Areiopagilla Ilmari Karimies kirjoittaa luterilausesra mystiikasta otsikolla Miten luterilainen valaistuu? Zen, Luther ja vastakohdat.
Poimintoja:
"Vastakohtien ykseyden mietiskely kuuluu nimittäin kristillisen mystiikan metodipakkiin vähintään syyrialaisesta Pseudo-Dionysioksesta (600-l.) asti, joka teoksessaan Mystisestä teologiasta
(josta mystiikka on saanut nimensä) käytti esikuvanaan Moosesta
, joka nousi vuorelle kohtaamaan Jumalan pilvessä, johon Jumala kätkeytyi. Dionysios tulkitsi vuorenrinnettä nousemisen tarkoittavan yritystä nousta Jumalan luo luotujen asioiden hierarkiaa mietiskelemällä."
"Jumalan lähestymisen tapahtuvan lopulta niin, että ensimmäiselle Syylle, ”täytyy antaa kaikki olevaa koskevaa määreet. Mutta koska se on myös kaikkea olevaa korkeampi, tulee siitä puhuttaessa vielä enemmän kieltää kaikki nämä määreet.”
"keskiaikainen mystikko Bonaventura
(1221–1274) ottaa teoksessaan Sielun matka Jumalaan (VI, 4–6) näiden vastakohtaisuuden mietiskelyn kuvaksi liitonarkin kannen kaksi kerubia, joiden kasvot osoittavat kohti arkin keskustaa, ”armoistuinta”, jonka jo Paavali (Room. 3:25) ja Heprealaiskirje (9:25) tulkitsivat Kristukseksi.'
Luther:
"Kun Kristuksesta esimerkiksi sanotaan, että hän on Kunnian kuningas, seuraavat juutalaiset näitä kasvoja ja vetäytyvät kauaksi ristiinnaulitusta Kristuksesta, huomioimatta toisen kerubin kasvoja, jotka sanovat: ”Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta”. Tällä tavoin on myös muut hänen ihmisyydestään ja jumaluudestaan johtuvat ristiriidat ja vastakohdat sovitettava. Sillä Raamattu sanoo, että kerubien kasvot katsovat kohti armonistuinta.”
"Bonaventura ja Luther liittävätkin uskon juuri intellektiin ja intellektuaaliseen. Erityisesti keskiaikaisessa teologiassa intellekti merkitsi näkymättömiä kohteita, syitä, perusteita ja ideoita ymmärtävää sielunkykyä, kun taas järki, mielen intellektiä alempi osa suuntautui näkyvään. Eri teologit kuvasivat prosessia eri tavoin, mutta kohteidensa kautta intellekti tavoitti jotakin Jumalasta: ymmärsi."
Peda.net "OPS:ssa TVT-taitojen päätavoitteena on oppia algoritmista ajattelua. Ohjelmointi taas on se väline, jolla saavutetaan uusia ajattelun tapoja. Näitä voidaan ajatella kuten kirjainten piirtämisen opettelua. Kirjaimet ovat vaihe lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Kaikkien ei tarvitse osata ohjelmoida, mutta algoritminen ajattelu on tulevaisuuden perustaito."
Kun nykyisin tekoäly hakkaa ihmisen mennen tullen algoritmisessa ajattelyssa, niin ihmisen olisi suotavaa kehittää korkeampia sielun tasoja. Kone osaa järkeillä mutta ihminen ymmärtää järkeilevänsä.
Poimintoja:
"Vastakohtien ykseyden mietiskely kuuluu nimittäin kristillisen mystiikan metodipakkiin vähintään syyrialaisesta Pseudo-Dionysioksesta (600-l.) asti, joka teoksessaan Mystisestä teologiasta
(josta mystiikka on saanut nimensä) käytti esikuvanaan Moosesta
, joka nousi vuorelle kohtaamaan Jumalan pilvessä, johon Jumala kätkeytyi. Dionysios tulkitsi vuorenrinnettä nousemisen tarkoittavan yritystä nousta Jumalan luo luotujen asioiden hierarkiaa mietiskelemällä."
"Jumalan lähestymisen tapahtuvan lopulta niin, että ensimmäiselle Syylle, ”täytyy antaa kaikki olevaa koskevaa määreet. Mutta koska se on myös kaikkea olevaa korkeampi, tulee siitä puhuttaessa vielä enemmän kieltää kaikki nämä määreet.”
"keskiaikainen mystikko Bonaventura
(1221–1274) ottaa teoksessaan Sielun matka Jumalaan (VI, 4–6) näiden vastakohtaisuuden mietiskelyn kuvaksi liitonarkin kannen kaksi kerubia, joiden kasvot osoittavat kohti arkin keskustaa, ”armoistuinta”, jonka jo Paavali (Room. 3:25) ja Heprealaiskirje (9:25) tulkitsivat Kristukseksi.'
Luther:
"Kun Kristuksesta esimerkiksi sanotaan, että hän on Kunnian kuningas, seuraavat juutalaiset näitä kasvoja ja vetäytyvät kauaksi ristiinnaulitusta Kristuksesta, huomioimatta toisen kerubin kasvoja, jotka sanovat: ”Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta”. Tällä tavoin on myös muut hänen ihmisyydestään ja jumaluudestaan johtuvat ristiriidat ja vastakohdat sovitettava. Sillä Raamattu sanoo, että kerubien kasvot katsovat kohti armonistuinta.”
