"me siis olemme Jumalan sukua"
(Ap.t 17:29)
Olemme käyneet läpi
Raamatun alkulausetta.
"Alussa loi Jumala ..."
Myöhemmin Jumalan Sanasta
löydämme tietoa,
joka paljastaa alussa luotuihin taivaisiin
sisältyvän enkelikunnan
ja maahan silloisen eläinkunnan.
Tiedämme rauhan ja rakkauden
vallinneen niin taivaassa kuin maan päällä.
Tiedämme sen aikaisista olosuhteista
ja esimerkiksi eläinten ruokavaliosta.
Jumalan Sana paljastaa myös sen,
mitä tapahtui
ensimmäisen ja toisen jakeen välissä.
Raamatun toinen jae kertoo
hävityksen jälkeisestä kaaoksesta.
Ensimmäisen jakeen ihanuus
oli katkennut siihen,
että korkea-arvoisin enkeliolento
ylpistyi ihanuudestaan
ja halusi korottaa itsensä Jumalan vertaiseksi.
Ja kun Jumala ei tätä valtiutta
voinut antaa Aamuruskon pojalle,
niin taivaassa syttyi sota,
jonka seuraukset ulottuivat
myös taivaan avaruuksiin ja maan päälle.
Ja niin tultiin tilanteeseen,
jossa Jumalan täytyi saneerata
tämä sekasortoiseksi tullut
planeetta uudelleen asuttavaksi.
Saneeraus kesti kuusi päivää
ja huipentui uuden luomakunnan
valtiaaksi asetetun ihmisen luomiseen.
Ensimmäisen ihmisen eli Aadamin
kylkisiivusta Jumala teki sitten
vielä samana päivänä
yhteensopivan puoliskon Aadamille.
Kaikki tämä pitää sisällään
suuria salaisuuksia koskien
Viimeistä Aadamia Jeesusta Kristusta.
Ihminen on siis pääroolissa
Jumalan kuvana ja asetettiin
hallitsemaan Jumalan luomakuntaa
ja tuleekin hallitsemaan sitä
aina ja iankaikkisesti kuten
Raamatun ilmoitus päätösluvussaan kertoo.
Raamattu on kertomus ihmissuvusta,
joka on Jumalalle niin tärkeä,
että Hän antoi oman ainokaisen Poikansa
Sukulunastajaksi ihmiskunnalle.
Tämän ihmissuvun alku on
kerrottu uskomattoman tarkasti Raamatuss.
Raamatun viidennestä luvusta
löydämme tiedot siitä,
kuinka pitkän ajan kuluttua
ensimmäisen ihmisen luomisesta
seuraavat ihmiset syntyivät,
kuinka vanhana saivat esikoisensa,
kauanko elivät sen jälkeen,
ja mikä oli ihmisen koko ikä.
Tämä avaukseni sopii siis hyvin
jatkoksi edelliselle, jonka oli
Raamattu, Alkujen kirja.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19590024/raamattu-alkujen-kirja
Kaikki alkaa Jumalasta,
joka on ikuisuudesta.
Jumala loi ihmissuvun.
Ja kuten todettua,
Jumalan Poika viimeisenä Aadamina
on myös tullut ihmiseksi
voidakseen Pelastaa Rakkaansa.
Raamattu on siis Rakkauskertomus.
Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle.
"Tämä on Aadamin sukuluettelo.
Kun Jumala loi ihmisen,
teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi.
Mieheksi ja naiseksi
hän heidät loi ja siunasi heidät
ja antoi heille nimen ihminen (Aadam),
silloin kun heidät luotiin."
(Gen 5:1-2)
Tuon luomisen jälkeen jossain vaiheessa
tapahtui niin, että Aamuruskon poika,
joka oli ollut iät ja ajat kaikista luoduista
Jumalan suurimman Rakkauden kohde,
mutta josta oli tullut Jumalan vihollinen,
valtasi Jumalan nyt luoman
kaikkein älykkäimmän eläimen,
joka antoi possessoida itsensä.
Jumala oli kieltänyt Aadamia syömästä
hyvän- ja pahantiedon puusta.
Aadamin puolisoa kiinnosti tuo puu.
Ja kauhukseen vaimo huomasi
käärmeen kiipeävän tuohon puuhun.
Kohta alkoi keskustelu
käärmeen ja vaimon välillä.
Käärme popsi puun hedelmiä
ja todisti näin väittämänsä,
etteivät he suinkaan kuolisi,
vaikka söisivätkin tuon puun hedelmää.
Ja niin vaimo otti tuon puun hedelmän,
söi sen, eikä mitään pahaa tapahtunut.
Ja nyt oli jo kaksi todistetta siitä,
että Jumala ei nyt ole tehnyt oikein,
kun kielsi Aadamia syömästä tuosta puusta.
Ja niin Aadam söi
vaimon tarjoaman hedelmän,
ja kohta tapahtui hirvittävä muutos.
Heitä ympäröinyt kirkkaus katosi,
ja he huomasivat olevansa alasti.
Myöskin rauha katosi heistä.
Ja heidät valtasi pelko.
He pakenivat Jumalaa
paratiisin puiden sekaan.
Jumala etsi miestä.
Ja onneksi Aadam pysähtyi
ja suostui kohtaamaan Jumalan.
Jumala sovitti eli peitti
heidän alastomuutensa
pukien heidän ylleen
viattoman eläimen nahasta
tekemänsä vaatteet.
Ja Jumala antoi lupauksen
vaimon siemenestä,
joka murskaisi käärmeen pään
eli paholaisen vallan.
Ja näin vaimosta tuli
kaiken elävän äiti.
Ja niin Aadam antoi vaimolleen
nimen Eeva.
Vaimo synnyttäisi tuon pelastajan,
joka pelastaisi luomakunnan,
joka oli joutunut Aadamin hallinnasta
paholaisen haltuun.
Aadam yhtyi vaimoonsa,
ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti pojan,
jonka luuli olevan luvattu pelastaja.
"Ja Aadam tunsi Eevan vaimonsa
ja hän tuli raskaaksi
ja synnytti Kainin, ja sanoi:
'Minä olen saanut miehen Jahven'."
(Gen 4:1)
Eeva näki,
että syntynyt lapsi oli mies
Jumalan lupauksen mukaisesti
ja luuli nyt synnyttäneensä Hänet,
joka murskaa käärmeen pään eli vallan.
Mutta ei Kain ollut se,
minkä Aadam ja Eeva
luulivat hänen olevan,
ja minkä odotuksen
myös Kain kasvaessaan
tuli tietämään ja tuntemaan.
Ja kain katkeroitui pahasti,
kun Jumala ei mielistynyt
hänen uhrilahjaansa.
Tämä johti siihen,
että Kain surmasi
pikkuveljensä Aabelin,
jonka uhrilahjan puoleen
Jumala oli katsonut.
Kain karkoitettiin pois.
Jumalan lupaus ei ollut toteutunut.
(Ap.t 17:29)
Olemme käyneet läpi
Raamatun alkulausetta.
"Alussa loi Jumala ..."
Myöhemmin Jumalan Sanasta
löydämme tietoa,
joka paljastaa alussa luotuihin taivaisiin
sisältyvän enkelikunnan
ja maahan silloisen eläinkunnan.
Tiedämme rauhan ja rakkauden
vallinneen niin taivaassa kuin maan päällä.
Tiedämme sen aikaisista olosuhteista
ja esimerkiksi eläinten ruokavaliosta.
Jumalan Sana paljastaa myös sen,
mitä tapahtui
ensimmäisen ja toisen jakeen välissä.
Raamatun toinen jae kertoo
hävityksen jälkeisestä kaaoksesta.
Ensimmäisen jakeen ihanuus
oli katkennut siihen,
että korkea-arvoisin enkeliolento
ylpistyi ihanuudestaan
ja halusi korottaa itsensä Jumalan vertaiseksi.
Ja kun Jumala ei tätä valtiutta
voinut antaa Aamuruskon pojalle,
niin taivaassa syttyi sota,
jonka seuraukset ulottuivat
myös taivaan avaruuksiin ja maan päälle.
Ja niin tultiin tilanteeseen,
jossa Jumalan täytyi saneerata
tämä sekasortoiseksi tullut
planeetta uudelleen asuttavaksi.
Saneeraus kesti kuusi päivää
ja huipentui uuden luomakunnan
valtiaaksi asetetun ihmisen luomiseen.
Ensimmäisen ihmisen eli Aadamin
kylkisiivusta Jumala teki sitten
vielä samana päivänä
yhteensopivan puoliskon Aadamille.
