Koska palstaa näyttää lukevan muutama markkinafundamentalistikin, toisin esille yhden oleellisen vian, jota yksikään kapitalismia kiihkeästi kannattava ei ole vielä tyydyttävästi minulle voinut selventää.
Kyse on työvoiman tuottamisesta ja sen erikoislaatuisuudesta tavarana.
Tunnettuahan on, kuinka tavaroiden tuotanto noudattelee kysyntää: Mitä enemmän kysyntää, sitä enemmän tuotantoa.
Työvoima poikkeaa tässä suhteessa kuitenkin muista tavaroista perin juurin oleellisella tavalla. Työvoiman tuotantoa ei määritä juuri lainkaan kysyntä vaan vanhempien halu saada jälkeläisiä.
Tässä on tietysti monia vivahteita, kuten tarve turvata vanhuuden päivät tai vilkasta elämää viettävien halu keskittyä lasten sijasta itseen tai vahinkoraskaudet, jne, mutta perusidea pysyy samana: vanhempien omat toiveet; ei markkinoiden kysyntä.
Työvoima on myös siitä viheliäinen tavara ihmisen itsensä kannalta, että valtaosan ihmisistä on elätettävä itsensä työvoimansa myymisellä. Työvoimatavaraa ei voi dumpata mereen kuten liikaviljaa.
Asiaa voi käsitellä pitemmästikin, mutta perusteet tullevat tuosta selville. Toistaiseksi en voi vetää tästä kaikesta muuta johtopäätöstä kuin sen, että ihmisen perustarpeista huolehtiminen on irrotettava työvoiman myymisestä ja siten työ "kumottava" välttämättömänä yhteiskunnallisena uusintamisen suhteena.
Kyse on työvoiman tuottamisesta ja sen erikoislaatuisuudesta tavarana.
Tunnettuahan on, kuinka tavaroiden tuotanto noudattelee kysyntää: Mitä enemmän kysyntää, sitä enemmän tuotantoa.
Työvoima poikkeaa tässä suhteessa kuitenkin muista tavaroista perin juurin oleellisella tavalla. Työvoiman tuotantoa ei määritä juuri lainkaan kysyntä vaan vanhempien halu saada jälkeläisiä.
Tässä on tietysti monia vivahteita, kuten tarve turvata vanhuuden päivät tai vilkasta elämää viettävien halu keskittyä lasten sijasta itseen tai vahinkoraskaudet, jne, mutta perusidea pysyy samana: vanhempien omat toiveet; ei markkinoiden kysyntä.
Työvoima on myös siitä viheliäinen tavara ihmisen itsensä kannalta, että valtaosan ihmisistä on elätettävä itsensä työvoimansa myymisellä. Työvoimatavaraa ei voi dumpata mereen kuten liikaviljaa.
Asiaa voi käsitellä pitemmästikin, mutta perusteet tullevat tuosta selville. Toistaiseksi en voi vetää tästä kaikesta muuta johtopäätöstä kuin sen, että ihmisen perustarpeista huolehtiminen on irrotettava työvoiman myymisestä ja siten työ "kumottava" välttämättömänä yhteiskunnallisena uusintamisen suhteena.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Hieno kirjoitus, olen samalla kannalla.
Hauskaa on myös, että käsittelet ihmistä (varmaankin satiirisesti) tuottavuustekijänä. Sillä juuri sellaisenahan nykymaailmassa tupataan ihminen näkemään.
---"Työvoima poikkeaa tässä suhteessa kuitenkin muista tavaroista perin juurin oleellisella tavalla. Työvoiman tuotantoa ei määritä juuri lainkaan kysyntä vaan vanhempien halu saada jälkeläisiä. "---
Ja mikä oli jutun pointti? Onko tuossa jotain moraalitonta?
Luonnollisesti tuotannon määrä sopeutuu ihmisten määrään ja jokainen kustantaa työllään oman kulutuksen.
---"Työvoima on myös siitä viheliäinen tavara ihmisen itsensä kannalta, että valtaosan ihmisistä on elätettävä itsensä työvoimansa myymisellä."---
Sinun mielestä on siis väärin, että ihminen joutuu tekemään töitä elääkseen? Olisihan se toisaalta kiva, jos mitään ei tarvisi tehdä, mutta maailma on vain sellainen kuin se on.
>Luonnollisesti tuotannon määrä sopeutuu ihmisten määrään ja jokainen kustantaa työllään oman kulutuksen.
Jos tuotannon määrällä olisi tosiaan jotain korrelaatiota ihmisten määrään, työviikkomme olisi nyt ehkä kolmipäiväinen.
Viidessätoista vuodessa BKT on kohonnut puolella ja teollisuustuotanto on kaksinkertainen. Vienti on kolminkertainen. Samalla rakennetyöttömyys on pysynyt samassa, ellei noussut.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että pystymme tuottamaan merkittävästi enemmän kuin lähimenneisyydessä merkittävästi pienemmällä työmäärällä.
Jos työajat kuitenkin pidetään entisellään (40-tuntinen työviikko)eikä tuottavuuden nousua jaeta ihmisten kesken alentamalla työaikoja, työ jakautuu epätasaisesti ja aiheuttaa täten väistämättä työttömyyttä.
Lähinnä automatiikan aiheuttama tuottavuuden - lue: vaurauden - nousu pitäisi heijastua runsaampana vapaa-aikana samalla palkalla, koska työtä ei siis tarvita entiseen malliin, vaan tarvittava saadaan pienemmin ponnistuksin.
Työ on toimintaa, jolla saadaan tarvittavaa: ruokaa, asuntoja, ja tarpeellisen päälle sitten kaikkea kivaa. Työ ei ole itsetarkoitus.
Kasvanut tuottavuus lisää vaurautta. Ennen se jaettiin tasaisemmin työnantajan, yhteiskunnan ja työväkeen kuuluvien kesken. Miten nykyisin? Vastausta voi käydä etsimään yritysvoitoista, jotka ovat kuusinkertaistuneet. Vastaa siis sitä, että entisen markan sijaan osakkeenomistaja ottaa nyt euron.
