Kokemuksia vuorotteluvapaasta

Tiedän, että vuorotteluvapaalla voi tehdä muun kuin oman ammatin töitä. Meillä ovat olleet tyytyväisiä. Voit myös opiskella ja muistaakseni silloin korvaus on hieman suurempi. Ainakin kunnan palveluksessa olevalle annetaan aikahyvin vapaa. Parhaiten saat tietoa työvöimatoimistosta, ja saat sieltä tarvittavat paperit. JA tietenkin sovi ensin työnantajasi kanssa asiasta.

Muistaakseni vuorotteluvapaalla ollessa ei saa olla muita tuloja. Netistä saat varmaan tietoa vuorotteluvapaasta työvoimatoimiston sivuilta.
Käyttäisin vuorotteluvapaata, mikäli olisi mahdollisuus, mutta korvaus on niin pieni.

VUOROTTELUVAPAA
Esiteteksti 1.1.2005 Työministeriön esitteestä:

Vuorotteluvapaalaki (1305/2002) tuli voimaan 1.1.2003 ja se on voimassa 31.12.2007 saakka.
Lakia sovelletaan sen voimassaoloaikana tehtyihin vuorotteluvapaasopimuksiin, jos
vuorotteluvapaa pidetään 31.12.2008 mennessä.
Mitä vuorotteluvapaa on?
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä (jolla tarkoitetaan myös virkamiehiä ja
viranhaltijoita) työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti määräajaksi
vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu
vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Vuorotteluvapaa tarjoaa
• Työntekijälle mahdollisuuden pitempiaikaiseen vapaaseen, jonka hän voi käyttää
haluamallaan tavalla, esimerkiksi koulutukseen, lasten ja muiden omaisten hoitoon,
harrastuksiin tai lepoon ja näin edistää hänen työssä jaksamistaan.
• Työttömälle mahdollisuuden määräaikaisen palvelussuhteen avulla ylläpitää ja
kehittää työtaitoja sekä parantaa mahdollisuuksiaan sijoittua työmarkkinoille.
• Työnantajalle uusien työntekijöiden rekrytointikanavan sekä mahdollisuuden saada
joustavuutta ja uutta osaamista työyhteisöön.
Vuorotteluvapaan edellytykset
Vuorotteluvapaalakia sovelletaan työsuhteessa ja virkasuhteessa sekä siihen verrattavassa
palvelussuhteessa olevaan henkilöön. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä ja työntekijä,
jonka työaika on yli 75% alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.
Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä henkilö, jota työttömyysturvalaissa pidetään päätoimisena yrittäjänä
ja jolla tästä syystä ei olisi oikeutta työttömyysetuuteen.
Työhistoriaedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Työhistoriaa laskettaessa otetaan huomioon työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 momentissa
lueteltuihin työ- ja virkasuhteisiin sekä yrittäjätoimintaan perustuvan eläkkeen edellyttämä työ, joka
määräytyy 31.12.2004 voimassa olleiden säännösten mukaan. Työhistoria karttuu myös, jos
työsuhteen jatkuessa työnteko ja palkanmaksu ovat yhdenjaksoisesti keskeytyneinä enintään vuoden
ajan. Myös alle 23-vuotiaana tehty työ otetaan huomioon työhistoriaa laskettaessa.
Jos henkilö haluaa lähteä uudelleen vuorotteluvapaalle, edellytetään uutta työhistoriaa, joka on viisi
vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Viiden vuoden työhistoriaa ei edellytetä, jos
aikaisempi vuorotteluvapaa on päättynyt ennen 1.1.2003.
2
Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällä tarkoitetaan
aikaa, jolta henkilölle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka
erityishoitorahaa edellyttäen, ettei kyseinen aika ole jo kerryttänyt eläkettä. Myös hoitovapaalla
sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oloaika on työntekoon rinnastettavaa aikaa.
Vuorotteluvapaalle aikova voi tilata Eläketurvakeskuksesta oman rekisteriotteensa, josta ilmenevät
eri eläkelakien mukaiset työskentelyajat sekä vakuutettuna oloajat. Eläketurvakeskuksen
rekisteriotetta voi tarvittaessa täydentää Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen antamalla
rekisteriotteella sekä viimeisen työnantajan antamalla todistuksella.
Työssäoloedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) työssäolo ja
palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden välittömästi
ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30
kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä edellyttäen, että henkilö on viimeisen 13
kuukauden aikana ollut työssä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta. Vain
sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloaikaan, kun lasketaan vuoden
työssäoloaikaa.
Vuorottelusopimus ja sijaisen palkkaaminen
Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta kirjallisella
vuorottelusopimuksella. Vuorottelusopimuksen malli on tämän esitteen liitteenä. Sopimuslomaketta
saa työvoimatoimistoista. Sopimuksessa on mainittava mm., koska vuorotteluvapaa alkaa ja koska
se päättyy. Myös muut sopimusehdot (esim. vapaan jaksottaminen) on mainittava sopimuksessa.
Vuorottelusopimusta tehdään kolme samansisältöistä kappaletta, jotka työnantaja ja työntekijä
allekirjoittavat. Kumpikin sopimusosapuoli saa oman kappaleen ja yksi kappale on
työvoimatoimistoa varten. Vuorottelusopimus sekä työsopimus, määräyskirja tai muu luotettava
selvitys sijaisen palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi on toimitettava työvoimatoimistoon ennen
vuorotteluvapaan alkamista. Vastaava selvitys on toimitettava työvoimatoimistolle, jos alun perin
sovittua vuorotteluvapaata myöhemmin jaksotetaan tai pidennetään.
Vuorottelusopimuksessa työnantajan tulee sitoutua palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi
työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin
tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut, mutta kylläkin saman työnantajan palvelukseen. Esim.
konsernissa sijainen pitää palkata siihen tytäryhtiöön, jonka palveluksessa vuorottelija on.
Sijaista palkattaessa on etusija annettava:
• alle 25-vuotiaalle työttömälle
• pitkäaikaistyöttömälle
• korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittaneelle työttömälle.
Tällöin kuitenkin edellytetään, että henkilön ammattitaito arvioidaan riittäväksi haettuun tehtävään.
Arvion tekevät työnantaja ja työvoimaviranomainen yhteistyössä.
3
Ellei etusijalla olevien ryhmässä ole haettuun tehtävään sopivaa työtöntä työnhakijaa, on
toissijaisesti mahdollisuuksien mukaan palkattava:
• työtön, jonka työnsaannin tarve on suurin ja jonka työllistymisedellytysten
arvioidaan parantuvan sijaisuuden avulla.
Tällöin tulee huomiota kiinnittää muun muassa henkilön työttömyyden kestoon, ammattitaidon
ylläpidon tarpeeseen ja toimeentuloon.
Sijainen on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään vuorotteluvapaalle jäävän
työntekijän työajan pituinen. Vuorotteluvapaan voi toteuttaa myös niin, että työnantaja siirtää
vuorottelun takia vapautuvaan kokoaikatyöhön sellaisen osa-aikatyöntekijänsä, joka on
kokoaikatyön hakijana työvoimatoimistossa. Vapautuvaan osa-aikatyöhön työnantajan on tällöin
palkattava työtön työnhakija työvoimatoimistosta. Tässäkin tapauksessa vuorotteluvapaan ajaksi
palkattavien työntekijöiden yhteenlasketun työajan lisäyksen on oltava vähintään yhtä pitkä kuin
vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllinen työaika. Sen sijaan kahden työttömän
palkkaaminen osa-aikaisesti vuorottelusijaisuutta hoitamaan ei ole mahdollista.
Työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle vain toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen
perusteella. Työllistämistukea voidaan kuitenkin myöntää määräaikaisenkin työsopimuksen
perusteella yritykselle, joka palkkaa vuorotteluvapaasijaiseksi pitkäaikaistyöttömän.
Vuorotteluvapaasijaiseen noudatetaan määräaikaista työ- tai virkasuhdetta koskevia lainsäännöksiä
sekä työ- tai virkaehtosopimusten määräyksiä. Määräaikainen työ- ja virkasuhde lakkaa sovitun
määräajan päättyessä ilman irtisanomista. Työnantajan ja sijaisen edun mukaista on tehdä
työsopimus kirjallisesti.
Jos vuorotteluvapaasijaisen palvelussuhde jostakin syystä päättyy ennen vapaan päättymistä,
vuorotteluvapaa jatkuu normaalisti. Työnantajan tulee kuitenkin viivytyksettä ja viimeistään kahden
kuukauden kuluessa palkata uusi työtön jäljellä olevaksi vuorotteluvapaan ajaksi.
Vuorotteluvapaan kesto, jaksottaminen ja pidentäminen
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359
kalenteripäivää.
Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa. Jaksottamisesta on sovittava
vuorottelusopimuksessa ennen vapaan alkamista. Jokaisen jakson on oltava vähintään 90
kalenteripäivää, muutoin ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen. Erityisestä syystä (esim.
koulutusjärjestelyt, muuttunut elämäntilanne) jo sovitun vuorotteluvapaan jaksottamisesta voidaan
sopia myöhemminkin vuorotteluvapaan kestäessä, mutta viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden
jakson alkamista.
Erityisestä syystä myös vuorotteluvapaan pidentämisestä voidaan sopia vuorotteluvapaan kestäessä.
Pidentämisestä on kysymys silloin, kun esim. kolmen kuukauden pituiseksi sovittu vuorotteluvapaa
sovitaan pidennettäväksi viiteen kuukauteen. Jaksottamisesta on kysymys silloin, kun esim.
kahdeksan kuukauden mittaiseksi sovittu vuorotteluvapaa sovitaan pidettäväksi kahdessa jaksossa,
joista toinen on vaikka kolme kuukautta ja toinen viisi kuukautta.
4
Vuorotteluvapaan keskeyttäminen
Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä.
Vuorotteluvapaa päättyy, jos vuorottelijalla on oikeus saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai
vanhempainrahaa taikka hänelle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon
vuoksi taikka hän saa erityishoitorahaa. Jos tässä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää
enintään 12 arkipäivää, vuorotteluvapaa (korvauksen maksu) ainoastaan keskeytyy ja jatkuu sen
jälkeen alun perin sovitun mukaisesti.
Vuorottelukorvaus
Vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen vuorotteluvapaan ajalta. Oikeus
vuorottelukorvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan
päättymistä.
Korvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus
työttömäksi jäädessään. Korvausta laskettaessa lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvaus on 80
%, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Korvaus on veronalaista tuloa.
Vuorottelukorvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti
vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta saatujen palkkatulojen perusteella.
Jos työntekijä on ollut vähintään 10 kuukautta työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen
vuorotteluvapaan alkamista, korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja korvauksen
maksaa työttömyyskassa. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja korvauksen
maksaa Kansaneläkelaitos.
Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana
Vuorotteluvapaan tarkoituksena on tukea työssä jaksamista ja tarjota määräajaksi vapautuva
työpaikka työttömälle ja näin vähentää työttömyyttä. Muun työn tekeminen vuorotteluvapaan