Kaikki tämä pitää sisällään
suuria salaisuuksia koskien
Viimeistä Aadamia Jeesusta Kristusta.
Ihminen on siis pääroolissa
Jumalan kuvana ja asetettiin
hallitsemaan Jumalan luomakuntaa
ja tuleekin hallitsemaan sitä
aina ja iankaikkisesti kuten
Raamatun ilmoitus päätösluvussaan kertoo.
Raamattu on kertomus ihmissuvusta,
joka on Jumalalle niin tärkeä,
että Hän antoi oman ainokaisen Poikansa
Sukulunastajaksi ihmiskunnalle.
Tämän ihmissuvun alku on
kerrottu uskomattoman tarkasti Raamatuss.
Raamatun viidennestä luvusta
löydämme tiedot siitä,
kuinka pitkän ajan kuluttua
ensimmäisen ihmisen luomisesta
seuraavat ihmiset syntyivät,
kuinka vanhana saivat esikoisensa,
kauanko elivät sen jälkeen,
ja mikä oli ihmisen koko ikä.
Tämä avaukseni sopii siis hyvin
jatkoksi edelliselle, jonka oli
Raamattu, Alkujen kirja.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19590024/raamattu-alkujen-kirja
Kaikki alkaa Jumalasta,
joka on ikuisuudesta.
Jumala loi ihmissuvun.
Ja kuten todettua,
Jumalan Poika viimeisenä Aadamina
on myös tullut ihmiseksi
voidakseen Pelastaa Rakkaansa.
Raamattu on siis Rakkauskertomus.
Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle.
"Tämä on Aadamin sukuluettelo.
Kun Jumala loi ihmisen,
teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi.
Mieheksi ja naiseksi
hän heidät loi ja siunasi heidät
ja antoi heille nimen ihminen (Aadam),
silloin kun heidät luotiin."
(Gen 5:1-2)
Tuon luomisen jälkeen jossain vaiheessa
tapahtui niin, että Aamuruskon poika,
joka oli ollut iät ja ajat kaikista luoduista
Jumalan suurimman Rakkauden kohde,
mutta josta oli tullut Jumalan vihollinen,
valtasi Jumalan nyt luoman
kaikkein älykkäimmän eläimen,
joka antoi possessoida itsensä.
Jumala oli kieltänyt Aadamia syömästä
hyvän- ja pahantiedon puusta.
Aadamin puolisoa kiinnosti tuo puu.
Ja kauhukseen vaimo huomasi
käärmeen kiipeävän tuohon puuhun.
Kohta alkoi keskustelu
käärmeen ja vaimon välillä.
Käärme popsi puun hedelmiä
ja todisti näin väittämänsä,
etteivät he suinkaan kuolisi,
vaikka söisivätkin tuon puun hedelmää.
Ja niin vaimo otti tuon puun hedelmän,
söi sen, eikä mitään pahaa tapahtunut.
Ja nyt oli jo kaksi todistetta siitä,
että Jumala ei nyt ole tehnyt oikein,
kun kielsi Aadamia syömästä tuosta puusta.
Ja niin Aadam söi
vaimon tarjoaman hedelmän,
ja kohta tapahtui hirvittävä muutos.
Heitä ympäröinyt kirkkaus katosi,
ja he huomasivat olevansa alasti.
Myöskin rauha katosi heistä.
Ja heidät valtasi pelko.
He pakenivat Jumalaa
paratiisin puiden sekaan.
Jumala etsi miestä.
Ja onneksi Aadam pysähtyi
ja suostui kohtaamaan Jumalan.
Jumala sovitti eli peitti
heidän alastomuutensa
pukien heidän ylleen
viattoman eläimen nahasta
tekemänsä vaatteet.
Ja Jumala antoi lupauksen
vaimon siemenestä,
joka murskaisi käärmeen pään
eli paholaisen vallan.
Ja näin vaimosta tuli
kaiken elävän äiti.
Ja niin Aadam antoi vaimolleen
nimen Eeva.
Vaimo synnyttäisi tuon pelastajan,
joka pelastaisi luomakunnan,
joka oli joutunut Aadamin hallinnasta
paholaisen haltuun.
Aadam yhtyi vaimoonsa,
ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti pojan,
jonka luuli olevan luvattu pelastaja.
"Ja Aadam tunsi Eevan vaimonsa
ja hän tuli raskaaksi
ja synnytti Kainin, ja sanoi:
'Minä olen saanut miehen Jahven'."
