EU:n talous kasvoi vuonna 2025 maltillisesti haastavasta ja epävarmasta globaalista ympäristöstä huolimatta.
Keskeisiä lukuja ja piirteitä EU:n ja euroalueen taloudesta vuonna 2025:
• Talouskasvu (BKT): EU:n reaalinen BKT kasvoi vuonna 2025 noin 1,4 prosenttia (tai lähteestä riippuen noin 1,4–1,5 %). Kasvu jatkui hitaana mutta vakaana vaikeista kauppapoliittisista paineista huolimatta.
• Inflaatio: Vuoden 2025 aikana inflaatio rauhoittui ja asettui keskimäärin noin 2,4 prosenttiin, lähenemään Euroopan keskuspankin (EKP) noin 2 prosentin tavoitetta.
• Julkinen talous ja alijäämä: EU:n yhteenlaskettu julkinen alijäämä oli vuonna 2025 noin 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja EU:n julkinen velkasuhde nousi noin 82,8 prosenttiin BKT:sta.
• Työmarkkinat: Työllisyys pysyi EU-tasolla suhteellisen vakaana, vaikka työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelivat merkittävästi eri jäsenmaiden välillä.
• Suomen tilanne vertailuna: Suomen talous oli vuonna 2025 huomattavasti muuta Eurooppaa vaisummassa tilassa; Suomen BKT kasvoi vain noin 0,2 prosenttia ja työttömyysaste kohosi lähelle 9,6–9,7 prosenttia, mikä oli EU:n heikoimpia.
Keskeisiä lukuja ja piirteitä EU:n ja euroalueen taloudesta vuonna 2025:
• Talouskasvu (BKT): EU:n reaalinen BKT kasvoi vuonna 2025 noin 1,4 prosenttia (tai lähteestä riippuen noin 1,4–1,5 %). Kasvu jatkui hitaana mutta vakaana vaikeista kauppapoliittisista paineista huolimatta.
• Inflaatio: Vuoden 2025 aikana inflaatio rauhoittui ja asettui keskimäärin noin 2,4 prosenttiin, lähenemään Euroopan keskuspankin (EKP) noin 2 prosentin tavoitetta.
• Julkinen talous ja alijäämä: EU:n yhteenlaskettu julkinen alijäämä oli vuonna 2025 noin 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja EU:n julkinen velkasuhde nousi noin 82,8 prosenttiin BKT:sta.
• Työmarkkinat: Työllisyys pysyi EU-tasolla suhteellisen vakaana, vaikka työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelivat merkittävästi eri jäsenmaiden välillä.
• Suomen tilanne vertailuna: Suomen talous oli vuonna 2025 huomattavasti muuta Eurooppaa vaisummassa tilassa; Suomen BKT kasvoi vain noin 0,2 prosenttia ja työttömyysaste kohosi lähelle 9,6–9,7 prosenttia, mikä oli EU:n heikoimpia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Maailmantalous ei ole tällä hetkellä romahtamassa, eikä asiantuntijatahoilla (kuten Kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä) ole tiedossa tai ennusteissa tällaista romahdusta.
Keskeiset näkymät lähivuosille ovat seuraavat:
• Kasvu jatkuu: IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan noin 3,4 prosenttia vuonna 2027. Vaikka kasvu on monin paikoin hitaampaa kuin ennen, se on edelleen plussalla.
• Riski-tekijät olemassa: Taloutta rasittavat korkea velkaantuminen, geopoliittiset jännitteet (kuten Lähi-idän konfliktit) sekä kauppaan liittyvä epävarmuus, mutta laaja-alaista Suuren laman kaltaista romahdusta pidetään toistaiseksi epätodennäköisenä.
• Alueelliset erot: Esimerkiksi Euroopassa kasvu on hidasta (euroalueen ja EU:n kasvun arvioidaan matelevan reilun prosentin tuntumassa), ja Suomen kaltaisissa maissa paikalliset ongelmat (kuten korkea työttömyys tai asuntomarkkinoiden haasteet) voivat tuntua arjessa hyvin raskailta, vaikka koko maailmantalous ei romahdakaan.