Eläkkeen ostovoima laski jyrkkään.
Työeläke oli v. 2015 palkoista 60 %.
Työeläke oli v. 2023 palkoista n. 45 %
Eli vaikka Purra ei ollut hallituksessa niin eläkkeen ostoarvo laski n. 15 %.
Nyt eläkkeen saa saman kaupasta, kuin Marinin hallituksen aikana.
Purra on ollut valtion rahakirstun vartijana niin eläkkeensaajat säilyttäneet ostovoiman.
Äänestäkää sosdemi hallitus niin eläkkeet laskee taas pirusti.
Työeläke oli v. 2015 palkoista 60 %.
Työeläke oli v. 2023 palkoista n. 45 %
Eli vaikka Purra ei ollut hallituksessa niin eläkkeen ostoarvo laski n. 15 %.
Nyt eläkkeen saa saman kaupasta, kuin Marinin hallituksen aikana.
Purra on ollut valtion rahakirstun vartijana niin eläkkeensaajat säilyttäneet ostovoiman.
Äänestäkää sosdemi hallitus niin eläkkeet laskee taas pirusti.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Olet aivan sekaisin. Eläkkeet muuttuvat työeläkeindeksin mukaan. Marin ei sitä muuttanut. Nyt Purra aikoo leikata eläkkeitä jäädyttämällä indeksin 4 vuodeksi.
Työeläkkeen korvausaste ei ole pudonnut noin jyrkästi kuvaamallasi tavalla vuosien 2015 ja 2023 välillä, vaan vastavalmistuneen eläkeläisen alkava eläke on pysynyt keskimäärin reilussa 50–55 prosentissa eläkettä edeltäneistä tuloista.
Täällä voi väittää vaikka mitä älytöntä kuten tämä aloittaja joka pudonnut kelkasta.
Olisi voinut kertoa vaikka, että "kaikki lentokoneet putosivat taivaalta Marinin aikana"!!
Persu se itkee Marriinin syy vaikka rapulapaskan vääntäs housuunsa!
Joku kauniinnnaisen syndrooma persulla
Selatkaa tuosta linkistä:
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/elakkeiden-indeksointi/tyoelakkeiden-indeksit/
Näin on tapahtunut! Kauheaa luettavaa vassarille.
Ymmärsitkö :)))))))))))
Miksi päätit häpäistä itsesi täydellisen tietämättömyytesi takia. Halltukset eivät päätä siitä, miten hinnat ja palkat kehittyvät. Eläkeindeksi nousee automaattisesti niiden muodostavan inflaatiokertoimen perusteella. Tänä vuonna inflaatio on ollut aika tavanomainen ja eläkkeet nousevat 2,6 % ensi vuonna. Indeksi on hintapainotteinen eli 80 % määräytyy kuluttajahintojen perusteella ja 20 % palkkojen. Veikkaan, että tuleva hallitus ehkä poistaa palkkapainon kokonaan pois. Minusta se olisi perusteltu toimi, sillä eläkeläisille pitäisi riittää, että indeksi korvaa vain hinnannousun.
Palkka on korvaus työnteosta. Onhan ihan oikein, että palkansaajat pääsevät nauttimaan tätä kautta työnsä tuloksista. Eläkeläisethän eivät enää osallstu tavara- ja palvelutuotantoon eläkkeellä ollessaan. Jos osallistuvat, he saavat siitä erikseen palkkaa. Suomi ei elä eläkkeistä vaan palksaajien toimiliaisuudesta.
Mikä totuudessa on häpeällistä?
Mika-Petteri 9vee :))))))))))))))
Totuudessa ei ole mitään häpeällistä. En ole sellaista väittänytkään. Avaajan höpinät oli yhtä kaukana totuudesta kuin sydäntalvi keskikesästä.
Ellet osannut selata niin pänen toisen linkin.
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/elakkeiden-indeksointi/indeksien-kehitys/
Purra halusi jo 2023 leikata eläkkeitä. Ainakin RKP vastusti.
Kiitos RKP.
"Työeläke oli v. 2015 palkoista 60 %."
Teoriassa vai ?
Eläkkeen määrä riippuu myös siitä paljonko työvuosia on.
Älä jauha p*skaa!
Eläkkeet reagoivat inflaatioon vuoden viiveellä kuten kaikki tietävät. Marinin aikana tehtiin poikkeus ja eläkkeisiin tehtiin pieni "etukäteiskorotus" jo syksyllä.
Onko sulla lukihäiriö ollut jo pitkään?
Onhan tuos linkis tieto, mitä helv.ttiä väität vastaan. Netti täynnä tietoa mutta se ei vain sovi änkyrän yläkertaan.
Mulla tais tulla isommat indeksikorotukset juuri Marinin loppuaikana 2023
Ei siis koskaan varsinaisesti olla vielä alennettu.
Sekoitat ostovoiman ja eläkkeen alentamisen.
Eläkkeen saa käteen niin kaupasta saa vähemmän tavaraa. Palkat taas nousee enemmän.
Kaikki vaikuttaa siihen mitä eläkettä saa käteen. Ja voin sanoa että Marinin hallituksen aikana ja sen vaikutuksista eläkkeeni nousi paljon enemmän kuin nykyisen hallituksen päätöksillä. Toki oli jo nykyinen hallitus mutta ei vielä sen päätökset kun vielä nousi merkittävästi. Nykyisen hallituksen toimien vuoksi se mitä saan nettona on pudonnut kun ovat nostaneet verotusta.
Lisää tuohon kirjoitukseen lopuksi, ellette usko niin valehtelen lisää!
No minun osalta kävi ainakin noin. Miksi epäilet?
Se on vahvasti totta. Eläkkeissä on ms taitettu indeksi joka lipposen aikana runnottiin läpi. Jo se on vienyt ostovoimaa alaspäin ja vie edelleen.
Tämähän ei persuille riitä, vaan vielä pitäisi leikata.
Ton taitetun indeksin takiakin on jo kärvistgelty ja ostovoima on todella laskenut. Ei syy ole Marinin tai kenenkään muunkaan. Se oli poliittinen päätös. Taitettu indeksi ja raippavero on edelleen voimassa ja laskevat ostovoimaa, mutta sehän ei Kokoomukselle ja Kokoomuksen puudelipuolue Persuille riitä.
Olisimpa itse saanut sijoittaa eläkerahani työura alkuajasta lähtien niin ei tarvitsisi eläkettä maksaa. Koroilla elettäisiin, mutta eipä tietysti ja nyt sitten pitäisi viedä loputkin.
Nimimerkki:48v PALKANSAAJANA työelämässä ja päivääkään ei työttömyyskorvausta tai yhteiskunnan tukia elämiseen
Tämä tieto asiasta on oikeaa. Lipposen hallituskaudella päätettiin ns. taitetusta indeksistä.
Suomessa on ollut yhteensä kolme eri indeksin laskutapaa. Vuoteen 1976 voimassa oli 100 % sidos palkkaindeksiin eli eläkkeet nousivat saman verran kuin palkatkin vuoden viipeellä. Sen jälkeen elettiin 20 vuotta ns. puoliväli-indeksin aikaa eli eläkkeet oli sidottu puoliksi palkkaindeksiin ja puoliksi hintaindeksiin. Vuonna 1996 voimaan tuli ns. taitettu indeksi, missä palkkojen paino on 20 % ja hintojen 80 %. Tämä on siis edelleen voimassa. Nyt on ehdoteltu, että eläke sidottaisiin 100 %:sti hintoihin.
Indeksin muutokset eivät vie ostovoimaa välttämättä alaspäin yleisesti. Toki muutokset ovat vieneet käytännössä eläkeläisten ostovoimaa pienemmäksi. Mutta sen ostovoiman säilyminen maksetaan aina muuta kautta. Ilmaisia lounaita ei ole. Työnantajien ja palkansaajien eläkekustannukset nousevat samassa suhteessa eli maksumiesten päässä indeksikorotukset aina myös vähentävät ostovoimaa laskennallsesti.
Toinen juttu on sitten okeudenmukaisuus. Oma näkemykseni on se, että siirtymä on ollut oikea tässä suhteessa. Eläkkeet tuleekin sitoa hintaindeksiin. Sen tarkoituksena on ylläpitää eläkeläisten ostovoima ennallaan. Miksi eläkeläisten pitäisi siis vielä saasa ekstrana suurempi korotus siitä, että työssä uurastavien työn tuottavuus kasvaa? Eikö sen tulekin koitua heidän hyväkseen eikä meidän muiden. Puhun meistä muista, koska olen itsekin ollut jo pitempään eläkkeellä.
Toisin kuin väität, ostovoima ei ole vähentynyt. Eihän se voi vähentyä, jos eläke on pääosin sidottu juuri siihen ostovoimaindeksiin eli hintoihin. Ei se nousekaan, mutta miksi sen pitäisi nousta? Palkoista se voi jäädä jälkeen, mutta se on työssä käyville palkinto aherruksen onnistumisesta. Toisaalta osa palkansaajista maksaa siitä negatiivista hintaa, kun työttömyys osuu kohdalle.
Eli ei meillä eläkeläisillä ole mitään valittamista niin kauan, kun siitä hintoihin sidotusta iindeksistä pidetään kiinni. Persujen ehdotus on täysin poikkeuksellinen. Se laskisi selvästi eläkeläisten ostovoimaa, koska koko indeksi jäädytettäisiin neljäksi vuodeksi. Siitä olisi kerrannaisvakutuksia myös siitä eteenpäin, koska indeksi alkaisi sillonkin juosta siitä jäädytetystä eli neljä vuotta vanhasta indeksiluvusta.
Jep. Vaihtoehtona voisi olla se, ettei olisi nykyistä eläkejärjestelmää vaan amerikkalainen ja itsevalintainen eläkejärjestelmä tai oma säästösuunnitelma, jota esität. Se on hyvä, mutta vaatii jonkun verran taitoa ja tietoa. Toki historiallisesti katsoen se on erittäin tuottava, jos säästää eläkettään esim. sijoittamalla osakeindekseihin alueellisesti hajauttamalla. Hyvä tuotto on ollut jokseenkin varma sen noin 45- 48 vuoden aikana, mistä puhut omana työuranasi. Itselläni on ollut suunnilleen yhtä pitkä työura ilman päivänkään työttömyysjaksoa ja varsinainen yhdenjaksoinen työura noin 40 vuotta yliopistosta valmistumisen jälkeen.
Nykyisin itsellä on eläkkeellä niin paljon vapaata aikaa, että olen aktiivisesti harrastanut noin 10 vuoden ajan sijoittamista pörssiin, yhteensä kyllä jo 1980-luvulta asti, kun ensimmäiset sijoitukset olivat kotimaisia pankkiosakkeita ja puhelinosake, jotka kaikki tuottivat lopulta hyvin. Nykyisin olen sijoittanut jo pitempään amerikkalaisiin tekno-osakkeisiin ja varmaa sijoittamista tunteva ymmärtää, että rahasta ei ole ollut sen jälkeen puutetta. Olen löytänyt ajoissa mm. Nvidian ja Micronin ja sijoitan niihin edelleen, koska pidän nousuvaraa suurena. Muistisirujen lisäksi tallennuskapasiteetin osakkeita löytyy salkustani sekä vähän uudempana optisiin johdotusjärjestelmiin ja lasereihin keskittyneitä yrtyksiä. Nyt on mielestäni dipin vuoksi loistava ostotilaisuus AI-osakkeille, mutta riskejä tieitysti aina on, joista yksi suurimmasta on Donald Trump. Olen riskisjoittaja, joka tiedän mitä teen eli se ei sovi aloittelijoille. Heille hajautettu indeksisijottaminen pikku hiljaa sijoittaen on turvallisempi valinta. Mutta suurin osa saattaisi laittaa rahansa iloiseen elämään ja silloin eläke jäisi saamatta.
