Ruotsia on puhuttu vain rannikolla. Sinnekin se tuli vain koloniasaation takia. Kuningas antoi Ruotsista tulleille verovapauden ja poisti suomalaisten kalastusoikeudet, joiden tarkoituksena oli ajaa suomenkieliset pois rannikolta.
Ruotsi on vain paikallinen kieli osassa rannikkoa. Ei missään nimessä koko maan kieli.
Ruotsin kieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin. Eikä sitä voi siksi väittää suomalaisten kieleksi. Kaksikielisyys sisämaassa on kolonialismia.
Ruotsin kieli ei ole koskaan tullut Suomeen. Puheet ruotsin kielen tulemisesta Suomeen ovat ennenaikaisia.
Ruotsi on vain paikallinen kieli osassa rannikkoa. Ei missään nimessä koko maan kieli.
Ruotsin kieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin. Eikä sitä voi siksi väittää suomalaisten kieleksi. Kaksikielisyys sisämaassa on kolonialismia.
Ruotsin kieli ei ole koskaan tullut Suomeen. Puheet ruotsin kielen tulemisesta Suomeen ovat ennenaikaisia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)
***********
Yllä olevasta voidaan ymmärtää se fakta, että ruotsin kieli ei ole paikallinen kieli täällä, ja mielipide, että se ei haittaa ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Totta helvetissä se haittaa, eikä professorien mielipide merkitse mitään.
Pakkoruotsi on loukkaus suomalaisia kohtaan
Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.