aikana on siten ristiriidassa järjestelmän tarkoituksen kanssa. Työn tekemistä vapaan aikana ei ole
kuitenkaan kielletty.
Vuorottelukorvausta vähentävät vapaan aikana saadut palkka- ja muut työtulot siten, että
korvauksen perusteeksi tulee ns. soviteltu päiväraha. Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta ei ole
oikeutta korvaukseen.
Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja
vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan vuorottelija ei saa vapaata. Tällä perusteella
esim. vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot eivät vaikuta
vuorottelukorvauksen suuruuteen.
5
Työttömyysturvaa vähentävät lakisääteiset etuudet (esim. lasten kotihoidontuki) vähentävät myös
vuorottelukorvausta, koska vuorottelukorvaus määrätään työttömyyspäivärahan perusteella.
Vuorottelukorvaukseen eivät sen sijaan vaikuta mm. perhe-eläkkeet, asumistuki, lapsilisä tai
toimeentulotuki taikka omaishoidon tuki.
Korvausoikeuden rajoitukset
Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta ajalta, jolta vuorottelija:
1) saa työnantajaltaan palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita
vastaan vuorottelija saa vastaavaa vapaa-aikaa
2) suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta
3) suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
4) on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajansa palveluksessa
5) harjoittaa päätoimista yritystoimintaa
6) saa työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 2 momentin 1-3, 5 tai 6 kohdissa
tarkoitettua etuutta (mm. sairauspäiväraha, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainraha,
erityishoitoraha, koulutustuki)
Edellä 1) kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei
lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi, eikä niitä luontoisetuja, joiden saaminen jatkuu
vuorotteluvapaan aikana.
Korvauksen hakeminen
Työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys työttömän
palkkaamisesta vapaan ajaksi (mielellään jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta) on
toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista siihen työvoimatoimistoon, jonka alueella vapaalle
jäävän työpaikka on. Vapaalle jäävän työntekijän on ennen vapaan alkamista toimitettava
työvoimatoimistolle selvitys vapaan edellytysten täyttymisestä (edeltävän vuoden työssäolo ja sen
kokoaikaisuus, esim. jäljennös palkkatodistuksesta).
Vuorottelukorvausta haetaan omalta työttömyyskassalta tai Kansaneläkelaitoksen toimistosta.
Hakulomakkeita saa työvoimatoimistosta. Hakemukseen tulee liittää palkkatodistus vapaata
edeltävän vuoden ajalta sekä Eläketurvakeskuksen rekisteriote, josta ilmenee
työhistoriaedellytyksen täyttyminen. Tarvittaessa sitä tulee täydentää Valtiokonttorin ja Kuntien
eläkevakuutuksen antamalla rekisteriotteella.
Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Korvauksen takautuva hakuaika on
kolme kuukautta. Työvoimatoimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista
edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle, jotka tekevät päätöksen korvauksesta
ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.
Ilmoitusvelvollisuudet
Vuorottelukorvausta saavan on viipymättä ilmoitettava maksajalle työstä, yritystoiminnasta ja
muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Liikaa maksettu korvaus peritään
takaisin.
6
Työnantajan on ilmoitettava viipymättä työvoimatoimistolle vuorotteluvapaasijaisen
palvelussuhteessa tapahtuvista olennaisista muutoksista (esim. palvelussuhteen päättyminen ennen
vuorotteluvapaan päättymistä).
HUOM!
Työntekijän on syytä hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista selvittää
työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen kanssa oikeutensa vuorottelukorvaukseen (esim.
työhistorian riittävyys).
Vuorottelijan oikeus palata aikaisempaan työhön
Vuorottelijalla on oikeus vuorotteluvapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä.
Jos tämä ei ole mahdollista, hänelle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai
palvelussuhteen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista
työtä. Vuorotteluvapaan johdosta palvelussuhteen ehtojen muuttaminen tai sen päättäminen ei ole
mahdollista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita erityistä irtisanomissuojaa, vaan vuorotteluvapaalla oleva
voidaan irtisanoa, jos irtisanomiselle on laissa säädetyt perusteet.
Vuorotteluvapaa ja eläke
Vuorotteluvapaalle aikovan kannattaa ennen vuorottelusopimuksen tekemistä selvittää omasta
eläkelaitoksestaan, miten vuorotteluvapaa vaikuttaa eläketurvaan.
Vuorotteluvapaa ja opiskelu
Vuorotteluvapaalla oleva henkilö saa käyttää vapaansa haluamallaan tavalla, esim. opiskeluun.
Kaikenlainen opiskelu on sallittu. Vuorottelukorvausta saavalla henkilöllä ei ole oikeutta
opintotukeen.
Muutoksenhaku
Työntekijä voi valittaa työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen päätöksestä
työttömyysturvalautakuntaan ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Valitusaika
kummassakin tapauksessa on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.
Osoitteita:
Työvoimatoimistojen ja Kelan toimistojen osoitteet ja puhelinnumerot löydät paikallisista
puhelinluetteloista tai Internet –osoitteista: www.mol.fi, www.kela.fi
Työttömyyskassojen yhteystiedot löydät pääosin Helsingin puhelinluettelon osasta 2 tai
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön Internet –osoitteesta: www.tyj.fi




