Mutta on eräänlainen kastijako kuten Intiassa vaikka sielläkin se on virallisesti lakkautettu.
Alinta kastia on suomalaiset ja sitten tulee ei-euroopalaiset maahanmuuttajat ja eurooppalaiset ja ruotsalaiset ylimpänä kastina.
Alinta kastia on suomalaiset ja sitten tulee ei-euroopalaiset maahanmuuttajat ja eurooppalaiset ja ruotsalaiset ylimpänä kastina.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Intian kastijärjestelmä ja kastisyrjintä kiellettiin virallisesti vuonna 1950 astuneessa Intian perustuslaissa.Vaikka laki kieltää kastijaon ja syrjinnän, kastijärjestelmä on käytännössä yhä voimissaan etenkin maaseudulla, sosiaalisessa elämässä, avioliitoissa ja työelämässä.
Vain suomalaiset muuttaa sukunimiään ruotsalaisiksi Ruotsissa .
Kastijärjestelmä ei luokitteli ihmisiä rodun vaan syntyperän mukaan. Kuulut koko ikäsi siihen kastiin mihin synnyt. Ruotsissakin se on käytössä suomalaisten kohdalla. Alimmasta kastista voi päästä nousemaan vain salaamalla syntyperänsä.
Olin Ruotsissa 3 vuotta. Tapaamani surut olivat näkästyneitä koska heihin suhtauduttiin suomalaisina vaikka heillä oli ruotsalaiset nimet ja puhuivat "ruotsia". Kamalaa!
Minä, umpisuomalainen itäsuomalainen olin kotouttamisen kohteena.
Ilmeni monellakin tavalla. Olisi ollut helppo jäädä pysyvästi. Kuitenkin oli tilanteita joissa ulkopuolisuuteni tehtiin selväksi.
Työnantajani kotoutti mutta muu yhteiskunta ei.
Alkuun kämppäkaverinani oli umpiruotsalainen heppu joka ei tyrkyttäny, mutta antoi myöhemmin arvokkaiksi osoittautuneita, käytännön tason ja tottumisen kannalta ohjeita.
Ensimmäinen oli: Älä käännä vaan puhu!
Minun aikanani koulussa ei opetettu puhumaan eikä ymmärtämään sitä vaan valmistauduimme silloin vain kirjallisiin kirjoituksiin.
Vielä kotouttamisesta. Yhden Suomen talven jälkeen palatessani 4:ksi kuukaudeksi entiseen työpaikkaani, minulle oli järjestetty huone ruotsalaisen lapsiperheen rivitalon yhteen, lähinnä ulko-ovea olevaan huoneeseen. Melkoinen luottamuksen osoitus suomalaiselle, nuorelle miehelle. En tuottanut pettymystä.
Työpaikalla etenin urallani liukuhihnaduunarista ensi 7:n hengen porukan urkkakorttien hoitajaksi. Sitten himoittuun, itsenäiseen penkkityöhön.
Siitä työnopastajaksi. Sitten lisänä itsenäisiä lopputarkastuksen jälkeisten viallisten akselistojen korjauksia ylitöinä kentällä.
2:n tunnin palkka korkeintaa 30 minuutin työstä.
Ymmärsivät myös kun rahanhimossani otin 2:n tunnin palkan sekä varsinaiselta työnantajaltani, että toiselta, alueella toimivalta alihankkijalta jolta sain sen ilman ennakkoveroa. Muutaman viikon jälkeen vain ehdotettiin, että tulisi valita jompi, kumpi. Pysyin vakiossa.
Olisi ollut helppo kotoutua mutta Suomen opiskelutalven aikana tutustumani naisen kanssa tuntemani sympatia ratkaisi Suomen puolelle.
Olin vielä yhden 4kk:n kesälomani svedupaikassani.
Työnantajani yritti kouluttaa minut oman alansa "facki-inssiksi". Läpäisin lapselliset pääsykokeet mutta kuitenkin palasin Suomeen ja hankin täällä opistoinssin nimikkeen.
Meikäläisen lukion antaman teoriapohjan ja kolmen vuoden ruotsalaisessa ympäristössä omaksutun, katutason kielitaitoni on antanut monta hupaisaa hetkeä koska svedut eivät ota huomioon, että umpisuomalainen saattaa ymmärtää sävyjäkin heidän herjaamisestaan.
Vaikka en ole kymmeniin vuosiin enemmälti tarvinnut ruotsia, niin kyllä se on syöpynyt äänihuuliin.
Lukiossa minulla oli lyhyt saksa. Olimme usein lomiamme omalla autolla keskisessä Euroopassa. Saksankielisellä alueella tyttäremme huomautti joskus, että älä sotke sitä tukholmaa täällä berliiniin.
Yhteistä on harhaanjohtavan paljon. Lontoo sentään poikkeaa selkeästi.