Selvennetään vähän, koska nimim. naapuri ei ainakaan tainnut ymmärtää asiaa.
---
---"Työvoima poikkeaa tässä suhteessa kuitenkin muista tavaroista perin juurin oleellisella tavalla. Työvoiman tuotantoa ei määritä juuri lainkaan kysyntä vaan vanhempien halu saada jälkeläisiä. "---
NAAPURI: Ja mikä oli jutun pointti? Onko tuossa jotain moraalitonta?
Jutun pointti on se, ettei työvoimaa _tuoteta_ samalla tavoin markkinoiden ehdoilla kuin vaikkapa näkkileipää tai kondomeita. Työvoiman tuottamisessa "kysyntä" on vanhempien halua, kun se talousteoreettisesta näkökulmasta katsoen pitäisi olla työvoimaa palkkaavien ihmisten kysyntä. Vanhemmat eivät palkkaa omia jälkeläisiään.
Moraalitonta tämä järjestely ei ole vanhempien kannalta, mutta se on epäonnistunut ratkaisu työvoimamarkkinoiden kannalta.
NAAPURI: Luonnollisesti tuotannon määrä sopeutuu ihmisten määrään ja jokainen kustantaa työllään oman kulutuksen.
Et taida ymmärtää, mistä puhut ja mitä kommentoit. Tässä puhutaan työvoimatavaran tuotannosta.
---"Työvoima on myös siitä viheliäinen tavara ihmisen itsensä kannalta, että valtaosan ihmisistä on elätettävä itsensä työvoimansa myymisellä."---
NAAPURI: Sinun mielestä on siis väärin, että ihminen joutuu tekemään töitä elääkseen? Olisihan se toisaalta kiva, jos mitään ei tarvisi tehdä, mutta maailma on vain sellainen kuin se on.
Onhan se väärin ihan talousteoreettisesta näkökulmastakin, koska työvoimatavaraa ei tuoteta todellisen kysynnän perusteella vaan vanhempien mielihalujen mukaan. Jos ajatellaan, että vaikkapa näkkileipiä ilmestyisi maanpäälle aivan satunnaisesti ilman kustannuksia, olisi se kova kolaus näkkileipäkapitalisteille. Tälle analoginen ilmiö on työvoimatavaran (=ihmisten) tuotanto; työvoimaa kirjaimellisesti syntyy markkinoille ilman, että kysyntä sitä säätelisi. Tätä ei kuitenkaan mitenkään huomioida siinä, että ihmisten pitäisi elättää itsensä myymällä työvoimaansa.
"Jos tuotannon määrällä olisi tosiaan jotain korrelaatiota ihmisten määrään, työviikkomme olisi nyt ehkä kolmipäiväinen. "
Ei hemmetti, mistä keksit noin naurettavia juttuja?
---"Tämä tarkoittaa siis sitä, että pystymme tuottamaan merkittävästi enemmän kuin lähimenneisyydessä merkittävästi pienemmällä työmäärällä."---
Totta. Mutta mistä sitten? Luonnollisesti näin on tapahtunut kautta ihmiskunnan historian. Ei se mitenkään selitä työttömyyttä, jos sitä tarkoitat?
---"Jos työajat kuitenkin pidetään entisellään (40-tuntinen työviikko)eikä tuottavuuden nousua jaeta ihmisten kesken alentamalla työaikoja, työ jakautuu epätasaisesti ja aiheuttaa täten väistämättä työttömyyttä. "---
Justiinsa joo. Jos jollain alalla tuottavuus nousee, niin tällöin tuotteiden hinnat myös laskevat, kun on vähemmän palkkaa vaativia työntekijöitä. Ja kun hinnat laskevat ihmisillä jää rahaa käytettäväksi johonkin muuhun. Joten jonnekin muualle syntyy ne uudet työpaikat, kun ihmiset käyttävät säästyneet rahansa. Näin talous on toiminut ihmiskunnan ensimmäisistä päivistä lähtien.
---"vaurauden - nousu pitäisi heijastua runsaampana vapaa-aikana samalla palkalla, koska työtä ei siis tarvita entiseen malliin, vaan tarvittava saadaan pienemmin ponnistuksin"---
Niinhän se on jossain määrin näkynytkin. Esimerkiksi pari sataa vuotta sitten ihmiset tekivät töitä lähes koko päivän, myös lapset. Vaurauden myötä ihmisille on jäänyt vapaa-aikaa ja lapsityöstä on luovuttu.
Se miksi nykyään ei työaika enää lyhene johtu siitä, että ihmiset haluavat lisää vaurautta. Jos aina vaurauden kasvun myötä lyhennettäisiin työaikaa, niin vauraus ei enää kasvaisi.
---"Työ ei ole itsetarkoitus."---
Kuka on näin väittänyt. Yksilö itse päättää mitä arvostaa.
---"Kasvanut tuottavuus lisää vaurautta. Ennen se jaettiin tasaisemmin työnantajan, yhteiskunnan ja työväkeen kuuluvien kesken. Miten nykyisin? Vastausta voi käydä etsimään yritysvoitoista, jotka ovat kuusinkertaistuneet."---
On totta, että yritysten voitot ovat kasvaneet - tämä on hyvä asia. "Kuusinkertaistuminen" on kuitenkin naurettavaa valehtelua. Ei kai niitä voittoja kuitenkaan lama-ajan voittoihin kuulu verrata, vaan nousukauden?
Tuolta näkee, että yritysten voitot eivät ole edes kolminkertaistuneet verrattuna edelliseen nousukauteen.
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_10_04_yritystenvoitot.html
Yritysten suuret voitot ovat merkki siitä, että talous on kasvanut ja sen mukana hyvinvointi on noussut huomattavasti. Yritysten voitot alkoivat kasvamaan hurjasti heti, kun EU:hun liityttiin. EU:n sisäisen vapaakaupan ansiosta suomi vauraustui huomattavasti. Tietysti lamasta eroon pääseminenkin vaikutti voittoihin joten pelkkää EU:ta ei ole kiittäminen
Nyt yritysten voitot ovat taas pienentyneet jonkin verran.
Ikävää on se, että talouskasvun hedelmät eivät ole jakaantuneet kaikille. Siitä saamme kiittää sosialisteja, erityisesti ammattiliittoja, jotka on aiheuttanut työttömyyden.
---"Moraalitonta tämä järjestely ei ole vanhempien kannalta, mutta se on epäonnistunut ratkaisu työvoimamarkkinoiden kannalta."---
No, kerrotko miten se on epäonnistunut työvoimamarkkinoiden kannalta, niin voin ehkä vastata viestiisi jotain järkevää.
---"Onhan se väärin ihan talousteoreettisesta näkökulmastakin, koska työvoimatavaraa ei tuoteta todellisen kysynnän perusteella vaan vanhempien mielihalujen mukaan."---
No mikä tässä on siis väärää?
Työvoiman kysyntä on aina suurempaa kuin tarjonta. Ja tämä on todellakin hyvä asia. Jos työvoimaa olisi rajattomasti, niin se ei enää olisikaan niukkaa ja palkat olisivat naurettavan pieniä eikä koskaan kasvaisi.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Vedit tuodsta juuri päinvastaisen johtopäätöksen. Työvoiman tuottaminen kysynyynän mukanaa pitää luonnollisesti sisällään sen reaalimaailman totuuden, että työvoimaa tuotetaan LIIKAA! Vaan onhan se vaikea ymmärtää, että kun puhutaan kysynnästä, niin samalal on puhe myös tarjonnasta et vice versa....Siis ainakin markkinakapitalistin. Tai siis ainakin silloin, kun hänelle heitetään kysymys, jota markkinoita jumaloivat fundamnetalistinen talousUSKONTO ei pysty selittämään. (:
Työaika pysyy pitkänä, koska harvat ihmiset haluavat lisää vaurautta ja eritoten haluavat sitä toisten kustannuksella. Työpäivien olisi luonnollisesti kuulunut lyhentyä samassa suhteessa, kun koneellistuminen on tapahtunut, että olisi säilytetty sama työllisyystaso. Lisäksi ikävä kyllä koneet ovat syrjäyttäneet juuri ruumiillisen työn tekijät, joiden ominaisuuksilla varustettujen on hankala sopeutua niihin "uusiin" tyhjästä ihmeen kautta sikiäviin palvelualoihin, joiden olemassaolon kuvittelet.
Tässä yksi parhaimmista työhyödykkeen erikoislaadun manifestaatioista. Työn kohdalla kysyntä ei ikinä kohtaa tarjontaa, vaan sen sanelevat sattuman lait mielivaltaisesti lokeroiduissa elinkeinoelämän sektoreissa. "Tyhmien teollisuusstyöläisten" tuotantoa ei voi vain vähentää tai lopettaa, jso markkinat eivät heitä tarvitse, koska lisääntymisen päättävät vanhemmat aivan eri lähtökohdista. Ei myöskään ole mitään keinoa räätälöidä vauvoista markkintalouden kannalta ihanteellisia työn tarjoajia. Tai ehkäpä tulevaisuudessa on, odotat varmana sitä aikaa innolla ja iloisin mielin.
"Työaika pysyy pitkänä, koska harvat ihmiset haluavat lisää vaurautta"
Kovin ristiriitaista
"Työpäivien olisi luonnollisesti kuulunut lyhentyä samassa suhteessa, kun koneellistuminen on tapahtunut, että olisi säilytetty sama työllisyystaso."
Kyllä sama työllisyystaso muutenkin voidaan säilyttää. Aikojen alussa kaikki ihmiset huolehtivat "ruuantuotannosta", nyt enää muutama prosentti. Silti ne loput ei ole työttömiä
"Lisäksi ikävä kyllä koneet ovat syrjäyttäneet juuri ruumiillisen työn tekijät, joiden ominaisuuksilla varustettujen on hankala sopeutua niihin "uusiin" tyhjästä ihmeen kautta sikiäviin palvelualoihin, joiden olemassaolon kuvittelet."
Ei ole syrjättänyt niin nopeasti, etteikö siihen ehtisi sopeutumaan. Lisäksi ruumiillinenkin työ uudistuu eikä pelkästään katoa.
"Työn kohdalla kysyntä ei ikinä kohtaa tarjontaa, vaan sen sanelevat sattuman lait mielivaltaisesti lokeroiduissa elinkeinoelämän sektoreissa. "Tyhmien teollisuusstyöläisten" tuotantoa ei voi vain vähentää tai lopettaa, jso markkinat eivät heitä tarvitse, koska lisääntymisen päättävät vanhemmat aivan eri lähtökohdista."
Siis mitä tuo on tarkoittavinaan ja mitä siitä seuraa? Vaikuttaa taas vasemmistolaiselta meemimössöltä, jolle ei löydy mitään perusteluja.
"Tai ehkäpä tulevaisuudessa on, odotat varmana sitä aikaa innolla ja iloisin mielin. "
Pikemminkin sinä odotat tuollaista. Markkinaliberaalit ovat individualisteja. Kommarit ovat kollektivisteja ja pyrkivät rakentaamaan ihanneyhteiskuntaa sijoittamalla ihmisiä eri paikkoihin kuin jotakin tiiliskiviä.
"Työvoiman tuottaminen kysynyynän mukanaa pitää luonnollisesti sisällään sen reaalimaailman totuuden, että työvoimaa tuotetaan LIIKAA!"
Perustele! Luojan kiitos työvoimaa ei tuoteta koskaan liikaa. Ikävää on, että sosialistit ovat aiheuttaneet työttömyyden kaikenlaisella regulaatiolla. Kaikille olisi muuten työtä tarjolla oikein mainiosti.
Äläkä muuten rupea minulle jauhamaan taloustieteistä, kun et itse tajua niistä yhtän mitään.
---"Moraalitonta tämä järjestely ei ole vanhempien kannalta, mutta se on epäonnistunut ratkaisu työvoimamarkkinoiden kannalta."---
NAAPURI: No, kerrotko miten se on epäonnistunut työvoimamarkkinoiden kannalta, niin voin ehkä vastata viestiisi jotain järkevää.
