onko polttohautaus syntiä?mitä Raamattu sanoo siitä?
polttohautaus
jäärä.
71644
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan."(Ilm. 20:13)
Minulla on usko, että meillä on voimallinen Jumala, joka ottaa jokaisen kuolleen haltuunsa ainakin tuomion hetkeksi, koska tässä jakeessa niin väitetään. Kuoleman herran, joka on itse saatana, eli kuoleman valtakunnan hallitsija, täytyy luovuttaa hallussaan olevat ihmiset Jumalan voimallisen käskyn kuuluessa.
(1.Tess.4:16,17; Ilm. 20:11-15)Toiset ovat kuolleet Jumalaan uskovina ja toiset häntä vastustaen. Jumalaan uskovat kuolleet, jotka herätetään, temmataan heti yläilmoihin elossa olevin ja nyt muutettujen kanssa Jeesusta vastaan, ja he saavat aina olla Herran kanssa. Heidän asiansa on tutkittu jo ennen ylösnousemusta, ja koska Jeesus on puhunut heidän puolestaan, he ovat saaneet iankaikkisen elämän lahjan.
Jumalaan uskomattomien kohtalo on kuolla hänet nähdessään ja jäädä tänne tuhanneksi vuodeksi, jona aikana heidän asiansa tarkastetaan. Saatana jää olosuhteiden kahleisiin, koska hänellä ei nyt ole ketään kiusattavanaan. Tässä tilassaan he kaikki jäävät odottamaan toista ylösnousemusta, josta Ilmestyskirja puhuu viimeisen tuomion yhteydessä. Heillä ei ole puolustajaa, Jeesusta Kristusta, joten he herätettäessä liittyvät uudelleen saatanan joukkoihin ja yrittävät vallata pyhän kaupungin Jerusalemin Jeesukselta.Tällöin Jumalan tuli taivaasta lankeaa heidän päälleen, eikä heistä jää "juurta ei oksaa". (Ilm. 20:7-10)
Siis uskon, että kaikki herätetään jonakin päivänä kuulemaan oma tuomionsa, olipa hänet haudattu miten tahansa. Tiedämme, että monia on hävitetty olemattomiin muutenkin kuin polttamalla. Ihmisiä on syötetty elukoille, eläimet syöneet heitä, heitä on valettu betoniin, he ovat jääneet erämaihin, luoliin, heitä on liuotettu happoihin, he ovat lentäneet ilmaan pommituksissa ja räjähdyksissä (esim. syysk. 11.) jne. Jokaisen olinpaikan vain Jumala tietää, koska he ovat Jumalan muistissa: "Henki palajaa Jumalan luo, joka se on antanutkin." (Saarn. 12:7)
Tällä perusteella uskon, että polttohautaus ei ole sen kummempi tapa poistua tästä maailmasta kuin mikään muukaan tapa. Minut ainakin saa polttaa, olen sen jälkisäädöksessäni määrännyt, koska se on helpoin tapa haudata tuhkani isäni viereen kiviselle hautausmaalle. Onhan helpompi tapa tehdä pieni kolo uurnalle, kuin kaivaa 1x2 metrinen kuoppa arkulle. Usko tekee tässäkin vapaaksi.
Uskovaiset ystäväni vastustavat polttohautausta jyrkästi.Heidän mielestään se on kuin roviolle veisi.Aika kummallinen asenne.Eihän siinä elävältä polteta.Olen ajatellut asian juuri noin että Jumala nostaa meidät kuitenkin,vaikkei meistä mitään enää olisi jäljellä.Eihän kukaan voi Viimeiseltä Tuomiolta välttyä.
polttohautaus on nimittäin pakanallinen tapa. Ei Raamattu muistaakseni sano siitä mitään.
Ehkä meidän tulisi ottaa oppia Jumalalta, kun hän hautasi Mooseksen. Hän ei laittanut hautakiveä eikä muutakaan merkkiä, mihin Mooseksen hautasi. Eikä hän antanut edes kenenkään tietää, mihin Mooses oli haudattu.
Tai ehkä meidän olisi sitten otettava käyttöön israelilaisten tapa haudata ihmiset kalliohautoihin tai kivisiin, kulmikkaisiin paasiin, joita siellä on. Onkohan tämä haudan kaivaminenkaan sitten oikein?
Lopultahan tuli polttaa koko maailman jumalattomat, eikä heistä jää juurta eikä oksaa, joten tuli on hyvä hautaaja, ei jää mitään muistoa, ellen itse halua. Sen hautakivenkin voisi jättää pois, sillä sen avulla tulee haudasta jonkinlainen pyhiinvaelluspaikka. Jouluna sen näkee. Lisäksi muut arvostelevat, miten omaiset hautaa hoitavat, montako kynttilää palaa, monetko kukat vaihdetaan kesän mittaan jne.