Eläkeläiset ovat maamme varakkain väestöryhmä ja ainut joiden tulotaso on turvattu.
Ovat maksaneet vain n 2/3 eläkkeistään itse.
Mitenhän sinä tuon lasket ? Perustelut, täällä on helppo heitellä.
On aika mahdoton laskea, kuinka paljon eläkeläiset ovat maksaneet itse eläkkeensä. Palkansaajien eläkemaksut kuittaavat aika pienen osan eläkkeistä. Työnantajiien eläkemaksut jo paljon enemmän. Ne voidaan tulkita viivästetyksi palkanmaksuksi, jos niin halutaan. Järjestelmä on kuitenkin vakuutusperusteinen. Jos ihmisen elinaika on pitkä, hän ehtii saamaan eläkettä paljon enemmän kuin se, joka kuukahtaa sorvin ääreen päivää ennen eläkkeelle siirtymisaikaa. Hän ei saa mitään, vaikka on maksanut eläkemaksuja ja myös perilliset jäävät nuolemaan näppejään. Hänen maksunsa koituvat pitkäikäisten hyväksi.
Systeemi on rahastoiva, mikä tarkoittaa, että eläkeyhtiöt sijoittavat osan varoista ja sitä kautta voidaan tasata esim. huonojen aikojen väestösuhteiden muutosongelmia kuten vaikkapa juuri nyt. Lisäksi maksussa olevat eläkkeet maksetaan pääosin nyt työssä käyvien eläkemaksuilla eikä millään oman ajan eläkesäästöillä. Täman kaiken laskeminen vaatii ehkä sitä pitkää matikkaa, kun joudutaan koko ajan seuraamaan eläkeyhtöiden omaisuusmassaa ja niiden sjotusten tuottoa yhtäältä ja sitten toisaalta työssä käyvien ja eläkkeelle jo olevien määrän eli eläkemaksujen ja maksussa oleven eläkkeiden suhdetta.
Kansan- ja takuueläkettä saavat ei ole maksaneet mitään itse vaan se tulee kaikki veronmaksajien pussista. Samoin maatalouseläkkeistä ja yrittäjäeläkkeistä menee iso osa verovelvollisten piikkiin. Vain työläkkeitä valtio ei rahoita muuten kuin työnantajaominaisuudessa.
Eläkelästen tulotaso on periaatteessa turvattu sen vuoksi, että heidän palkoistaan on pakkosäästetty eläkkeisiin noin 25 % palkansaajien ja työnantajien eläkemaksuina. Tämän verran palkoista menee nytkin eläkemaksuihin. Vaihtoehtona olisi ollut amerikkalainen malli, missä se 25 % maksetaan myös palkkana ja työntekijä voi ottaa tai olla ottamatta oman eläkevakuutuksen. Ikänsä tupakoineen ja juopotelleen ei esim. siinä kannata ottaa mitään vakuutusta, koska eläkkeelle pääsy on epätodennäköistä.
Eli Suomessa työeläke on 100 %:sti itse maksettua eläkevakuutusjärjestelmän kautta. Se on hyvin hoidettu järjestelmä, minkä vuoksi eläkkeet ovat olleet turvattuja. Järjestelmän ulkopuolelta ei ole tullut siihen yhtään senttiä rahaa. Kaikki tulee työnantaja- ja palkansaajamaksuina ennalta sovitulla tavalla. Valtio ei maksa ropoakaan työntekjöiden työhön ja palkanmaksuun perustuvista eläkkeistä. Joten väitteesi siitä, että eläkeläiset olisivat maksaneet vain 2/3 eläkkeistään itse on perätön, kun huomiodaan eläkejärjestelmän vakuutusluontoinen idea ja sisältö.
Työeläke ei ollut vuonna 2015 kiinteästi 60 % palkasta.
Suomessa työeläkkeen määrä perustuu koko työuran aikana ansaittuihin työtuloihin ja niistä karttuneeseen eläkkeeseen, ei suoraan viimeiseen tai tiettyyn palkkaan.