Selitin jo kyllin selvästi, mutta tarvitset nähtävästi toisenlaiset sanankäänteet ymmärtääksesi:
Epäonnistunutta siinä on se, ettei työvoimamarkkinoiden kysyntä ohjaa työvoiman tuottamista kuten kaikkien muiden tavaroiden kohdalla tapahtuu. Jälkeläisiä hankkivat vanhemmat eivät lainkaan ajattele, miten heidän lapsensa työllistyisi. Sen sijaan leipuri ajattelee, menevätkö nisut kaupaksi.
---"Onhan se väärin ihan talousteoreettisesta näkökulmastakin, koska työvoimatavaraa ei tuoteta todellisen kysynnän perusteella vaan vanhempien mielihalujen mukaan."---
NAAPURI: No mikä tässä on siis väärää?
Mikä siinä ei markkinateorian mukaan olisi väärää?
NAAPURI: Työvoiman kysyntä on aina suurempaa kuin tarjonta.
Tarjoat dogmin ilman todistusta.
Työvoimatavaran on myös tultava myyntihinnallaan henkiin, toisin kuin nisut voidaan myydä polkuhintaan ilman että nisut kärsivät. Maailman miljardi työtöntä tai vajaatyöllistettyä ovat ehkäpä eri mieltä dogmistasi.
"Epäonnistunutta siinä on se, ettei työvoimamarkkinoiden kysyntä ohjaa työvoiman tuottamista kuten kaikkien muiden tavaroiden kohdalla tapahtuu."
Kyllä ohjaa jossain määrin palkkojen muodossa. Eikä se silti ole epäonnistunutta markkinatalouden kannalta. Markkinoiden vain täytyy sopeutua ihmisten tarpeisiin, eikä toisinpäin.
"Jälkeläisiä hankkivat vanhemmat eivät lainkaan ajattele, miten heidän lapsensa työllistyisi"
Eiköhän jokaiselle löydy kohtuu mielekäs työpaikka, kunhan vaan lopetetaan sosialismi.
"työvoimatavaraa ei tuoteta todellisen kysynnän perusteella vaan vanhempien mielihalujen mukaan."
Sori, en aikaisemmin oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit. Taloudessahan on ideana, että jokainen kustantaa kulutuksensa tekemällä töitä. Töitä taas riittä tai ainakin riittäisi kaikille. En näe tuossa mitään huonoa.
"Työvoimatavaran on myös tultava myyntihinnallaan henkiin, toisin kuin nisut voidaan myydä polkuhintaan ilman että nisut kärsivät. Maailman miljardi työtöntä tai vajaatyöllistettyä ovat ehkäpä eri mieltä dogmistasi."
Eräällä S-kirjaimella alkavalla ideologialla on suuri osuus tässä asiassa. Kaikille riittäisi töitä ja ihan hyvällä palkallakin, jos kaikesta ei oltaisi tehty niin kallista sääntelyllä ja verotuksella.
"Epäonnistunutta siinä on se, ettei työvoimamarkkinoiden kysyntä ohjaa työvoiman tuottamista kuten kaikkien muiden tavaroiden kohdalla tapahtuu."
NAAPURI: Kyllä ohjaa jossain määrin palkkojen muodossa. Eikä se silti ole epäonnistunutta markkinatalouden kannalta. Markkinoiden vain täytyy sopeutua ihmisten tarpeisiin, eikä toisinpäin.
Kerropa nyt, miten tuo "sopeutuminen" tapahtuu, kun olemme päässeet yksimielisyyteen siitä, etteivät markkinat ohjaa työvoimatavaran tuotantoa.
"Jälkeläisiä hankkivat vanhemmat eivät lainkaan ajattele, miten heidän lapsensa työllistyisi"
NAAPURI: Eiköhän jokaiselle löydy kohtuu mielekäs työpaikka, kunhan vaan lopetetaan sosialismi.
Hokkuspokkus, ja libertarismitaikasauva heilahtaa, niin jopa sellaisesta tuotannosta, jota markkinat eivät ohjaa, muodostuu järkevästi markkinoilla tuotettava tavara?
Siinä markkinafundamentalismin Suuri Ruorimies ohjaa yhteiskuntaa läpi sosialismin karikon ja ohjastaa kansakunnan Suureen Harppaukseen, jolla verotuksen murheen alhosta päästään Libertariaan, jossa työpaikka löytyy mannankerääjille, jota sataa taivaasta. Miksei tällaista mielekästä työtä löydy sitten kertakaikkiaan mistään kaikille? Yksilöisitkö, miten sosialismi haitta vaikka Hong Kongissa, Singaporessa tai Uudessa-Seelannissa, kun näistäkään ei kaikille löydy kovin mielekästä työtä ja ne ovat vapaimmat markkinat?
"työvoimatavaraa ei tuoteta todellisen kysynnän perusteella vaan vanhempien mielihalujen mukaan."
NAAPURI: Sori, en aikaisemmin oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit. Taloudessahan on ideana, että jokainen kustantaa kulutuksensa tekemällä töitä. Töitä taas riittä tai ainakin riittäisi kaikille. En näe tuossa mitään huonoa.
Mikset edelleenkään ota kantaa siihen faktaan, että työvoimatavaran tuotanto poikkeaa kaikista muista ja miten se vaikuttaa sen käyttäytymiseen markkinoilla?
"Työvoimatavaran on myös tultava myyntihinnallaan henkiin, toisin kuin nisut voidaan myydä polkuhintaan ilman että nisut kärsivät. Maailman miljardi työtöntä tai vajaatyöllistettyä ovat ehkäpä eri mieltä dogmistasi."
NAAPURI: Eräällä S-kirjaimella alkavalla ideologialla on suuri osuus tässä asiassa. Kaikille riittäisi töitä ja ihan hyvällä palkallakin, jos kaikesta ei oltaisi tehty niin kallista sääntelyllä ja verotuksella.
Aivan kuten Neuvostoliitto olisi siirtynyt kommunismiin oitis, jos vain sabotöörit olisi saatu kuriin.