(Gen 4:1)
Eeva näki,
että syntynyt lapsi oli mies
Jumalan lupauksen mukaisesti
ja luuli nyt synnyttäneensä Hänet,
joka murskaa käärmeen pään eli vallan.
Mutta ei Kain ollut se,
minkä Aadam ja Eeva
luulivat hänen olevan,
ja minkä odotuksen
myös Kain kasvaessaan
tuli tietämään ja tuntemaan.
Ja kain katkeroitui pahasti,
kun Jumala ei mielistynyt
hänen uhrilahjaansa.
Tämä johti siihen,
että Kain surmasi
pikkuveljensä Aabelin,
jonka uhrilahjan puoleen
Jumala oli katsonut.
Kain karkoitettiin pois.
Jumalan lupaus ei ollut toteutunut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aabelin veri huusi maassa.
Kain oli karkoitettu.
Mutta kun Aadam oli 130 vuotias,
synnytti yhtä vanha Eeva pojan,
josta tuli uusi alku Jumalan lupaukselle.
"Kun Aadam oli
sadan kolmenkymmenen vuoden vanha,
syntyi hänelle poika,
joka oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa,
ja hän antoi hänelle nimen Seet.
Ja Aadam eli Seetin syntymän jälkeen
kahdeksansataa vuotta,
ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Niin oli Aadamin koko elinaika
yhdeksänsataa kolmekymmentä vuotta;
sitten hän kuoli."
(Gen 5:3-5)
Nyt olemme päässeet alkuun
siinä ihmissuvun jäljittämisessä,
joka johtaa luvattuun
vaimon siemeneen
eli Jeesukseen Kristukseen
eli Viimeiseen Aadamiin.
Tämän sukulinjan
ensimmäinen edustaja
oli siis Ensimmäinen Aadam.
Hänen syntymävuotensa
on ihmiskunnan historian nollavuosi.
Hän sai perillisen 130 vuotiaana
ja eli sen jälkeen 800 vuotta.
Joten elinaika oli 930 vuotta.
Ja sitten seuraa vastaava tieto Seetistä.
"Kun Seet oli
sadan viiden vuoden vanha,
syntyi hänelle Enos.
Ja Seet eli
Enoksen syntymän jälkeen
kahdeksansataa seitsemän vuotta,
ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Niin oli Seetin koko elinaika
yhdeksänsataa kaksitoista vuotta;
sitten hän kuoli."
(Gen 5:6-8)
Seet syntyi vuonna 130
Seet kuoli vuonna 1042
Aadamin jälkeläinen Seet
eli siis vielä ihmiskunnan
toisen päivän puolella,
kun Aadamin täytyi kuolla
ensimmäisen päivän puolella.
Kooste ihmiskunnan syntyhistoriasta.
Aadam
0 (130 + 800 = 930) 930
Seet
130 (105 + 807 = 912) 1042
Enos
235 (90 + 815 = 905) 1140
Keenan
325 (70 + 840 = 910) 1235
Mahalalel
395 (65 + 830 = 895) 1190
Jered
460 (162 + 800 = 962) 1422
Hanok
622 (65 + 300 = 365) 987
Metusalah
687 (187 + 782 = 969) 1656
Lemek
874 (182 + 595 = 777) 1651
Nooa
1056 (500 +
Näin pitkälle
pääsemme Raamatun viidennen
luvun selvityksessä
otsikolla Aadamin sukuluettelo
Seuraa uusi raju paholaisen hyökkäys.
Jumala joutuu taas pelastamaan maailman.
Maa saa uuden kantaisän.
Mutta yhtä tarkat tiedot ihmissuvusta
saamme Jaakobin eli Israelin
syntymään saakka.
Näiden kymmenen ensimmäisen
kantaisän elämästä sanotaan näin
kuin nyt esimerkkinä kirjoitin ulos Seetistä.
"Niin oli
Seetin koko elinaika
yhdeksänsataa kaksitoista vuotta;
sitten hän kuoli."
Ainoa poikkeus on Hanok.
Niin oli
Hanokin koko elinaika
kolmesataa kuusikymmentä viisi vuotta.
"Ja kun Hanok
oli vaeltanut Jumalan yhteydessä,
ei häntä enää ollut,
sillä Jumala oli ottanut hänet pois."
