puolueettomuus. Syksyn uutuuskirjoihin lukeutuu Mikko Karjalaisen-Petteri Joukon Kymmenen upseerikohtaloa / Miekalla ja kynällä Suomen puolesta.
Huomiota herättävimmät kohdat kertovat Jaakko Blombergin(SD) näkemyksistä ja lausunnoista.
"– Blomberg totesikin, että kriisitilanteessa Suomen tärkeimpänä tavoitteena ei pitänyt olla puolueettomuuden säilyttäminen, vaan Neuvostoliiton luottamuksen turvaaminen. Mikäli Suomi pyrkisi noudattamaan puolueettomuutta kriisitilanteessa, saattaisi syntyä ristiriita ”erityisesti silloin, kun tämä pyrkimys vähentää Neuvostoliiton mahdollisuuksia valvoa Suomen politiikkaa”.
SDP:n silloisen kansainvälisten asioiden sihteeri Paavo Lipposen kerrotaan olleen samoilla linjoilla puoluetoverinsa Blombergin kanssa.
Lasse Lehtisen Läheltä piti -kirjassa (Otava 2025) on luku Vasemmistolaisuus demareiden kroonisena tautina. Siinä Lehtinen kirjoittaa kyseisestä 1970-luvun SDP:n nuorten uuden ulkopolitiikan ryhmästä näin:
"– SDP:n nuoret teoreetikot halusivat tahdistaa Suomen ulkopolitiikan Moskovan mieleiseksi. Jaakko Blombergin mielestä Suomen piti olla entistä aloitteellisempi: ”Ystävyyssopimuksen hengessä käyvä aktiivisuus turvallisuuskysymyksessä on näet se keino, jonka avulla Neuvostoliiton luottamusta Suomen puolueettomuuteen voidaan lisätä ja välttää Neuvostoliiton puuttuminen Suomen asioihin.”
Onko venäjämielisyys vieläkään kadonnut demareilta, ainakin heillä on Naapuriseura.
Huomiota herättävimmät kohdat kertovat Jaakko Blombergin(SD) näkemyksistä ja lausunnoista.
"– Blomberg totesikin, että kriisitilanteessa Suomen tärkeimpänä tavoitteena ei pitänyt olla puolueettomuuden säilyttäminen, vaan Neuvostoliiton luottamuksen turvaaminen. Mikäli Suomi pyrkisi noudattamaan puolueettomuutta kriisitilanteessa, saattaisi syntyä ristiriita ”erityisesti silloin, kun tämä pyrkimys vähentää Neuvostoliiton mahdollisuuksia valvoa Suomen politiikkaa”.
SDP:n silloisen kansainvälisten asioiden sihteeri Paavo Lipposen kerrotaan olleen samoilla linjoilla puoluetoverinsa Blombergin kanssa.
Lasse Lehtisen Läheltä piti -kirjassa (Otava 2025) on luku Vasemmistolaisuus demareiden kroonisena tautina. Siinä Lehtinen kirjoittaa kyseisestä 1970-luvun SDP:n nuorten uuden ulkopolitiikan ryhmästä näin:
"– SDP:n nuoret teoreetikot halusivat tahdistaa Suomen ulkopolitiikan Moskovan mieleiseksi. Jaakko Blombergin mielestä Suomen piti olla entistä aloitteellisempi: ”Ystävyyssopimuksen hengessä käyvä aktiivisuus turvallisuuskysymyksessä on näet se keino, jonka avulla Neuvostoliiton luottamusta Suomen puolueettomuuteen voidaan lisätä ja välttää Neuvostoliiton puuttuminen Suomen asioihin.”
Onko venäjämielisyys vieläkään kadonnut demareilta, ainakin heillä on Naapuriseura.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paljastuksia demareista.
Rähmällään oleva puolue oli Kalevi Sorsan aikainen SDP.
Tällöin SDP:llä oli ulkopoliittinen värisuora ja Suomen todellinen johtaja oli samainen pääministeri, joka oli KGB:n kirjoissa luotettava toveri (Pohjoismaiden ja Britannian vakoilemisesta vastanneen KGB:n eversti Gordievskin mukaan).
Ulkoministeriö oli SDP:n käsissä. Jaakko Blomberg ynnä muut SDP:n toverit ohjasivat Suomea niin lähelle Moskovaa kuin heillä kykyä riitti.
Kalevi ei edes tehnyt mitään merkittävää päätöstä ennenkuin neuvotteli Moskovan toverien kanssa.
Kalevin aikana Paavo Väyrynen ajettiin sivuraiteelle, koska ei ollut riittävästi neuvostomyönteinen. Väyrynen joutui demarien masinoiman lokakampanjan uhriksi, kuten sittemmin jopa Ahtisaari.
Petturisakkia on demareissa riittänyt.