Eikö kaikkitietävä Mises-instituutti tai fee.orggi enää pelasta libertaristiystäväämme pulasta, koska hän ei tule linkkeineen kertomaan meille työvoiman tuotannon oikeaoppista käsitystä vaan koittaa sönköttää asian vierestä ihan omatoimisesti?
Miten autojen kaupalle kävisi, jos autoja yhtäkkiä tupsahtelisi maasta ylös ihmisten tyhjille parkkipaikoille? Mitä jos autoja ei voisikaan heti viedä kaatopaikalle?
"Kerropa nyt, miten tuo "sopeutuminen" tapahtuu, kun olemme päässeet yksimielisyyteen siitä, etteivät markkinat ohjaa työvoimatavaran tuotantoa. "
En ole samaa mieltä. Palkat kyllä ohjaa työvoimaa tarvittaviin paikkoihin aika tehokkaasti. Sinun mielestä ei ollenkaan. Kyllä, jos jossakin tarvitaan työvoimaa, niin palkkoja nostetaan tarpeeksi korkealle.
Siinä määrin kuin sopeutumista tarvitaan, niin se tapahtuu siten, että markkinoilla ei vain tuoteta täsmälleen sitä mitä ihmiset *haluaisivat kaikista eniten*.
---"Hokkuspokkus, ja libertarismitaikasauva heilahtaa, niin jopa sellaisesta tuotannosta, jota markkinat eivät ohjaa, muodostuu järkevästi markkinoilla tuotettava tavara? "---
Ei ole mitään hokkus pokkusta se, että vapaassa markkinataloudessa on työpaikkoja kaikille. Kyllä niitä monenlaisia töitä löytyisi mikäli rankalla säätelyllä ei olisi nostettu tuottavuusvaatimuksia.
Toki nykyisellä politiikalla täystyöllisyys Suomessa edellyttää, että jotkut tekisivät töitä 5 euronkin tuntipalkalla. Mutta ilman veroja ja sääntelyä palkat olisivat suurempia ja elinkustannukset matalampia.
---"Mikset edelleenkään ota kantaa siihen faktaan, että työvoimatavaran tuotanto poikkeaa kaikista muista ja miten se vaikuttaa sen käyttäytymiseen markkinoilla? "---
Otin jo kantaa ylempänä tässä viestissä, joten lue sieltä.
Lue toki tuo juttu, jos haluat tietää asioista enemmän:
http://www.mises.org/humanaction/chap7sec3.asp
Etsi toki itse niiltä sivustoilta, jos jokin jäi epäselväksi.
Joskus te sosialistit voisitte välillä ajatella, että taloustieteilijät eivät todellakaan kannattaisi kapitalismia ellei se toimisi.
Jos kapitalismi ei toimi, niin se ei ole kenenkään edun mukainen järjestelmä.
>>"Jos tuotannon määrällä olisi tosiaan jotain korrelaatiota ihmisten määrään, työviikkomme olisi nyt ehkä kolmipäiväinen. "
>Ei hemmetti, mistä keksit noin naurettavia juttuja?
Ihan normaalilogiikalla minä näitä keksin. Kun 1980-luvulla meillä kaikilla meni taloudellisesti muikeasti 40-tuntisilla työviikoilla ja tuottavuuden kasvu on ollut kuvailemaani luokkaa, miksi meillä ei menisi nyt yhtä muikeasti vaikkapa kolmepäiväisellä työviikolla?
>>---"Tämä tarkoittaa siis sitä, että pystymme tuottamaan merkittävästi enemmän kuin lähimenneisyydessä merkittävästi pienemmällä työmäärällä."---
>Totta. Mutta mistä sitten? Luonnollisesti näin on tapahtunut kautta ihmiskunnan historian. Ei se mitenkään selitä työttömyyttä, jos sitä tarkoitat?
Luonnollisesti se selittää sen. Kun tuottavuus kasvaa merkittävästi, mutta perus- tai edes viihteelliset tarpeemme eivät kasva tuottavuuden kasvun tahdissa, tarvittavan työn määrä vähenee.
Vähentyvä työtarve voidaan tasoittaa joko jakamalla tarpeellinen työmäärä työmarkkinoilla olevien kesken tai sitten jaottelemalla ihmiset entisaikojen verran yhä tekeviin ja täysin työttömiin kuten nyt. Mikä tässä on ylivoimaista ymmärtää?
>>---"Jos työajat kuitenkin pidetään entisellään (40-tuntinen työviikko)eikä tuottavuuden nousua jaeta ihmisten kesken alentamalla työaikoja, työ jakautuu epätasaisesti ja aiheuttaa täten väistämättä työttömyyttä. "---
>Justiinsa joo. Jos jollain alalla tuottavuus nousee, niin tällöin tuotteiden hinnat myös laskevat, kun on vähemmän palkkaa vaativia työntekijöitä. Ja kun hinnat laskevat ihmisillä jää rahaa käytettäväksi johonkin muuhun. Joten jonnekin muualle syntyy ne uudet työpaikat, kun ihmiset käyttävät säästyneet rahansa. Näin talous on toiminut ihmiskunnan ensimmäisistä päivistä lähtien.
Näyttää monelle olevan suosittu työllistäjä tuo "jonnekin muualle" -sektori. Mikähän se on? Ainakin nyt näyttää siltä, ettei tuottavuus synnytä juuri mitään uutta työtä minnekään, ihmiset ostavat vain sitä samaa kamaa kuin ennenkin.
Eli siis mielestäsi, kun ihmisiä heitetään pellolle työttömäksi, tästä seuraa niin suuria tuottavuussäästöjä, että ihmisillä on varaa ostaa enemmän? Korkea työttömyys lisää ostovoimaa? Teepä tästä tieteellinen esitys ja voita Nobelin palkinto!
Siltä varalta ettet ole huomannut: talous on "hieman" muuttunut alkuajoista lähtien. Sanovat että olemme nyt jälleen yhdessä murrosvaiheessa.
Sitten mainitset, että tuottavuuden nousu on vaikuttanut ihmistyön määrään historiassa, ja otat esimerkin kahden sadan vuoden takaa. Kyllä, niin totta. Kysymys kuuluukin, miksei tuottavuus enää lyhennä? Mitä on tapahtunut?
