Pois jakeluvelvoite polttoaineesta

Persut haluavat siis täysin kotimaisesta biotavarasta vapaata, rättipäiden ja ryssän öljystä tehtyä pensaa ja tiisseliä?

Pensan hinta -hokema palasi bumerangina ja osui perussuomalaisia omaan otsaan.

Perussuomalaiset haukkuivat hanakasti edellisen hallituksen saamattomuutta polttoaineiden hinnan nousun edessä – mutta mitä sanoa nyt, kun oma hallitus katselee bensan ja dieselin kallistumista yhtä avuttomana?

Venäjän hyökkäys Ukrainassa helmikuussa 2022 sysäsi öljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkkään nousuun, onhan Venäjä yksi maailman suurimmista öljyn tuottajista. Kun öljy kallistuu, tyyristyvät myös öljyjalosteet, kuten fossiiliselle liikenteelle välttämättömät polttonesteet.

Pian suomalaiset autoilijat huomasivat sodan bensapumpuilla. Kesäkuuhun 2022 mennessä bensiinin kuukauden keskihinta oli noussut ennätykselliseen 2,57 euroon.


Kun vallassa oli ilmastopolitiikalla profiloitunut Sanna Marinin (sd.) hallitus, aika oli erityisen otollinen opposition bensapopulismille.

Perussuomalaiset oli aloittanut jo hyvissä ajoin. Puolue oli kysynyt bensan hinnasta eduskunnan kyselytunnilla ennen Venäjän hyökkäystä jo kolmesti: kerran vuonna 2019 ja kahdesti vuonna 2021.

Kun sota vuonna 2022 laajeni, perussuomalaiset kysyivät bensan hinnasta eduskunnassa kuusi kertaa. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra teki aiheesta myös välikysymyksen.

Yksittäiset perussuomalaiset kansanedustajat muistivat hallitusta bensa-aiheisilla kirjallisilla kysymyksillä. Bensa oli taajaan esillä myös hallituksen lakiesitysten lähetekeskustelujen ps-puheenvuoroissa.

PUOLUE VAATI biopolttoaineen jakeluvelvoitteen alentamista, johon Marinin hallitus myös tilapäisesti suostui. Puolue vaati myös polttonesteiden verotuksen alentamista. Siihen hallitus ei suostunut.

Vaatimushan oli populistinen. Öljyn maailmanmarkkinahinta ei ole Suomen hallitusten päätettävissä. Mutta polttoaineverojen varomattomalla peukaloinnilla saa valtion kassaan helposti satojen miljoonien loven.

Nyt perussuomalaiset on hallituspuolue ja puheenjohtaja Riikka Purra on valtiovarainministeri. Yhdysvallat on aloittanut Lähi-idässä huonosti harkitun sodan, jonka seurauksena öljynkuljetukset Hormuzinsalmessa ovat häiriintyneet.

Iranin läheiset liittolaiset, Jemenin huthikapinalliset, sanovat ottaneensa haltuunsa Kyynelten porttina tunnetun Punaisenmeren salmen, josta laivaliikenne kulkee kohti Suezin kanavaa.
Salmea käyttää öljykuljetuksiinsa muun muassa Saudi-Arabia.

Valtiovarainministerinä Purra tietää, että oppositiojohtaja Purran taannoinen vaatimus bensaveron alennuksesta oli populismia.

Öljyn hinta on taas yli sadassa dollarissa tynnyriltä. Perussuomalaisen politiikkapuheeseen heittämä bensapopulismin bumerangi on palannut ja osunut puoluetta otsaan.

TILANTEESTA on ottanut ilon irti viime kauden valtiovarainministeripuolue keskusta, joka maksaa perussuomalaisille potut pottuina.

Keskusta vaatii Orpon ja Purran hallitusta helpottamaan polttoaineiden hintapaineita muun muassa maa- ja metsätalouden kustannuksiin vedoten. Myös ammattiautoilijat vaativat hallitusta tekemään jotakin EU:n kalleimmalle dieselille, joka maksaa parhaillaan yli 2,5 euroa litralta.

Bensiinin kuukauden keskihinta on jo jonkin aikaa ollut yli kaksi euroa.
Voi olla, että kesäkuun 2022 ennätys menee pian rikki.

Koska perussuomalaisilla on kyky olla oppositiossa myös valtioneuvostossa istuessaan, monet puolueen kansanedustajat, kuten ex-ministeri Vilhelm Junnila ovat jo vaatineet omaa hallitustaan puuttumaan jakeluvelvoitteeseen.

Koomisimmin tämän teki kansanedustaja Minna Reijonen.

Hänen mielestään opposition tulisi nyt allekirjoittaa hänen toimenpidealoitteensa jakeluvelvoitteesta ja ”seistä sanojensa takana”.

Logiikka ontuu reippaasti: Reijosen aloite on suunnattu Petteri Orpon hallitukselle, jossa hänen oma puolueensa käyttää valtaa, mutta hän vastuuttaa oppositiota.

Valtiovarainministerinä Riikka Purra tietää, että oppositiojohtaja Riikka Purran taannoinen vaatimus bensaveron alennuksesta oli populismia.

Jakeluvelvoitetta on sen sijaan laskettu tilapäisesti ennenkin.

Jos sitä lasketaan taas, se olisi EU:n taakanjaossa luultavasti ongelmallista ja mahdollisesti myös kallista, koska Suomi joutuisi ostamaan päästökiintiöitä muilta EU-mailta.

Perussuomalaisen bensapopulismin ilo jäi lyhyeksi, mutta ainakin keskustalaisia naurattaa.


Simo Alastalo (Demari)

Suomi voisi erota EU:sta ja säilyttää alkuperäisen EFTA:n ehdot

Ihan järkevää se olisi, mutta hintavaikutus olisi kuitenkin aika häviävän pieni. Lisäksi pitäisi onnistua estämään sen edun valuminen markkinoille.

EU-sopimus vaatii tietyn tason vuoteen 2030.

Jos jakeluvelvoite poistetaan, se tarkoittaa "päästösopimuksen totetumattomuutta" johon suomi on sitoutunut, eli maksettavaksi tulee helv....linen määrä sakkoa vuonna 2035, kannattaako nyt kusta sekin kintuilleen 40- 60snt:n /litra nousulla, helpoin olisi korottaa sähköautojen verotusta, nehän ei nykyisin maksa "päästöveroa" ollenkaan, niille joku "kiva" latausvero jolla valtio voisi vähentää polttoaineveroa, on kummaa, että yksi "muka päästötön" osapuoli pääsee 0-verolle, esim. mitä sähköä käytetään lataamiseen ????, akkumateriaalien ymp. vaikutus jne., veroja vaan rikkaittenkin liikkumiseen. 🫡

Minusta on ihan hyvä että polttoainetta vielä ylimenokaudella jaellaan.

Häpeällistä, että Mäkelä halusi pelastaa pääministeri Orpon ja heitti äänestäjänsä samalla bussin alle. No tämän Mäkelä löytää edestänsä, se on aivan varma niin paljon tuolla kentällä on kiukkuisia kansalaisia.

ei suomessa kasva sokeriruokoa

Naisten halveksunta ja rahan lähettäminen öljyntuottajille on persuille mieleen. Miettikää uudelleen, kotimainen sähkö tai uusiutuvat pitäisi rahan Suomessa paremmin.