Tanska sulki suuret hanat kaikkialta – Suomi jätti muun maan avoimeksi
Torilla tänään suurin kysymys ihmisiltä oli miksi niitä datakeskuksia tulee nyt niin paljon.
Minun oli helppo vastata: kysymyksessä on lainvalmistelun virhe.
Tanska teki lainvalmistelun oikein
Tanska keskeytti 2.3.2026 uusien suurten sähköliittymien sopimusten tekemisen valtakunnallisesti ja ryhtyi uudistamaan liittymien etusijajärjestystä. Lokakuussa voimaan tullut laki asetti etusijalle kotitaloudet, yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja teollisuuden sähköistämisen. Datakeskukset sijoitettiin viimeiseen etusijaryhmään.
Suomi ei
Suomessa sen sijaan ei pysäytetty suurten sähköliittymien sopimuksia valtakunnallisesti. Fingrid rajoitti tammikuussa 2025 yli 10 MW:n uusien kulutushankkeiden liittymistä osissa Etelä-Suomea – Uudellamaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa – mutta muu Suomi jätettiin avoimeksi uusille suurhankkeille verkkokapasiteetin sallimissa rajoissa.
Samalla kun hallitus valmisteli vasta syksyllä 2026 uutta etusijajärjestystä, suuret datakeskushankkeet ja sähkövarastot kiirehtivät varaamaan verkkokapasiteettia vanhojen sääntöjen mukaisesti.
Fingrid varoitti 23.10.2026 liittymishakemusten ruuhkautumisesta. Lokakuun puoliväliin mennessä datakeskushankkeet olivat jo solmineet liittymissopimuksia yli 5 000 MW:n suunnitellulle kokonaisteholle.
Suomi jätti siis lainvalmistelun ajaksi merkittävän osan maasta avoimeksi suurten sähkönkuluttajien kapasiteettivarauksille. Uuden etusijajärjestyksen tarkoitus on mahdollistaa hakemusten käsittely muunkin kuin saapumisjärjestyksen perusteella, mutta se ei lähtökohtaisesti pura jo tehtyjä sitovia liittymissopimuksia.
Vielä joulukuun loppuun näillä näkymin uusilla datakeskuksilla on aikaa liittyä vanhoilla säännöillä.
Siksi kaikilla on kiire liittyä nyt: ilman etusijajärjestystä. Tilanne on erittäin vakava, kuten kirjoitin aiemmin. Lahdessa ei enää ole tilaa uudelle teollisuudelle, joka käyttää palhon sähköä ja työllistää paljon. Sähkö meni kahdelle nopealle datakeskukselle.
*****
Pelkkä liittymisjonon järjestyksen muuttaminen ei riitä. Meidän on arvioitava myös, kuinka paljon sähköä, verkkokapasiteettia, vettä ja maa-alaa uusille hankkeille voidaan antaa vaarantamatta asukkaiden, nykyisen teollisuuden, huoltovarmuuden ja luonnon tarpeita.
Samalla on varmistettava, että suurten hankkeiden aiheuttamat sähköverkon vahvistamisen ja sähköjärjestelmän kustannukset eivät siirry kohtuuttomasti kotitalouksien ja muiden yritysten maksettaviksi. Aiheuttaja maksaa -periaatteen ja Suomeen jäävän nettohyödyn on oltava keskeisiä lähtökohtia.
Torilla tänään suurin kysymys ihmisiltä oli miksi niitä datakeskuksia tulee nyt niin paljon.
Minun oli helppo vastata: kysymyksessä on lainvalmistelun virhe.
Tanska teki lainvalmistelun oikein
Tanska keskeytti 2.3.2026 uusien suurten sähköliittymien sopimusten tekemisen valtakunnallisesti ja ryhtyi uudistamaan liittymien etusijajärjestystä. Lokakuussa voimaan tullut laki asetti etusijalle kotitaloudet, yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja teollisuuden sähköistämisen. Datakeskukset sijoitettiin viimeiseen etusijaryhmään.
Suomi ei
Suomessa sen sijaan ei pysäytetty suurten sähköliittymien sopimuksia valtakunnallisesti. Fingrid rajoitti tammikuussa 2025 yli 10 MW:n uusien kulutushankkeiden liittymistä osissa Etelä-Suomea – Uudellamaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa – mutta muu Suomi jätettiin avoimeksi uusille suurhankkeille verkkokapasiteetin sallimissa rajoissa.
Samalla kun hallitus valmisteli vasta syksyllä 2026 uutta etusijajärjestystä, suuret datakeskushankkeet ja sähkövarastot kiirehtivät varaamaan verkkokapasiteettia vanhojen sääntöjen mukaisesti.
Fingrid varoitti 23.10.2026 liittymishakemusten ruuhkautumisesta. Lokakuun puoliväliin mennessä datakeskushankkeet olivat jo solmineet liittymissopimuksia yli 5 000 MW:n suunnitellulle kokonaisteholle.
Suomi jätti siis lainvalmistelun ajaksi merkittävän osan maasta avoimeksi suurten sähkönkuluttajien kapasiteettivarauksille. Uuden etusijajärjestyksen tarkoitus on mahdollistaa hakemusten käsittely muunkin kuin saapumisjärjestyksen perusteella, mutta se ei lähtökohtaisesti pura jo tehtyjä sitovia liittymissopimuksia.