Yritysvoittojen kuusinkertaistuminen. Lähettämäsi kaaviot käsittelevät prosentteja BKT:sta, joka siis on puolikertainen. Esim. ensimmäiseen positiivisen voiton vuoteen jossain 1990-luvun alussa nähden nykypalkit ovat ehkä viisinkertaisia, ja 1980-luvun rikkaisiin vuosiinkin verrattuna noin 2½ -kertaisia. Elivätkö rikkaat varsinaisesti silloinkaan puutteessa?
Mutta saatoin syyllistyä aikaisemmin tarkkuusvirheeseen. Nuo esitykset ovat kaikkien yritysten voittoja. Tarkoitin suuryrityksiä, sori. Vääristynyt voitonjako aiheuttaa sen, että kovasti sympatiseeraamani pk-sektori joutuu yhä ahtaammalle, kun globaalit jätit kilpailuttavat niitä varsin ehdottomalla nykymahdillaan voitonhaalintavimmassaan. Pienyrittäjä joutuu kärsimään siinä kuin palkansaajakin, kun floridalainen rouva haluaa uuden uima-altaan. Jos näin ei ole, miksi keskisuuretkin yritykset lomauttavat tai lopettavat?
Mielestäsi voittojen kasvu on hyvä asia, koska se tuo yleistä hyvinvointia. Miten niin? Yritysten voitot jaetaan osakkeenomistajille, yleensä ympäri maapallon. He lisäävät kyllä kulutusta, mutta missä se näkyy työllistävyydessä kun tuottavuus automatiikan vuoksi nousee? Robotteja säädetään nopeammalle ja jäljelläolevaa työvoimaa hiostetaan lisää. Saastemäärät kasvavat, turhaa rompetta tehdään jotta tekemään päästään.
Eikö kulutuskysynnän lisääminen suurille massoille eli kansalaisille olisi huomattavasti oivempi tapa?
>Ikävää on se, että talouskasvun hedelmät eivät ole jakaantuneet kaikille. Siitä saamme kiittää sosialisteja, erityisesti ammattiliittoja, jotka on aiheuttanut työttömyyden.
Olemme saapumassa uudestaan tilanteeseen, joka vallitsi sosialismin nousun aikana eli äärikapitalistiseen ihmisten hyväksikäyttöön. Lue esimerkkejä vastavoimaa vailla olevasta markkinataloudesta työelämän kuvauksista vaikkapa 1900-luvun vaihteessa. Nykyisessä työelämässä työnantajilla on "myyjän markkinat" - sinun ratkaisusi on siis poistaa työntekijöiltä sekin vähäinen turva ja joukkovoima, jota heillä vielä on?
>Jos kapitalismi ei toimi, niin se ei ole kenenkään edun mukainen järjestelmä.
Riittää, että se ajaa valtaapitävien etua. Valtakoneistolla on voitu ennenkin pitkään harjoittaa yleistä hyvää vastaan olevaa järjestelmää.
Kuten tätä neuvosto-tyylistä kommunismin irvikuvaa.
"Riittää, että se ajaa valtaapitävien etua. Valtakoneistolla on voitu ennenkin pitkään harjoittaa yleistä hyvää vastaan olevaa järjestelmää."
Sen takia valtion tehtävät pitääkin rajata lainvalvontaan ja maanpuolustukseen. Kaikki muu pois.
Taloustieteitä, jos hieman lukisit, niin tietäisit itse päättelysi täysin vääräksi.
---"Kun tuottavuus kasvaa merkittävästi, mutta perus- tai edes viihteelliset tarpeemme eivät kasva tuottavuuden kasvun tahdissa, tarvittavan työn määrä vähenee."---
Eikö kasva? Luuletko, että ihmiset eivät haluaisi asua hienomissa asunnoissa, ajaa paremmilla autoilla, matkustaa ympäri maailmaa?
Kylä rikkaatkin saavat hyvin kulutettua rahansa ja silti pyrkivät hankkimaan lisää.
---"Ainakin nyt näyttää siltä, ettei tuottavuus synnytä juuri mitään uutta työtä minnekään, ihmiset ostavat vain sitä samaa kamaa kuin ennenkin. "---
Kyllä koko ajan synnyttää. Muuten työttömyys kasvaisi koko ajan, kun isot yritykset pistävät väkeä pellolle.
Lue toki tuo juttu siitä miksi kaikkia ei voida palkata nykysosialismin aikana:
http://fi-lib.blogspot.com/2005/05/mist-tyttmyys-johtuu.html
---"Korkea työttömyys lisää ostovoimaa? Teepä tästä tieteellinen esitys ja voita Nobelin palkinto!"---
En ole niin väittänyt. Lue toki tarkemmin.
---"Siltä varalta ettet ole huomannut: talous on "hieman" muuttunut alkuajoista lähtien. Sanovat että olemme nyt jälleen yhdessä murrosvaiheessa. "---
Ei kannata lukea kaikenlaisten Jeremy Rifkineiden työn loppumisvisioita. Ne ovat naurettavia.
---"Kysymys kuuluukin, miksei tuottavuus enää lyhennä [työaikaa]? Mitä on tapahtunut? "---
Johan sen selitin edellisessä viestissäni. Ihmiset luonnollisesti tekee paremman elintason eteen töitä. Yksilö valitsee työaikansa sillä perusteella arvostaako hän enemmän vapaa-aikaa vai työnteosta saatua palkkaa eli hyvinvointia. Nykyään näyttäisi siltä, että ihmiset arvostavat enemmän vapaa-aikaa about 7 työtunnin jälkeen.
--"Lähettämäsi kaaviot käsittelevät prosentteja BKT:sta, joka siis on puolikertainen"---
En ymmärrä varsinaisesti mitä tarkoitat, mutta tottakai yritysten voittojen kuuluukin kasvaa BKT:n mukaan, aivan kuten ihmisten palkkojenkin.