(Gen 5:23-24)
Muutoin kaikkien kymmenen kohdalla
on tuo lausuma:
"sitten hän kuoli"
Nooan kohdalla on kuitenkin
neljä lukua pitkä selvitys
Nooan elämän tehtävästä,
ennenkuin tulee tuo maininta:
"Ja Nooa eli
vedenpaisumuksen jälkeen
kolmesataa viisikymmentä vuotta.
Niin Nooan koko ikä oli
yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta;
sitten hän kuoli."
(Gen 9:28-29)
Ja tähän siis päättyi
Aadamin sukuluettelo.
Seuraavaksi on edessä
Nooan poikien sukuluettelot.
"Nämä ovat Nooan poikien,
Seemin, Haamin ja Jaafetin, sukuluettelot.
(Gen 10:1)
Ensin oli siis Aadamin sukuluettelot,
josta seurasimme sitä sukulinjaa,
joka johti Israelin ja edelleen
Jeesuksen syntymään.
Emme tarkastelleet
Kainin sukuluetteloa
joka hyvin pelkistettynä
on tallennettuna
Raamatun neljännen luvun
loppuosaan.
Samoin nytkin ohitan
tuon pelkistetyn osion
Nooan poikien suvuista
ja siirryn suoraan
vastaavaan
huipputarkkaan selvitykseen
Seemin suvusta,
jollainen Aadamin sukuluettelokin
Seetin sukulinjaa pitkin oli.
"Tämä on kertomus Seemin suvusta.
Kun Seem oli sadan vuoden vanha,
syntyi hänelle Arpaksad
kaksi vuotta vedenpaisumuksen jälkeen.
Ja Seem eli
Arpaksadin syntymän jälkeen
viisisataa vuotta,
ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä."
(Gen 11:10-11)
Loppulausetta ei enää ollutkaan,
niinkuin Aadamin sukuluettelossa oli
kaikkien kymmenen kohdalla
lukuunottamatta Hanokia.
Jotain todella radikaalia oli tapahtunut
Nooan päivinä.
Niin rakidaalia,
että itse asiassa Nooasta tuli
uusi kantaisä ihmiskunnalle.
Nooan päivinä tapahtui
vastaavaa kuin tapahtui
Raamatun ensimmäisten jakeiden
kätkemässä ilmoituksessa
silloisesta vedenpaisumuksesta.
Planeettamme on siis kokenut
jo kahdesti vedenpaisumuksen.
Kolmatta kertaa se ei sitä koe.
Nooan aikaisen
vedenpaisumuksen jälkeen
tapahtui jotakin,
mikä sai Jumalan lupaamaan:
"Katso, minä teen liiton
teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa
ja kaikkien elävien olentojen kanssa,
jotka luonanne ovat,
lintujen, karjaeläinten
ja kaikkien metsäeläinten kanssa,
jotka luonanne ovat,
kaikkien kanssa, jotka arkista lähtivät,
kaikkien maan eläinten kanssa.
Minä teen liiton teidän kanssanne:
ei koskaan enää pidä kaikkea lihaa
hukutettaman vedenpaisumuksella,
eikä vedenpaisumus koskaan enää maata turmele."
(Gen 9:9-11)
Ja näin tultiin uuteen aikakauteen,
johon ei sopinut enää loppulause:
"sitten hän kuoli"
Miksi ei sopinut.
Maan uuden kantaisän
Nooan vanhurskauden tähden.
En pysty tätä tuomaan esiin lyhyesti,
joten jaksathan vielä lukea eteenpäin.
Raamatun toinen jae kertoi
ensimmäisen vedenpaisumuksen
jälkeisestä tilanteesta.
Kuusi päivää kesti
tuhoutuneen maan
ja ympäröivän avaruudenkin
saneeraus.
Aadamin suku
ja Aadamin hallintaan
annettu eläinkunta
on nyt lisääntynyt
ja täyttänyt maata
kuuden millenniumin ajan.
Ensimmäinen kantaisä,
joka syntyi ihmissuvun
ensimmäisen päivän
eli millenniumin jälkeen
vasta toisen päivän puolella
oli Nooa.
Nooa
1056 (500 +
Ja nyt voimme täydentää tuota
avauksessa ollutta infoa,
joka perustui
Raamatun viidennen luvun tietoihin
sillä infolla,
jonka saamme Raamatun
kymmenennestä luvusta
alkavalla infolla.
