Palstalla on ehdotettu elämänkatsomustiedon tilalle tiedepohjaista ussanopetusta. Mitähän tämä olisi? Onko kyseessä historiallis-kriittiseen tutkimukseen perustuva opetus uskonnoista?
Esimerkkejä tuntijaosta:
- raamatun luomiskertomuksen ongelmat
- Sumerin, Babylonian ja Ugaritin kertomukset ja niiden vaikutus asbrahamilaisiin uskontoihin
- Persian vaikutus aabrahamilaisiin uskontoihin: dualismi ja pelastajahahmon kehitys
- Joosuan kirjan kertomukset vs historia
- yhtenäisen Israelin kuningaskunnan epähistoriallisuus ja Omrin suku
- evankeliumien ristiriitoja
- Jeesuksen katteeton paluulupaus
Jne?
Esimerkkejä tuntijaosta:
- raamatun luomiskertomuksen ongelmat
- Sumerin, Babylonian ja Ugaritin kertomukset ja niiden vaikutus asbrahamilaisiin uskontoihin
- Persian vaikutus aabrahamilaisiin uskontoihin: dualismi ja pelastajahahmon kehitys
- Joosuan kirjan kertomukset vs historia
- yhtenäisen Israelin kuningaskunnan epähistoriallisuus ja Omrin suku
- evankeliumien ristiriitoja
- Jeesuksen katteeton paluulupaus
Jne?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi monimutkaistaa selvää asiaa, uskontoa.
Kirjoitella voi puuta heinää ja antaa soljua sanahelinä mitään siitä ymmärtämättä. Elämänkatsomuksen opetus kouluissa on uskonnosta riippumatta selvää kun ei puhuta aina omaa näkemystä vaan arvostetaan myös muita. Siitä on kysymys koko uskonnon opetuksessa.
Jokaisella on oma uskontonsa/elämänkatsomuksensa joka on vaan hyväksyttävä.
Jaa että 7-vuotiailla jokaisella on "omansa"...?
Tiedät varsin hyvin että kyseessä ei ole lapset joilla ei ole mitään käsitystä uskonnoista.
Juuri näitä vääristymiä en ymmärrä kun puhutaan uskonnoista ja asioiden vääristäjät ovat pahimpia sopan hämmentäjiä.
Kaikki tietävät ihmiset ovat jarruna niin uskonnoille kun muillekin asioille se on niin nähty ja todettu. Onhan se kiva kirjoitella ja heitellä kevyesti sanoja ja asioita joita luulee itsekin ymmärtävän.
Uskonto ja tiede tukevat toisiaan mutta asenteellisuus on ongelma ja harha-askel. Siitä eteenpäin ei etene.
Asioita jos haluaa tutkia uskonnolliselta puolelta eikä panosta voimiaan luulemiinsa epäkohtiin niin on mahdollisuus edetä. Uskonnon tutkiminen kun vaatii tutkijaltaan nöyryyttä asettua oppilaan paikalle ja ottaa vastaan kaikki tuleva. Sitten etsiä niille paikkoja kuin palapelissä. Jos palikat ei osu luulemaansa paikkaan on asettelussa vikaa.
Tulipa taas tuossa hieman keskusteltua Googlen kielimallin kanssa tästäkin asiasta ja tuloksena uusi katsomusaine:
Katsomustieto ja kriittinen ajattelu (KKA)
Uuden tiedepohjaisen ja yhtenäisen katsomusaineen opetussuunnitelmarunko peruskouluun ja lukioon.
1. Opetusaineen ydinfilosofia ja perustelu
Tämä opetussuunnitelmarunko korvaa nykyisen uskontokuntajakoisen mallin ja elämänkatsomustiedon yhdellä yhteisellä oppiaineella. Uskontoja kohdellaan historiallisina, kulttuurisina ja sosiologisina ilmiöinä, ei totuuksina.
Koska uskonnot ja erilaiset uskomusjärjestelmät eivät katoa maailmasta, koulun tehtävänä on tarjota nuorille tieteelliset työkalut niiden kohtaamiseen, analysointiin ja manipuloinnin tunnistamiseen.
2. Opetuksen eteneminen kouluasteittain
Alakoulu (Luokat 1–6)
Eväät kohtaamiseen ja arjen etiikkaan
Tunne- ja kaveritaidot, arjen moraali ja filosofinen ihmettely.
Tutustutaan pintapuolisesti eri katsomusten juhliin ja perinteisiin
katsomuslukutaidon rakentamisemme. Harjoitellaan erottamaan satu,
mielipide ja tutkittu fakta toisistaan.