---"Tarkoitin suuryrityksiä, sori. Vääristynyt voitonjako aiheuttaa sen, että kovasti sympatiseeraamani pk-sektori joutuu yhä ahtaammalle, kun globaalit jätit kilpailuttavat niitä varsin ehdottomalla nykymahdillaan voitonhaalintavimmassaan."---
PK-sektorin on kyllä ajanut ahtaalle valtion sosialistit. Pieniä yrityksiä varsinkin Suomessa ajetaan todella ahtaalle nykyisellä vapaan markkinatalouden vastaisella talouspolitiikalla.
USA:ssa pienyrityksillä menee vielä jonkin verran paremmin, sillä siellä syntyy jatkuvasti uusia pienyrityksiä, jotka kasvavat suureksi.
Ruotsissa yhtäkään suuryritystä ei ole syntynyt sitten 70-luvun. Luultavasti Suomessa aika sama tilanne.
---"Mielestäsi voittojen kasvu on hyvä asia, koska se tuo yleistä hyvinvointia. Miten niin?"---
Kyllä ihmisten palkat ovat kasvaneet. Toki lisääntynyt sosialismi on aiheuttanut myös sen, että vauraus karkaa ulkomaille.
En kylä ymmärrä mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että voitot ovat paha asia?
http://www.fee.org/vnews.php?nid=4170
---"Olemme saapumassa uudestaan tilanteeseen, joka vallitsi sosialismin nousun aikana"---
Totta, ja taas samalla tavalla kuin viimeksi. Vähitellen mentiin kohti sosialismia ja tilanne paheni vaan. Sitten ihmiset kyllästyivät riistokapitalismiin. Ikävää, että ihmiset eivät ole oppineet vieläkään sitä, että kyseiseen tilanteeseen tultiin, kun kapitalismista alettiin luopumaan.
Yhdysvallat oli ensimmäiseen maailmansotaan asti oikein hyvä maa köyhemmillekin. Sitten vapaata markkinataloutta alettiin rajoittamaan ja noin 15 vuotta myöhemmin tuli lama ja sitten ihmiset päättivät, että taloutta on säädeltävä.
---"Nykyisessä työelämässä työnantajilla on "myyjän markkinat" - sinun ratkaisusi on siis poistaa työntekijöiltä sekin vähäinen turva ja joukkovoima, jota heillä vielä on? "---
Jaa, että nykyään on myyjän markkinat? Miksi sitten yritysten ei tarvitse korottaa palkkoja? Johtuuko kenties AY-liikkeen aiheuttamasta työttömyydestä ja sitä kautta siirtymisestä ostajan markkinoihin.
Minä juuri tarjoan niitä ratkaisuja, joilla saadaan oikeasti myyjän markkinat. Nykyinen tilanne on hirvittävä.
Keskusteluanalyysiä sen verran, että sinä vain jankkaat, kuinka työvoimaa tarvitaan paljon, mutta härkäpäisesti jätät ottamatta kantaa siihen perustapaan, jolla työvoima nimistä tavaraa tuotetaan. Linkkisikään ei auta asiassa yhtään.
Mitä olet toistaiseksi sanonut ja mitä linkkisi sanoo, on triviaali fakta, että työvoima on hyvin monipuolinen tavara. Marxilaisetkin jo sanoivat sitä puhtaaksi potentiaaliksi, eli työvoimaa voidaan käyttää siellä sun täällä. Mutta perustuotantotapaan se ei vaikuta. Aivan samoin teräksestä voidaan tehdä kattiloita tai kardinaaliakseleita. Terästä kuitenkin tuotetaan sen kysynnän mukaan, työvoimaa vanhempien halujen mukaan.
Jos sinulla ei ole omaa lasta, et varmaankaan ymmärrä, että lasten hankinta on vanhemmille mitä suunnatonta iloa tuottava asia. Siten lasten hankinta on nähtävä ekonomisesti pikemminkin kulutushyödykkeiden "ostamisena" kuin työvoiman tuottamisena. Lasten teko on kuitenkin yhtä aikaa molempia noita. Tässä on se perusero muihin tavaroihin verrattuna ja tätä ei kukaan kapitalismin kannattaja ole vielä tyydyttävästi kommentoinut.
Sinä ja linkkisi puhutte jatkuvasti työvoiman varioitumisesta kysynnän perusteella, ette työvoiman tuottamisesta sinänsä. On totta, että työvoimalle on keksitty ja varmasti keksitäänkin jatkossakin runsaasti käyttökohteita, mutta se ei tee työvoiman tuotannosta markkinavetoista.
Itseasiassa linkistäsikin voisi kappaleesta " We may try to imagine the conditions..." vetää marxilaisen johtopäätöksen siitä, kuinka työvoiman hinta pitkällä aikavälillä tasoittuisi sen uusintamiskustannuksiin, kuten kaikkien muidenkin tavaroiden. Tämä koskee tietysti parhaiten ammattitaidotonta työvoimaa. En nyt mene pitemmälle siihen.
Pitää myös huomata, että tuottavuuden kehitys vähentää koko ajan työvoiman tarvetta. Siten vaaditaan yhä taitavampaa työvoimaa, mutta ihmisen oppimiskyky ei ole noussut vaatimusten tahdissa. Siten meillä on osassa tuotantoa jopa menty alaspäin tuottavuudessa, kun Kauko-Idän halpatyövoima on osin syrjäyttänyt kehittynyttä teollista tuotantoa. Yrityksen talouden näkökulmasta tämä voi olla järkevää, muttei missään tapauksessa utilitarististen ihanteiden. Vielä kun Afrikka vakiintuu poliittisesti, on sielläkin odottamassa samanlaiset työvoiman polkuhinnat. Eikä siinä mitään, kyllähän työvoimalle keksitään käyttöä. Esim minä voisin palkata jonkun pyyhkimään takapuoleni aina paskottuani, mutten maksaisi siitä ikinä 10 senttiä enempää. Sillä ei tule toimeen. Eihän lastenrattaitakaan kannata tehdä kultaseoksesta.
Siispä: hokema työvoiman tarpeesta (ilman sen kummempia perusteita kuin sen varioitavuus) on jo kuultu enemmän kuin tarpeeksi, mutta sen tuotantotapaa (lapsi vanhempien "kulutushyödykkeenä") ei ole kommentoitu, edelleenkään.
