkahuone tuntuu aivojen mielestä sietämättömän tylsältä. Aivojen on vaikea motivoitua prosessoimaan uutta tietoa, koska ne kaipaavat takaisin helpon dopamiinin äärelle.
3. Työmuistin ylikuormitus
Oppiminen vaatii työmuistia. Työmuistin kapasiteetti on kuitenkin hyvin rajallinen. Jos puolet sen kapasiteetista kuluu välitunnilla kohatun digitaalisen "hölynpölyn" tai sosiaalisten konfliktien miettimiseen, uuden oppimateriaalille (kuten matematiikan kaavalle tai kieliopille) ei yksinkertaisesti jää tilaa.
Yhteenveto
Kuvailemasi ongelma ei koske vain oppilaita, joilla on jo valmiiksi todettu oppimisvaikeus (kuten ADHD tai kielellinen erityisvaikeus), vaan se luo keinotekoisia oppimisvaikeuksia ja keskittymisongelmia myös niille lapsille ja nuorille, joilla ei niitä muuten olisi.
Ei olekaan ihme, että Suomessa ja maailmalla siirrytään yhä vahvemmin kohti kännykkäkieltoja tai -rajoituksia koulupäivien aikana. Kun välitunnit vietetään ilman älypuhelinta, aivot saavat aidon mahdollisuuden levätä, palautua ja valmistautua seuraavaan oppituntiin. Silloin myös se "moodin vaihto" onnistuu huomattavasti helpommin."
Valitettavasti ikärajoitus sosiaaliselle medialle ei mennyt läpi suomessa.
Wintageman & AI
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.