Yläkoulu (Luokat 7–9)
Ilmiöiden purkaminen ja mekanismit
Uskontojen evolutiivinen synty (kognitiivinen uskontotiede), tekstien
historiallis-kriittinen tutkimus (Mesopotamian/Persian vaikutteet,
sisäiset ristiriidat), uskontojen sukupuolittuneisuus (patriarkaaliset
rakenteet vs. naisten toimijuus) ja poliittinen valta. Algoritmien
mekanismit, salaliittoteorioiden ja pseudotieteiden tunnistaminen
(vahvistusharha).
Lukio
Akateeminen valmius ja tutkijapolku
Tiedonfilosofia, argumentaation laatu ja tieteellinen tutkimusote.
Globaalien katsomusten moderni rooli maailmanpolitiikassa (esim.
radikalisoituminen, uskonnollinen oikeisto). Metodologisen ateismin
käyttö tutkimusvälineenä. Varmistetaan, että yhteiskunnassa on
jatkossakin huippuasiantuntijoita ja tutkijoita.
3. Valinnaisuus yläkoulussa ja lukiossa
Yhteisen yleisrungon lisäksi tarjolla on syventäviä valinnaiskursseja niille oppilaille, jotka haluavat perehtyä tiettyyn kulttuuripiiriin tai uskontoperinteeseen syvällisemmin (esim. Kristillinen kulttuuriperintö ja eksegeesi, Islamin historia ja nykypäivä tai Idän filosofiat ja uskonnot). Nämä kurssit noudattavat samaa tieteellisen kriittistä otetta.
4. Arvioinnin periaatteet
Arviointi ei perustu oppilaan omaan henkilökohtaiseen vakaumukseen tai pelkkään supliikkiin.
Empiirisesti väärät väitteet (kuten litteä maa) katsotaan asiavirheiksi ja puutteelliseksi lähdekritiikiksi. Filosofisissa ja eettisissä kysymyksissä arvioidaan argumentaation loogisuutta, käsitteiden hallintaa sekä kykyä tunnistaa loogisia virhepäätelmiä ja kognitiivisia harhoja.
5. Siirtymävaiheen strateginen toteutus
Uudistuksen suurin käytännön haaste on opettajakoulutus ja oppimateriaalit. Muutos toteutetaan hallitusti seuraavan strategian mukaisesti:
• Uusi yliopistollinen koulutusohjelma:
Perustetaan yliopistoihin erillinen katsomustiedon ja filosofian
opettajankoulutusohjelma. Tästä ohjelmasta valmistuvat ensimmäiset uuden ajan poikkitieteelliset opettajat muutaman vuoden opintojen jälkeen
• Portaittainen siirtymä:
Uuteen katsomusaineeseen siirrytään sitä mukaa, kun uusia opettajia valmistuu. Uudistus kohdistetaan ensisijaisesti peruskoulun aloittaviin luokkiin sekä lukion niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole vanhan opetussuunnitelman mukaisia katsomuskursseja aloitettuna. Tämä estää opintojen katkeamisen tai sekasorron kesken kouluasteen.
-----------------------------------------------------------
Noh? Onkos ajatuksia? Heittäytykää kriittisiksi. Selvää on, että tässä kuten kaikessa muussakin on vanhat sudenkuopat olemassa tunnustuksellisen uskonnonoeptuksen suuntaan.
Nykyinen uskonnonopetuksen tiedepohjaista. Se takana on teologia-nimisen tieteenalaan eri oppiaineet. Teologista tutkimusta ja opetusta annetaan useissa maailman yliopistoissa, myös Suomessa.
Elämänkatsomustiedon takana ei ole mitään tieteenalaa eikä mitään akateemista oppiainetta. Elämänkatsomustieto on puhtaasti huuhaata ja se tulee poistaa kouluista.
Nykymallin ongelma on se, että osa oppilaista saa tiedepohjaista uskonnonopetusta, mutta osalle annetaan huuhaapohjaista opetusta. Tulevaisuutta on yhdenvertainen tiedepohjainen uskonnonopetus kaikille.
Esität kovia väitteitä. Kertoisitko mihin perustat ajatuksen siitä ettei et:n takan ole mitään tieteenalaa.
Perusteluja odotellessa
Ei koulu tarvitse ET:n opetusta eikä uskonnon eikä pakkoruotsin
ja venäjän diktatuurikieltä joka aiheuttaa miehtitysvaaran
Kaiken karvaiset aatehistorialliset opit oli ne sitten uskontoon raamattuun
tai logiikkaan tai fysiikkaan tai ... liittyen on hukkaanheitettyä aikaa
ei mitään sitaatteja Einsteinilta eikä Jsukselta eikä ...
vaan kunnollista käyttökelpoista opetusta kuten
ompelu, kotitalous, matematiikka, fysiikka, kemia, suomi, englanti,
saksa, ranska ja tämänkaltaista