Vielä joulukuun loppuun näillä näkymin uusilla datakeskuksilla on aikaa liittyä vanhoilla säännöillä.
Siksi kaikilla on kiire liittyä nyt: ilman etusijajärjestystä. Tilanne on erittäin vakava, kuten kirjoitin aiemmin. Lahdessa ei enää ole tilaa uudelle teollisuudelle, joka käyttää palhon sähköä ja työllistää paljon. Sähkö meni kahdelle nopealle datakeskukselle.
*****
Pelkkä liittymisjonon järjestyksen muuttaminen ei riitä. Meidän on arvioitava myös, kuinka paljon sähköä, verkkokapasiteettia, vettä ja maa-alaa uusille hankkeille voidaan antaa vaarantamatta asukkaiden, nykyisen teollisuuden, huoltovarmuuden ja luonnon tarpeita.
Samalla on varmistettava, että suurten hankkeiden aiheuttamat sähköverkon vahvistamisen ja sähköjärjestelmän kustannukset eivät siirry kohtuuttomasti kotitalouksien ja muiden yritysten maksettaviksi. Aiheuttaja maksaa -periaatteen ja Suomeen jäävän nettohyödyn on oltava keskeisiä lähtökohtia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suuri raha vie suomen hallitusta kuin pässiä narussa. Ei ole kuin kuukausia, kun ministerit eivät meinannu pysyä housuissaan kun hehkuttivat näitä valtavia ennen näkemättömiä "investointeja" suomeen. Mutta miten pitkään salassa on valmisteltu näitä tulemisia suomeen. Etenkin sähkön saannin ja luvituksen suhteen. Kun yleensä on, että jos kaavoitus ei salli jonkin tyypin rakentamista tietylle alueelle, kaavamuutokset kaikkinensa valitusaikoineen vie jopa kaksikin vuotta ellei enemmänkin. Nämä luvat on tullut sormia napsauttamalla ja "valmistelevat työt" on polkastu käyntiin jo ennen luvitusta. Ja ei näin valtavien rakennusten ja infran suunnittelukaan hetkessä tapahdu. Kyllä infran suunnittelu vaatii jo rakennuspaikan esitiedot paljon aiemmin. Mutta tuohon sähkön kulutukseen palautuen, muistuu hyvin mieleen aikaisemmat talvet kun ydin voimaloita huollettiin kuukausi, pari, se vaikutti kovasti käyttäjien sähkön hintaan, nimenomaan pörssisähkössä. Sähköä on kehotettu säästämään vuosisodalla. Nyt yhen äkkiä sitä onkin niin paljon, että koko yksi(jos riittää sekään) ydinvoimala on kokonaan varattu data keskuksen käyttöön 20 vuodeksi. Entäs sitten kun muutkin voimalat rikkoutuu ja tulee seisokit. Ostetaan ulkomailta kallista sähköä. Vai onko tässä lopulta niin viisas ansa viritetty, että datakeskukset rupeaa myymään varaamaansa ydinenergiaa kalliilla hinnalla suomelle/ muille data keskuksille) kulutukseen, kun eivät yhtä äkkiä tarvitsekaan koko voimalan kapasiteettia.
Mielenkiintoinen juttu tulossa.
Ei Suomi ole tyhmä. Pitkä kylmä talvi, ei maanjäristyksiä, ei asutusta niille varatuilla alueilla ym. tekijät antavat varsinkin Pohjois-Suomen suurille kohteille erinomaisen tilaisuuden vaurastua.
Muhoksen ja Kajaanin Otanmäen valtaville umpikallio-alueille voidaan rakentaa sähköä tuottavia pienydinvoimaloita helposti parin suuren ydinvoimalan verran. Pienydinvoimaloiden jäähdytys tapahtuu vedellä sisäisellä vedenkierrolla eli niillä ei ole vaikutusta vesistöihin ja datakeskusten jäähdytyksessä käytetään ilmalauhduttimia. Keskellä talvea datakeskusten sähkön tarve vähenee, josta syystä muille kuluttajille sähkön hinta Suomessa laskee.
Google tuo tulleessaan tarvitsemansa sähkön eli sarjatuotannossa jo lähes olevat pienydinvoimalat, jotka rakennetaan umpikallion sisään. Otanmäen vanhalta kaivosalueelta löytyy sopiva ydinjätteiden säilytyspaikka.
Tanskan olosuhteet ovat paljon huonommat kuin esim. Muhoksella, jossa on 700 ha yhtenäinen kallioalue. Asutusta ei ollenkaan alueen sisällä.
Suota se Muhoksella on mihin data keskusta rakennetaan. Siellä kaivettu kenttä on veden vallassa.
Muhoksen kohde on vanhaa meren pohjaa ja tasaisuuden vuoksi se on ollut ennen ojituksia lähes puutonta avosuota. Ojituskelvottomuus johtuu pohjamaasta, joka on kallio ja lähellä pintaa. Alueella on useita kalliomurskeenotosta syntyneitä syviä lampia, joten alueen soveltuvuus on erinomainen suurille datakeskuksille että sisäisellä vedenkierrolla toimiville pienydinvoimaloille. Sähkön suhteen datakeskukset tulevat olemaan omavaraisia. Asutus puuttuu alueelta kokonaan, koska kalliomaalle ei ole pystytty raivaamaan peltoa.