ja Kepun presidentti Kekkonen salli Stasin asettaa Suomeen tunnustamiskomitea ajamaan itsensä tunnustamista ja nimittää komiteaan Tarja Halonen varapuheenjohtajaksi. Halonen vasemmistoradikaalina luonnollisesti ylisti DDR:ää maailman paratiisiksi ja ihmisten onnelaksi.
Berliinin muurien uhrien muisto elää vahvana ja ei koskaan himmene. Diktatuurin uhrien tarinat kertovat karua kieltään, DDR oli tappajavaltio ja Halonen halusi laillistaa sen.
http://www.krecker.com/bwall1.html
Berliinin muurien uhrien muisto elää vahvana ja ei koskaan himmene. Diktatuurin uhrien tarinat kertovat karua kieltään, DDR oli tappajavaltio ja Halonen halusi laillistaa sen.
http://www.krecker.com/bwall1.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Wikipedia: "Yhteydet Itä-Saksaan
Heinäkuussa 2005 kansanedustaja Petri Neittaanmäki (kesk.) penäsi Tarja Haloselta selvitystä hänen yhteyksistään entiseen Itä-Saksaan. Halonen toimi aikoinaan 1970-luvulla perustetun "Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi" varapuheenjohtajana ja oli näin keskeisessä asemassa Suomen ja DDR:n välisessä yhteistyössä. Neittaanmäki sanoo asiantuntijoiden pitävän komiteaa pahamaineisen Stasin rahoittamana operaationa.
Joidenkin huhujen mukaan Halosen nimi löytyisi jopa mystiseltä Tiitisen listalta. Suomen korkein poliisijohto on toistuvasti kieltäytynyt ryhtymästä toimenpiteisiin asian tutkimiseksi."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen
Tiitisen listalla tarkoitetaan Yhdysvalloista vuonna 1990 saatua listaa entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin 18–20 suomalaisen yhteyshenkilön koodinimistä. Suojelupoliisin tuolloinen johtaja Seppo Tiitinen salasi listan yhdessä presidentti Mauno Koiviston kanssa. Presidentti kiisti 22.1.2003 nähneensä listalla olleita nimiä, mutta Tiitinen kertoi oikeuskanslerille antamassaan selvityksessä näyttäneensä listan Koivistolle.[1][2]
Vaikka Stasin arkistot osin tuhoutuivatkin Itä-Saksan romahtaessa vuonna 1989, onnistui Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu hankkimaan Stasin ulkomaantiedustelupalvelun (Hauptverwaltung Aufklaerung, HVA) arkistoista kriisitilannetta varten tehdyn kopion toisesta Itä-Euroopan maasta niin sanotussa Rosewood-operaatiossa (Rosenholz).[3][4][5]
Lista nousi julkisuuteen Alpo Rusia (kesk) vastaan kohdistettujen vakoiluepäilyjen yhteydessä, jotka aiheutuivat uuden, lyhyemmän nimilistan tultua joidenkin poliitikkojen käyttöön vuonna 1999. On epäilty, että Tiitisen listalla on henkilöitä, jotka edelleen toimivat tärkeässä asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä listaa siksi haluta avata. Espanjan Sanomien kesänumeron 2003 mukaan listalla olivat mm. Kirsti Lintonen, Arto Mansala, Jaakko Laajava ja Kalevi Sorsa.
Epsanjan Sanomat
Joka armas pvä niille sytytän kynttilän,juu.