lisää:
http://www.mol.fi/mol/fi/04_haku.jsp

Fortumin Loviisan atomivoimalaitoksella vuorotteluvapaalle ei päästetä käyttöhenkilökuntaa, muita kyllä ilomielin. Tämäkin on yksi siellä harrastettavista rasismin muodoista, jotka (lähes?) poikkeuksetta kohdistuvat samaan henkilöstöryhmään. Heidät yksinkertaisesti "poltetaan loppuun", ettei sitten tarvitsisi maksaa eläkkeitä. Liliukselle ja ja hänen esimiehilleen, poliitikoista (= puolue-edustajista, siitä ainoasta puolueesta joka on jaettu äänestäjien harhauttamiseksi eri nimisiin ryhmiin) kootulle Hallintoneuvostolle mitkään rahat eivät riitä. Siitä syystä henkilökuntaa myös ulkoistetaan huomattavasti pienemmille palkoille, vaikka laitoksen päällikön 12.12.2003 pitämän puheen mukaan laitos on rahallisesti todellinen kultakaivos omistajilleen ja korkeille päälliköilleen.
Tähän on tultu.

Olin vuorotteluvapaalla tänä vuonna. Minimiaika on 3 kk ja sinä aikana ei saa tehdä palkallista työtä. Itse käytin ajan opiskeluun. Kannattee harkita ja vaihtoehtonahan voi olla vaikka osa-aikalisäkin. Työnantajani oli hyvin myötämielinen. Tilallehan palkataan työtön ihminen, jolla on vähintään yksi päivä työtöntä aikaa ollut.