Palstan WC-huumori

Uskonnolliseen yhteisöön liittyvät henkiset solmut ja läheisten menettäminen karttamissäännön vuoksi ovat raskaita aiheita joiden käsittelyyn ihmiset hakevat erilaisia reittejä.

Osa palstan käyttäjistä saattaa purkaa tätä jännitettä karkealla ja absurdilla WC-huumorilla. Peräilma-viestit ovat malliesimerkki pitkäikäisestä verkkotrollauksesta. Se on muodostunut anonyymien kirjoittajien omaksi sisäpiirivitsiksi ja vakiintuneeksi häiriköintitavaksi.

WC-huumori perustuu eritteisiin, WC-käynteihin ja muihin kehon alaruumiin toimintoihin. Vaikka sitä pidetään usein lapsellisena tai mauttomana, se on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja universaaleimmista huumorin lajeista.
WC-huumorilla on pitkä historia ja selkeät psykologiset syyt, minkä vuoksi se nousee pintaan myös vakavien aiheiden – kuten uskontokeskustelujen – yhteydessä.

Miksi WC-huumori naurattaa tai ärsyttää?
Kaikissa kulttuureissa WC-asiat ovat yksityisiä ja niihin liittyy häpeää tai sosiaalisia sääntöjä. Huumori syntyy siitä, kun näitä tiukkoja sosiaalisia normeja ja tabuja rikotaan julkisesti. Keholliset toiminnot ovat jotain, mikä yhdistää jokaista ihmistä riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta, varallisuudesta tai uskonnosta. Kun korkeassa asemassa oleva ihminen tai instituutio yhdistetään WC-huumoriin, se madaltaa heidän valta-asemaansa.

Kyseessä ei ole mikään modernin internet-ajan keksintö.

Antiikin Kreikassa komediakirjailija Aristofanes käytti näytelmissään runsaasti alapäävitsejä ja pieruhuumoria pilkatessaan aikansa poliitikkoja ja filosofeja.

Keskiajalla virallinen ja uskonnollinen kulttuuri oli hyvin vakavaa. Vastapainona olivat karnevaalit, joissa kaikki käännettiin päälaelleen. Pyhiä asioita parodioitiin tuomalla ne kirjaimellisesti "maan tasolle" eritteiden ja kehon toimintojen kautta.

Suurten kirjailijoiden esim William Shakespearen ja Mark Twainin teoksista löytyy runsaasti viittauksia WC-teemoihin ja kehon kaasuihin, joita käytettiin hahmojen inhimillistämiseen tai satirisointiin.

Verkkoalustoillatämä ikivanha tyylilaji kohtaa anonymiteetin. Kun kukaan ei näe kirjoittajan kasvoja, kynnys pudottaa keskustelun taso pelkäksi kehon eritteillä provosoinniksi on erittäin matala.
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Peräilmahuumori sai synninpäästön.

Äänestä

Tekevätkö JT todella niin? Ei uskoisi.

Äänestä

Hyppään kaikki peräilma-kommentit täällä yli. Ei siksi että ne loukkaisivat tai muuten triggeröisivät. Ovatpa vaan tylsiä.

Äänestä
  • Sama täällä, vanhaksi mennyt vitsi. Mutta huvinsa kullakin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Uskonnolliseen yhteisöön liittyvät henkiset solmut ja läheisten menettäminen karttamissäännön vuoksi ovat raskaita aiheita joiden käsittelyyn ihmiset hakevat erilaisia reittejä.

Osa palstan käyttäjistä saattaa purkaa tätä jännitettä karkealla ja absurdilla WC-huumorilla. Peräilma-viestit ovat malliesimerkki pitkäikäisestä verkkotrollauksesta. Se on muodostunut anonyymien kirjoittajien omaksi sisäpiirivitsiksi ja vakiintuneeksi häiriköintitavaksi.

WC-huumori perustuu eritteisiin, WC-käynteihin ja muihin kehon alaruumiin toimintoihin. Vaikka sitä pidetään usein lapsellisena tai mauttomana, se on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja universaaleimmista huumorin lajeista.
WC-huumorilla on pitkä historia ja selkeät psykologiset syyt, minkä vuoksi se nousee pintaan myös vakavien aiheiden – kuten uskontokeskustelujen – yhteydessä.

Miksi WC-huumori naurattaa tai ärsyttää?
Kaikissa kulttuureissa WC-asiat ovat yksityisiä ja niihin liittyy häpeää tai sosiaalisia sääntöjä. Huumori syntyy siitä, kun näitä tiukkoja sosiaalisia normeja ja tabuja rikotaan julkisesti. Keholliset toiminnot ovat jotain, mikä yhdistää jokaista ihmistä riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta, varallisuudesta tai uskonnosta. Kun korkeassa asemassa oleva ihminen tai instituutio yhdistetään WC-huumoriin, se madaltaa heidän valta-asemaansa.

Kyseessä ei ole mikään modernin internet-ajan keksintö.

Antiikin Kreikassa komediakirjailija Aristofanes käytti näytelmissään runsaasti alapäävitsejä ja pieruhuumoria pilkatessaan aikansa poliitikkoja ja filosofeja.

Keskiajalla virallinen ja uskonnollinen kulttuuri oli hyvin vakavaa. Vastapainona olivat karnevaalit, joissa kaikki käännettiin päälaelleen. Pyhiä asioita parodioitiin tuomalla ne kirjaimellisesti "maan tasolle" eritteiden ja kehon toimintojen kautta.

Suurten kirjailijoiden esim William Shakespearen ja Mark Twainin teoksista löytyy runsaasti viittauksia WC-teemoihin ja kehon kaasuihin, joita käytettiin hahmojen inhimillistämiseen tai satirisointiin.

Verkkoalustoillatämä ikivanha tyylilaji kohtaa anonymiteetin. Kun kukaan ei näe kirjoittajan kasvoja, kynnys pudottaa keskustelun taso pelkäksi kehon eritteillä provosoinniksi on erittäin matala.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu