Tutkailin tuossa äsken Hkl:n nettisivuja. Sinne on jossakin välissä ilmestynyt mukavasti vähän yksityiskohtaisempaakin tietoa metron automatisointiprojektiin liittyen.
Täytyy oikein nostaa hattua Hkl:lle, sillä minulle eivät mitkään yleisluontoiset toteamukset ja väitteet riitä. Oli mm. lista vaadittavista teknisistä ratkaisuista, jotka pitää toteuttaa, jotta täysautomaattimetro voisi liikennöidä. Ymmärsin niin, että lista on ehdoton. Täytyy myöntää, että jo tuli rutkasti lisää uskottavuutta hankkeelle. Ei näistä lehdissä ole kerrottu juuri mitään.
Edelleen kyllä valitettavasti epäilyttää vanhemman metrokaluston ovien vikaantumisherkkyys ajateltaessa täysautomaattimetroa, mutta ehkä asemille sitten järjestetään henkilökuntaa, ken tietää.
Mielestäni fiksuinta olisi kyllä ajaa nykyinen vanha kalusto ensin loppuun ja toteuttaa täysautomaattimetro Helsinkiin joskus 15 vuoden kuluttua, kun tehdään suuret uuden kaluston hankinnat. Mahdollisesti samaan ajankohtaan saattaisi hyvinkin ajoittua Länsimetron avaaminen liikenteelle.
Kyllähän se täysautomaattimetro kieltämättä edustaisi alansa teknisen kehityksen huippua ja suhteellisen lyhyelle rataverkolle se on helppo ja ehkä perusteltu toteuttaa, mutta toteuttamisaikataulu ei vaikuta kovin realistiselta. Mielestäni 2020 olisi sopivampi ajankohta. Nykyjärjestelmällä kyllä pärjätään siihen saakka, ei se releasetinlaite ihan huomenna vielä ikäloppu ole. Eikö jotenkin kannattaisi kytkeä Länsimetron rakentaminen ja kulunvalvontatekniikan täydellinen uusiminen yhteen, jolloin siis Espoon metron käyttöönoton yhteydessä toteutettaisiin täysautomaattiajo uudella kalustolla koko metroverkolla? Mitä sanovat tähän viisaat?
Kyllä minä edelleen olen kuljettajajärjestelmän puolella, mutta jos miehittämätön metro halutaan, niin sitten kai se jollain aikataululla tulee. Ja onhan se hyvä, että joukkoliikenne saa investointeihinsa paljon rahaa. Erityisen tärkeätä joukkoliikenteen aseman turvaaminen on juuri pääkaupunkiseudulla, missä se on myös helpointa, mielekkäintä ja perustelluinta suurten väkimäärien vuoksi.
Pitäisi vihdoin tehdä joukkoliikennerahoihin selvä pitkän aikavälin tasokorotus, jonka turvin rahoitettaisiin joukkoliikenteen tason nostoa ja saataisiin vauhtia esim. metroverkon laajentamiseen. Onhan tunnettu tosiasia, että vain raideliikenne pystyy käytännössä panemaan kampoihin yksityiselle ajoneuvoliikenteelle! Tuntuu, että paljon vain puhutaan ja suunnitellaan, mutta mikään ei etene. Länsimetrosta ja Kamppi-Töölö-Pasila metrosta olisi jo aika tehdä hankepäätökset.
Täytyy oikein nostaa hattua Hkl:lle, sillä minulle eivät mitkään yleisluontoiset toteamukset ja väitteet riitä. Oli mm. lista vaadittavista teknisistä ratkaisuista, jotka pitää toteuttaa, jotta täysautomaattimetro voisi liikennöidä. Ymmärsin niin, että lista on ehdoton. Täytyy myöntää, että jo tuli rutkasti lisää uskottavuutta hankkeelle. Ei näistä lehdissä ole kerrottu juuri mitään.
Edelleen kyllä valitettavasti epäilyttää vanhemman metrokaluston ovien vikaantumisherkkyys ajateltaessa täysautomaattimetroa, mutta ehkä asemille sitten järjestetään henkilökuntaa, ken tietää.
Mielestäni fiksuinta olisi kyllä ajaa nykyinen vanha kalusto ensin loppuun ja toteuttaa täysautomaattimetro Helsinkiin joskus 15 vuoden kuluttua, kun tehdään suuret uuden kaluston hankinnat. Mahdollisesti samaan ajankohtaan saattaisi hyvinkin ajoittua Länsimetron avaaminen liikenteelle.
Kyllähän se täysautomaattimetro kieltämättä edustaisi alansa teknisen kehityksen huippua ja suhteellisen lyhyelle rataverkolle se on helppo ja ehkä perusteltu toteuttaa, mutta toteuttamisaikataulu ei vaikuta kovin realistiselta. Mielestäni 2020 olisi sopivampi ajankohta. Nykyjärjestelmällä kyllä pärjätään siihen saakka, ei se releasetinlaite ihan huomenna vielä ikäloppu ole. Eikö jotenkin kannattaisi kytkeä Länsimetron rakentaminen ja kulunvalvontatekniikan täydellinen uusiminen yhteen, jolloin siis Espoon metron käyttöönoton yhteydessä toteutettaisiin täysautomaattiajo uudella kalustolla koko metroverkolla? Mitä sanovat tähän viisaat?