Seurakunnallamme on kaksi hautaa hoidossaan, enkä uskaltaisi antaa niiden ränsistyä, sillä pian kuulisimme, miten olemme huonosti asian hoitaneet. Tämä kulttuuri nyt vain on tällainen, joten tehdään, kuten kukin haluaa itse valita. Kirjavaa käytäntöä kaiken kaikkiaan. Olisipa todella ihmeellistä, ellei edes hautauksen tapaa saisi valita. Sen siis pitäisi tehdä jonkun "kristillisen tavan mukaan". Uskon, että meillä on tarpaaksi sääntöjä, jotka hautauksesta yleensä on.
Meidän seurakunnassamme hautauksen saa suorittaa poikkeavissa olosuhteissa kuka tahansa. Jouduin itsekin sen toteamaan, kun isäni serkut kuolivat viime kesänä, eivätkä he kuuluneet mihinkään kirkkoon. Sain itse kunnian olla heidän lähtösanansa sanomassa. Hautaus oli myös sen tilanteen mukainen, ja tehtiin omaisten tahdon mukaan. Normaalisti hautauksen suorittaa pastori, ja omaiset määrittelevät silloinkin tavan. Mitä siihen on muilla sanomista?
Muistan tapauksen, kun ev.lut.seurakunnan suntio vei poikansa kanssa vaimonsa hautaan, jonka oli itse kaivanut. Siinä olivat hautajaiset, ja piste. Joskus voi elämä olla korutonta, kun uskaltaa olla erilainen. Mutta kyllä siitä huudettiin. Yhtään ei huudeta siitä, kun saadaan tulla hyvin syömään ja asiattomia juttelemaan jonkun lähtijän hautajaisiin. Anteeksi nyt, tämä on hieman karrikoitua, mutta näinhän se on, jos olemme rehellisiä.
Eikö Jumala antanut meille vapaan tahdon elämänkin valinnoissa, jonka mukaan voimme toimia? Siksi hän ei antanut ohjeita hautauksesta. Kansat ovat tehneet sen mitä moninaisimmalla tavalla ihmiskunnan historian aikana, joten uskon, ettei sillä ole merkitystä. Merkitystä on vain sillä, olemmeko valinneet uskoa Jeesukseen syntiemme sovittajana. Jos olemme, meillä on tulevaisuus, jos emme, olemme lopullisesti "maan lantaa". Jumala tuomitsee myös pakanat, joten sen jätän hänelle. Miten hän sen tekee, kun polttavatkin vainajat, on hänen asiansa!
Eikö meidän "majamme" katoa, vaikka se jäisi maan päällekin? Ainakin kissa katoaa, kun jää auton alle, eikä sitä kukaan korjaa pois. Tämä johtuu siitä, että sana sanoo: "...kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu."(1. Moos 3:19)
Oikeasti kysynkin, mikä mielestänne olisi se oikea "kristillinen tapa"?
Raamatussa ei todellakaan mainita polttohautaus-sanaa, mutta asia siellä on kyllä.
Kaivapa esill Aamos 2:1. Se johti Mooabin tuhoon.
Eikö tästä voida vetää johtopäätöstä, että polttohautaus tai luiden polttaminen, mikä polttohautauksessa tapahtuu, ei ole Jumalalle mieleen?
En usko, että Jumalalle on mitenkään mahdotonta herättää niitä viimeisenä päivänä, jotka on poltettu, mutta se voi koitua meille tuhoksi, kuten Mooabillekin.
Kun luette Jaakobista 1.Moos. 49:29-32 ja 50:24-26 ja Joosefista 2 Moos. 13:19-20. Joosua 24:32, huomaat, miten heille ja heidän jälkeläisilleen oli - ja yleensäkin tämän päivän juutalaisille edelleenkin - hyvin tärkeää että luut vietiin Luvattuun maahan.
Entä sitten, kun luutkin ovat kadonneet. Eihän meistä jää lopulta kuin tomua. Mielestäni elämämme ratkaisut tehdään eläessä, ei vasta kuoltua. Jos kuolemme uskossa Jeesuksen armoon, hänen kutsunsa kuuluu korviimme, kun hän tulee omiansa noutamaan. Uskon, ettei sillä ole mitään tekemistä hautauksen tavan kanssa.
No, tämä on vain minun uskoni, joten se on vain yhden ihmisen usko. Jumalalla on kaikki tähän tarvittava tieto. Johtakoon Hän meitä kaikkeen totuuteen tässäkin asiassa ja tapahtukoon Hänen tahtonsa mukaan kaikkien ihmisten kohdalla.
hampaiden nyppiminen kuolleelta.