"Bonaventura ja Luther liittävätkin uskon juuri intellektiin ja intellektuaaliseen. Erityisesti keskiaikaisessa teologiassa intellekti merkitsi näkymättömiä kohteita, syitä, perusteita ja ideoita ymmärtävää sielunkykyä, kun taas järki, mielen intellektiä alempi osa suuntautui näkyvään. Eri teologit kuvasivat prosessia eri tavoin, mutta kohteidensa kautta intellekti tavoitti jotakin Jumalasta: ymmärsi."
Peda.net "OPS:ssa TVT-taitojen päätavoitteena on oppia algoritmista ajattelua. Ohjelmointi taas on se väline, jolla saavutetaan uusia ajattelun tapoja. Näitä voidaan ajatella kuten kirjainten piirtämisen opettelua. Kirjaimet ovat vaihe lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Kaikkien ei tarvitse osata ohjelmoida, mutta algoritminen ajattelu on tulevaisuuden perustaito."
Kun nykyisin tekoäly hakkaa ihmisen mennen tullen algoritmisessa ajattelyssa, niin ihmisen olisi suotavaa kehittää korkeampia sielun tasoja. Kone osaa järkeillä mutta ihminen ymmärtää järkeilevänsä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Thank God we have Karimies!
Kyllähän luterilainen valaistuu - siinä missä katoliset ja muutkin - koska Pietarin 2 kirjeen mukaan kulttihahmo Kristus on Kointähti eli Lucifer.
Mistä naispuolinen vastine on Lucia-neito kynttiläkruunu päässään valoa tuomassa.
Huomioitko, inti, että Luther puhuu KRISTUKSESTA, ei Jeesuksesta, Jeesus oli aikansa sielutieteen ja metafysiikan opettaja, ei Paholaisen valaistumista tuova Lucifer.
Ollaan nyt - lisäksi vielä - mitä tahansa valaistuneita mitenkin, niin kyllä täytyy nuppi olla sekaisin, jos menee kokonaan ohi, että tuo "valaistuminen' Raamatun tekstin ja siihen perustuvan kristinuskon opin mukaan hankitaan tosi Jumalan kiroamisella kiroukseksi Jeesuksen nimeen (Gal.3:13).
Tekoälyn kehittämä augustinolainen koan:
"Jos Augustinuksen illuminaatioteoria ja Tunnustukset-teoksen mystiset pohdiskelut puettaisiin perinteiseksi zen-koaniksi, se voisi kuulua näin:
Oppilas kysyi mestarilta: ”Miten voin nähdä totuuden valon, jos silmäni ovat pimeydessä?”
Mestari vastasi: ”Valo, jota etsit nähdäksesi, on se sama valo, jolla parhaillaan etsit.”"
Mestari Eckhart: Silmä, jolla minä näen Jumalan, on sama silmä, jolla Jumala näkee minut.
Matteus 10:39 Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
Kari Peitsamo vuonna 2014 Ilta-Sanomissa: "Tajusin silloin oman elämäni ja voimavarojeni rajallisuuden. Olen tehnyt yli 800 biisiä, ja ne ovat silmäni. Kun olen itse sokea, niin lauluni näkevät."
James Gibsonin tarjoumien teoria voisi tarjota tavan ymmärtää eliön suhde ympäristöön intellektuaalisena suhteena.
Niib & Näin
Tarjoumien teoria
"Hypoteesi ympäristön valon sisältämästä informaatiosta tarjoumien määrittämiseksi on ekologisen optiikan
kulminaatiopiste. Ajatus invarianteista, jotka yhdestä suunnasta liittyvät havainnoijan motiiveihin ja tarpeisiin
ja toisesta suunnasta maailman aineksiin ja pintoihin, luo uuden lähestymistavan psykologiaan."
"Tämä on radikaali hypoteesi, koska se viittaa siihen, että ympäristön asioiden ”arvot” ja ”merkitykset” voitaisiin havaita suoraan."
"Ehkä pintojen koostumus ja sommittelu käsittää sen, mitä ne tarjoavat? Jos näin on, pintojen havaitseminen tarkoittaa sen havaitsemista, mitä ne tarjoavat."
Ihmisen antama ensivaikutelmakin taitaa olla hyvin merkittävä sekä hyvässä että pahassa.
Tekoäly lisää: "Välitön havaitseminen: Gibsonin mukaan eliö havaitsee tarjoumat suoraan ja välittömästi ilman monimutkaista tietoista päättelyä tai kognitiivista prosessointia. Näemme ovenkahvan suoraan asiana, josta voi vetää tai kääntää."
Kuulostaa sopivan mystiseltä.
Kuulostaa ihan torrelta.
Kuule, oven kahvassa, jonka ymmärtää jopa kääntyvän, kun sen havaitsee, ei todellakaan ole mitään mystistä.
Havainto on vain looginen.
Kari Peitsamo tiesi tuonkin asian:
"Kauppaopiston naiset
Ne todella kääntää mun pään"
Luterilainen valaistuu siten kuin muutkin uskossa elävät tai vailla uskoa olevat, ei siinä mitään oppeja tai mantroja tarvita,
Armo on se sana mikä kertoo kaiken. Kaikki sen on kuullut mutta harva kokenut. Rakkautta armon etsimiseen, se löytää sinut.
Rakkautta