Kyllä minä edelleen olen kuljettajajärjestelmän puolella, mutta jos miehittämätön metro halutaan, niin sitten kai se jollain aikataululla tulee. Ja onhan se hyvä, että joukkoliikenne saa investointeihinsa paljon rahaa. Erityisen tärkeätä joukkoliikenteen aseman turvaaminen on juuri pääkaupunkiseudulla, missä se on myös helpointa, mielekkäintä ja perustelluinta suurten väkimäärien vuoksi.
Pitäisi vihdoin tehdä joukkoliikennerahoihin selvä pitkän aikavälin tasokorotus, jonka turvin rahoitettaisiin joukkoliikenteen tason nostoa ja saataisiin vauhtia esim. metroverkon laajentamiseen. Onhan tunnettu tosiasia, että vain raideliikenne pystyy käytännössä panemaan kampoihin yksityiselle ajoneuvoliikenteelle! Tuntuu, että paljon vain puhutaan ja suunnitellaan, mutta mikään ei etene. Länsimetrosta ja Kamppi-Töölö-Pasila metrosta olisi jo aika tehdä hankepäätökset.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tässä asiat, mitä täysin miehittämätön automaattiajo edellyttää toteutuakseen:
1.Asemien laituriosuuksien valvontajärjestelmä
2.Junien sisätilojen videovalvontajärjestelmä
3.Junien esteenraivaajiin liitettävä tunnistin
4.Liitäntä metron tunnelien
palovalvontajärjestelmään
5.Junien sisätilojen palohälytysjärjestelmä
6.Uusi radiojärjestelmä
7.Junien määränpäänäyttölaite, asemien
kuulutusjärjestelmä ja asemannäyttölaite
8.Junan sisäisten vikatietojen välittäminen
9.Junan matkustamon hätäjarrutoiminnan
muuttaminen
Jokainen vähänkin asioista perillä oleva ymmärtää, että kyse on tarvittavista erittäin suurista muutostöistä jo käytössä olevaan junakalustoon. Kaikki pitää saada toimimaan hyvin luotettavasti ennenkuin täysautomatisoitu metroliikenne voi alkaa. Onko varma, että vajaan 5 vuoden aikataulu pitää eivätkä kustannukset karkaa käsistä? Toteuttaako tarjouskilpailun voittaja nämä kaikki työt sillä noin 70 milj. eurolla. Jos toteuttaa, hyvä niin. Onko kukaan tosiaan riittävän tarkasti pohtinut, ovatko vanhemman vaunukaluston ovet täysautomatisoidussa metrossa riittävän luotettavatoimiset vikaantumisherkkyyden suhteen sekä myös turvallisuusaspekti. On tunnettu tosiasia, että vanha junakalusto pystyy joissain tilanteissa lähtemään liikkeelle, vaikka jonkun jalka olisikin oven välissä. Näistä tilanteista on selvitty vain kuljettajien valppauden ansiosta, luulisin.
Mielestäni täysautomaattiajo edellyttää ehdottomasti myös jatkuvaa tunnelivalaistusta sekä kaikille tunneliosuuksille evakuointikävelytiet radan viereen metrovaunujen lattiatason korkeudelle. Näin on tehty Kööpenhaminassakin. Lisäksi olisi harkittava ainakin tunneliasemille raiteen ja asemalaiturin erottavien lasiseinien ja ovien rakentamista. Kun nämä edellytykset toteutuvat, voin minäkin näyttää vihreätä valoa täysautomatisoidulle metroliikenteelle, tosin pitkin hampain!
Edelleen muistuttaisin siitä tosiasiasta, että vähintään 99,9% maailman metroliikenteestä perustuu kuljettajajärjestelmään, joka on käytössä koeteltu ja hyväksi havaittu. Nykysysteemilläkin metro on huikeasti maantieliikennettä turvallisempi liikennemuoto. Ja ehdoton fakta on, että kaikista turvallisin ratkaisu on automatisoitu ajo kuljettajalla,(mikä on varmasti ennenpitkää yleisin käytäntö maailmalla!) mutta siihen ei täällä Helsingissä ainakaan Hkl:n johdossa ole suuremmin innostuttu. Vedotaan kustannussyihin, mutta ovatkohan ne sittenkään ratkaisevia. Metroliikenteen pyörittäminen on jo nyt huomattavasti VR:n lähijunaliikennettä taloudellisempaa. Tosiasia taitaa olla se, että halutaan uusi uljas järjestelmä Helsinkiin. Se ei kuitenkaan saisi olla itsetarkoitus, koska ei se mikään välttämättömyys ole. Hkl on kyllä tässä asiassa jotenkin selityksen velkaa. Kun ei uskottavaa selitystä kuulu, ajatellaan, että joku haluaa sulan hattuunsa ennen eläkepäivien viettoon siirtymistään!