Nooa
1056 (500 + 450 = 950) 2006
Nooa siis syntyi toisen päivän
eli toisen millenniumin alussa
ja kuoli kolmannen päivän alussa.
Kuin muistutuksena siitä,
että Aadamin tähden
ja toisaalta
meidän pelastuksemme tähden,
jokaisen ihmisen on
koettava ruumiillinen kuolema,
ensimmäisten kymmenen
kantaisän tiedostoihin kirkonkirjoihin
on präntätty päätteeksi:
sitten hän kuoli
Kun Nooan
ja toisen vedenpaisumuksen myötä
laskeudumme toisen päivän
eli toisen millenniumin puolelle,
niin tuota lausumaa ei enää ole.
Viisi on Raamatussa
Elämän luku.
Viidentenä saneerauspäivänä
Jumala loi tälle planeetalle
ensimmäiset elävät olennot.
Raamatun viidennessä luvussa
meidät johdetaan
vedenpaisumuksen
alkutapahtumien ääreen.
Ja kun olemme käyneet läpi
toiset viisi lukua,
niin on siirrytty tilanteeseen,
jossa on varmistunut
ihmissuvun ja ihmisen hallintaan
annetun luomakunnan pelastuminen.
Yhdenkään elävän olennon
ei tarvitse enää pelätä sitä,
että olisi pakotettu
viettämään ikuisuutensa
kuoleman vallan alla.
Maa oli siis ollut
kauttaaltaan veden peitossa
jo toistamiseen.
Ensimmäisen katastrofin jälkeen
Jumala teki kaiken uudeksi
kuudessa päivässä.
Maa sai uuden Valtiaan
- Ihmisen.
Aadam kuitenkin rikkoi käskysanaa,
joka hänelle oli annettu.
Aadam ja Aadamin haltuun annettu Maa
joutui synnin ja kuoleman valtaan.
Jumala antoi lupauksen Pelastajasta.
Viimeinen Aadam tulisi korjaamaan
Ensimmäisen Aadamin rikkomuksen.
Paholainen onnistui kuitenkin
valloittamaan maan asukkaat
hyvin konkreettisesti.
Paholaisen valtaan antautuneet enkelit
yhtyivät ihmisten tyttäriin.
Ihmissuvusta oli ihan konkreettisesti
tulossa kokonaan paholaisen siementä.
Luvattu Vaimon siemen ei voisi koskaan
tulla maailmaan
pelastamaan luomakuntaa.
Pahan hedelmä näkyi kaikkialla.
Maa tuli täyteen väkivaltaa.
Jumalan oli pakko hävittää
paholaisen siemen maan päältä.
Nooa oli vielä hurskas.
Hän rakensi Jumalan käskystä
Pelastuksen arkin,
joka pelasti sekä
ihmisen että maan päällä
eläneet eläinlajit.
Vedenpaisumus tuli
ja hävitti paholaisen valtaan
joutuneen pahaakin pahemman elämän.
Ensimmäinen katarstrofi
oli Aamuruskon pojan lankeemus.
Toinen oli Aadamin lankeemus.
Kolmas oli Kainin tekemä veljesmurha.
Neljäs oli Luciferin enkelien
sekaantuminen eläviin olentoihin.
Kaiken tämän pahan takana oli Lucifer,
joka oli ylpistynyt ihanuudestaan.
Ja niin hänestä tuli kauhein olento kaikista,
joka vihaa kaikkea kaunista ja ihanaa.
Nyt tuon pahan valloitus oli katkaistu.
Vedenpaisumus oli ohi
ja niin ihmiskunta
yhden perhekunnan voimin
jatkaisi lisääntymistään.
Samoin eläinkunnan edustajat
kukin lajinsa mukaan.
Ja jossain vaiheessa
maailmaan syntyisi
Jumalan lupaama
Vaimon siemen,
Viimeneinen Aadam,
joka murskaisi käärmeen pään
eli paholaisen vallan.
Tähän Pelastajaan eli Jumalan Karitsaan
ihminen laittoi turvansa jo etukäteen.
Jo ensimmäinen ihmispari
sai jäädä eloon
Aadamin lankeemuksesta huolimatta,
kun Jumala teurasti eläimen,
jonka nahasta tehdyillä vaatteilla
Jumala peitti synnin seuraukset
eli Aadamin ja Eevan alastomuuden.