Ja paino sanalla TYÖuran. Nyt kadehditaan heitä, jotka toisiaan ovat tehneet töitä. Kulkeneet pitkin suomea, maksaneet korkeita veroja ja koittaneet pärjätä.
Nyt kun sitten on eläkkeen aika, niin sormella soitetaan.
Se on taas persurassulla ison harmituksen päivä, ja pölinä uikutuksineen sen mukaista : )
Ja kun ei ymmärrys riitä, niin pitää vain nakella feikkiuutisia.
Faktoja kun ei ole ja populistinen jargonia on persuilla luissa ja ytimissä.
Se tässä s24 ketjuissa onkin palstanpitäjän ansiota, että voi heitellä perusteettomia väitteitä. Suorastaan keksittyjä olettamuksia ja niitä toistaa loputtomiin.
Niin äänestetäänkin, että saadaan persukat pois tuhoamasta Suomen tulevaisuuden.
Kyllä vain.Vasenmistoliiton Minja Koskelaa äänestetään tällä kertaa.
Työeläke on noin 52% palkoista ollut aina, eikö 60%.
Tietolähde kuuluisa hevosmiesten....
2015 meni näin.....
''Pienituloiset ja keskituloiset eläkeläiset:
Ostovoima parani hidastuneen inflaation (kuluttajahintojen maltillisen kehityksen) ja aiempien vuosien veronkevennysten ansiosta. Keskituloisen eläkkeensaajan ostovoima oli vuonna 2015 noin 2,4 prosenttia korkeampi kuin vaalikauden alussa vuonna 2011.''
Persujen eläketietous on hälyyttävää, he aikovat jäädyttää yli 2000 euron työeläkkeiden indeksit. Huom. työeläkkeillä ei ole mitään tekemistä valtion kanssa sillä työeläkkeet maksaa yksinomaan eläkevakuutusyhtiöt ja valtio maksaa 0 euroa. Jos indeksit jäädytetään valtion verotulot vähenevät paljon. Tällainen persu valtionvarain ministeri meillä on kun ei edes tiedä mistä eläkkeet maksetaan. Täysin amatöörimaista toimintaa. Muistakaa eläkeläiset keväällä käydä äänestämässä.
Huhu kertoo, että vasemmistoliitto pitää paremmin pienituloisen puolta.
Juuri näin !!!
Persuille ja muillekkin tiedoksi....eläke kertyy näin....
Työeläkkeen määrä perustuu koko työuran aikana ansioituihin työtuloihin sekä eläkkeen karttumisprosenttiin.
Keskeiset vaikuttavat tekijät ovat:
Palkka- ja yrittäjätulot: Eläkettä kertyy jokaisen vuoden bruttoansioista (työntekijänä) tai YEL-työtulosta (yrittäjänä).
Karttumisprosentti: Työeläkettä kertyy pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuodessa ansioista.
(Tietyiltä aikaisemmilta vuosilta ja siirtymäajoilta karttumisprosentti on voinut olla eri, esimerkiksi 53–62-vuotiailla aikaisemmin korkeampi).
Elinaikakerroin: Kun eläke myönnetään, kertynyt summa kerrotaan elinaikakertoimella, joka mukauttaa eläkkeen keskimääräisen elinajan muutoksiin.
Palkkakerroin ja työeläkeindeksi: Työuran aikaiset ansiot tarkistetaan eläkkeelle siirryttäessä palkkakertoimella, ja jo maksuun menneitä eläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.
Palkattomat ajat: Eläkettä voi kertyä myös tietyiltä palkattomilta ajoilta, kuten vanhempainvapaiden tai opiskelujen ajalta etuuksien perusteella.
Lykkäyskorotus: Jos siirtyy vanhuuseläkkeelle alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, eläke nousee lykkäyskorotuksella (0,4 % kuukaudessa).
Riikka Purra - tuo köyhien ja pienituloisten ystävä.
Uskoo, joka haluaa.
Indeksileikkaukset pitää toteuttaa kuten on Bergbomin paperissa.