Samoin tuohon lupaukseen turvautui Aabel
tuomalla lammaslaumansa esikoisesta
soveliaan uhrin.
Kain sen sijaan toimi toisin.
Tämä johti hirvittävään väkivallan tekoon.
Kain surmasi veljensä.
Aikanaan Seet syntyi Aabelin sijaan.
Aadamin suku ja Jumalan lupaus Pelastajasta
pysyi näin voimassa.
Nyt koko ihmiskunta
yhtä perhettä lukuunottamatta
oli väkivaltaisena pyyhitty
pois maan päältä.
Ja Nooa kaiken jälkeen
ymmärtää tilanteen.
Lupaus Pelastajasta
on edelleen voimassa.
Koko luomakunta
on tuleva pelastetuksi.
Ja Nooa ymmärtäen asian
osoitti uskonsa
jo Aadamille annettuun lupaukseen
Jumalan Karitsasta,
uhraamalla Aabelin lailla
soveliaan uhrin.
"Ja Nooa rakensi alttarin Herralle
ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä
ja kaikkia puhtaita lintuja
ja uhrasi polttouhreja alttarilla."
(Gen 8:20)
Nooa ymmärsi,
että aikanaan
Vaimon siemen on syntyvä.
"Ja Jumala siunasi Nooan
ja hänen poikansa
ja sanoi heille:
"Olkaa hedelmälliset
ja lisääntykää
ja täyttäkää maa."
(Gen 9:1)
Huom!
Lisääntykää.
Nooan usko Jumalaan
ja Jumalan antamaan lupaukseen
Vaimon siemenestä,
joka on murskaava paholaisen vallan,
mahdollisti uuden alun ihmiskunnalle.
Nooan usko Jumalaan mahdollisti sen,
että Jumala saattoi solmia liiton
Nooan ja hänen jälkeläistensä kanssa
ja myös kaikkien eläinten kanssa!
"Ja Jumala puhui Nooalle
ja hänen pojillensa,
jotka olivat hänen kanssansa,
sanoen:
'Katso, minä teen liiton
teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa
ja kaikkien elävien olentojen kanssa,
jotka luonanne ovat,
lintujen, karjaeläinten
ja kaikkien metsäeläinten kanssa,
jotka luonanne ovat,
kaikkien kanssa,
jotka arkista lähtivät,
kaikkien maan eläinten kanssa'."
(Gen 9:8-10)
Nooan uskon
ja sen perusteella luettavan
vanhurskauden tähden,
Jumalan pelastussuunnitelma
pysyi voimassa.
Kaikki enää yhdestä ihmisestä kiinni.
Näin pitkälle
Jumalan pitkämielisyys odotti
Nooan päivinä,
ennenkuin Jumala teki sen,
mikä oli pakko tehdä
ihmiskunnan ja koko luomakunnan
pelastamiseksi.
Ja nyt koko nykyisen ihmiskunnnan
kantaisän Nooan tähden
Jumala saattoi tehdä liiton
ja luvata,
että ei enää koskaan
hukuta kaikkea luomakuntaa.
"Minä teen liiton teidän kanssanne:
ei koskaan enää pidä
kaikkea lihaa hukutettaman
vedenpaisumuksella,
eikä vedenpaisumus koskaan enää
maata turmele."
(Gen 9:11)
Liitto edellyttää
molemminpuolista luottamusta.
Ja niin nykyisen ihmiskunnan
kanta-isän usko eli luottamus Jumalaan
mahdollisti liiton Jumalan ja ihmisen välillä.
"Ja Jumala sanoi:
'Tämä on sen liiton merkki,
jonka minä ikuisiksi ajoiksi teen
itseni ja teidän
ja kaikkien elävien olentojen välillä,
jotka teidän luonanne ovat:
minä panen kaareni pilviin,
ja se on oleva liiton merkkinä
minun ja maan välillä'"
(Gen 9:12-13)
Eli ihminen
ja ihmisen hallintaan annettu luomakunta,
joka oli jo lähes täydellisesti joutunut
paholaisen valtaan,
olikin nyt saanut uuden alun
sen uskon pohjalta, joka Nooalla oli.
Täysin riippumatta siitä,
mitä seuraavissa sukupolvissa tapahtuisi,
Jumala saattoi pitää lupauksensa
Pelastajasta,
koska Hänen ja Nooan välillä oli
luottamussuhde.
"Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle
ja kaari näkyy pilvissä,
muistan minä liittoni,
joka on minun ja teidän
ja kaikkien elävien olentojen,
kaiken lihan välillä,
eikä vesi enää paisu tulvaksi
hävittämään kaikkea lihaa.
Niin kaari on oleva pilvissä,
ja minä katselen sitä
muistaakseni iankaikkista liittoa
Jumalan ja kaikkien elävien olentojen,
kaiken lihan välillä,
joka maan päällä on."
(Gen 9:14-16)
Maa oli planeettanakin
ihan uudessa asemassa
kauempana auringosta.
Ja niin myös sateita tulisi jatkossakin.
Ja sateenkaari olisi näkyvä.
Jumalan Valkeus olisi loistava
tuon liiton merkin kautta maailmalle
seitsemän päävärin skaalassa
Jumalan armoa ja iankaikkista liittoa
taivaan ja maan välillä.
"Ja Jumala sanoi Nooalle:
'Tämä on sen liiton merkki,
jonka minä olen tehnyt
itseni ja kaiken lihan välillä,
joka maan päällä on'."
(Gen 9:17)
Usko Jumalaan
ja lupaukseen Jumalan Karitsasta
oli tullut uudelle tasolle.
Aiemmin uhrattiin eläimiä.
Nyt niitä myös syötiin.
"Kaikki, mikä liikkuu ja elää,
olkoon teille ravinnoksi;
niinkuin minä olen antanut teille
viheriäiset kasvit,
niin minä annan teille myös
tämän kaiken."
(Gen 9:3)
Maa oli joutunut kauas auringosta.
Ihminen oli etääntynyt Valkeudesta.
Ihmisen synnin tähden
ei enää riitä pelkästään
Elämänpuun hedelmän liha ja veri.
Eikä se nyt vielä ole tarjollakaan
sellaisenaan.
Ihminen tarvitsee elääkseen
sovituksen veressä.
Ja meidän täytyy myös syödä
sovituksen puusta.
"Niin Jeesus sanoi heille:
'Totisesti, totisesti minä sanon teille:
ellette syö Ihmisen Pojan lihaa
ja juo hänen vertansa,
ei teillä ole elämää itsessänne.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
sillä on iankaikkinen elämä,
ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä'."
(Joh 6:53-54)
Kantaisämme Nooan uskon tähden
mikään ei enää voisi estää
luvatun Vaimon Siemenen
eli Jumalan Pojan tulemista
Isän tyköä maailmaan
syntymällä ihmiseksi
tullen lihasta ja verestä osalliseksi
ja näin kelvolliseksi sukulunastajaksi.
Mutta synti ei silti ole maailmasta
vielä kadonnut.
Nooa joutui tuon asian katkerasti kokemaan
- vieläpä kiroamaan yhden ihmissuvun osan.
Mutta Nooan uskon tähden
mikään mahti maailmassa
ei voinut enää estää
Jumalan pelastustekoa tapahtumasta.
Ensimmäinen liitto
Jumalan ja ihmisen välillä
ja koko ihmisen hallintaan annetun
luomakunnan välillä
oli astunut voimaan.
Ja se on edelleen voimassa.
Ja me voimme nähdä sen,
minkä Jumalakin näkee
- Hänen kaarensa taivaassa.
Ja tiedämme,
että Jumala muistaa silloin
meitä kurjia ihmisiä.
Paholainen kuitenkin edelleen
tekee kaiken mahdollisen
estääkseen ihmisen pelastumisen.
Meillä on valittavana siunaus tai kirous.
Nooa joutui kiroamaan yhden ihmissuvun
mutta samalla siunasi kaksi muuta.
"Vielä hän sanoi:
'Kiitetty olkoon Herra,
Seemin Jumala,
ja olkoon Kanaan heidän orjansa.
Jumala laajentakoon Jaafetin,
ja asukoon hän Seemin majoissa,
ja Kanaan olkoon heidän orjansa.'
Ja Nooa eli
vedenpaisumuksen jälkeen
kolmesataa viisikymmentä vuotta.
Niin Nooan koko ikä oli
yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta;
sitten hän kuoli."
(Gen 9:26-29)
Ihminen,
Sinulle on tarjolla Jumalan Siunaus.
Sateenkaari on todistanut sitä
myös Suomen kansalle.