---"sinä vain jankkaat, kuinka työvoimaa tarvitaan paljon"---
En ole kyllä tuolla tavalla sanonut!
---"jätät ottamatta kantaa siihen perustapaan, jolla työvoima nimistä tavaraa tuotetaan. "---
Ja mikä siinä tavassa on vikana? Luonnollisesti työvoiman tuottamismäärä sanelee sen paljonko työvoimaa myös tarvitaan. Jokainen kustantaa oman kulutuksensa tekemällään työllään.
Toki lisää työvoimaa mahtuu markkinoille, mutta ei sitä välttämättä tarvita.
---"tuottavuuden kehitys vähentää koko ajan työvoiman tarvetta."--- Siten vaaditaan yhä taitavampaa työvoimaa, mutta ihmisen oppimiskyky ei ole noussut vaatimusten tahdissa."---
Ei tuottavuuden kasvu työvoiman tarvetta yleisesti vähennä, vain yksittäisillä aloilla
---"Siten vaaditaan yhä taitavampaa työvoimaa, mutta ihmisen oppimiskyky ei ole noussut vaatimusten tahdissa."---
Meinaatko, että työttömyys johtuu tuosta? Ei todellakaan. Oletko huomannut, että Suomessakin yritykset ovat irtisanoneet paljon työntekijöitä ja viime aikoina työttömyys on pienentynyt. Lisäksi monilla sellaisilla aloilla, joilla ei vaadita mitää huippututkintoa olisi paljon työpaikkoja tarjolla. Jotkut ovat vain nostaneet tuottavuusvaatimukset liian korkealle.
Jospa lukisit vielä tuon:
http://www.fee.org/vnews.php?nid=3894
Tuolla kerrotaan ihan Suomeksi siitä miten korkealle sosialistit ovat hinanneet työntuottavuusvaatimukset:
http://fi-lib.blogspot.com/2005/05/mist-tyttmyys-johtuu.html
Olen seuraillut nimimerkkien Luther Blissett ja naapuri sanailua. Blissettin ensimmäisessä viestissä asia oli formuloitu nätisti, mutta sen jälkeinen horina näyttää vain sekoittaneen pakkaa. Naapuri tai muut eivät taas ole kertaakaan vastanneet itse asiaan.
Esim:
----------------
---"jätät ottamatta kantaa siihen perustapaan, jolla työvoima nimistä tavaraa tuotetaan. "---
Ja mikä siinä tavassa on vikana? Luonnollisesti työvoiman tuottamismäärä sanelee sen paljonko työvoimaa myös tarvitaan. Jokainen kustantaa oman kulutuksensa tekemällään työllään.
Toki lisää työvoimaa mahtuu markkinoille, mutta ei sitä välttämättä tarvita.
----------------
Ihmisen kulutuksen kustannukset tai työvoiman tuottavuus ei kuulu mitenkään siihen, miten työvoimaa itseään tuotetaan. On myös yhdentekevää, loppuuko työ, muuttuuko työ vai keksitäänkö koko ajan uudenlaista työtä. Tai onko työtä paljon vai vähän, nouseeko vai laskeeko palkka. Näillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten työvoimaa tuotetaan.
Blissettin keskeinen väite siis on, että työvoima on _alunperin_ kulutushyödyke eikä tuotantotekijä. Työvoima on siis kaupunkilainen kotikissa, josta ei ole tarkoituskaan olla iloa rotanpyynnissä vaan kehräjänä, mutta josta noin 20 vuoden kuluessa tulee rotanpyytäjä. Tämä ei ole ollut työvoiman tuotannon peruste.
Rautamalmin kaivuun peruste on se, että siitä maksetaan. Lapsien tuotannon peruste on, että lapsia hankkivat parit pitävät lapsista. Myöhemmin lapset muuttuvat työvoimaksi abstrakteille markkinoille, eikä heidän vanhemmillaan ole käytännössä mitään painoarvoa noilla markkinoilla: he eivät osta lastensa työvoimaa eivätkä saa tuloja lastensa työvoiman myynnistä.
Ihmismäärä näyttää kaksinkertaistuvan jatkuvasti alle sadassa vuodessa; aivan kuten muutkin eläinlajit, joiden ruoantuotantoa lisätään jatkuvasti. Tässä tilanteessa kysymys siitä, että lapset ovat lopulta työvoimaa (eli tavaraa) on paitsi filosofinen ja markkinateoreettinen ongelma myös akuutti ongelma.
---"työvoima on _alunperin_ kulutushyödyke eikä tuotantotekijä."---
Ennen kulutusta täytyy tuottaa. Toki vanhemmat kustantaa lapsiensa kulutuksen.
---"Työvoima on siis kaupunkilainen kotikissa, josta ei ole tarkoituskaan olla iloa rotanpyynnissä vaan kehräjänä, mutta josta noin 20 vuoden kuluessa tulee rotanpyytäjä. Tämä ei ole ollut työvoiman tuotannon peruste"---
Mitä tarkoitat viimeisellä lauseella? Tietenkin joskus lapsetkin ovat tehneet töitä, mutta nykyään heidän ei enää tarvitse.
---"heidän vanhemmillaan ole käytännössä mitään painoarvoa noilla markkinoilla: he eivät osta lastensa työvoimaa eivätkä saa tuloja lastensa työvoiman myynnistä."---
Miksi pitäisi saada? Markkinatalous on ihmisiä varten eikä toisinpäin. Markkinoille ei tarvita välttämättä lisää työvoimaa, joten miksi siitä pitäisi maksaa?
---"Ihmismäärä näyttää kaksinkertaistuvan jatkuvasti alle sadassa vuodessa; aivan kuten muutkin eläinlajit, joiden ruoantuotantoa lisätään jatkuvasti. "---
Missähän päin maailmaa tämä ihmisten lisääntyminen tapahtuu? Vaurauden kasvun myötä luultavasti tullaan näkemään vielä negatiivinen väestönkasvu.
---"Tässä tilanteessa kysymys siitä, että lapset ovat lopulta työvoimaa (eli tavaraa) on paitsi filosofinen ja markkinateoreettinen ongelma myös akuutti ongelma. "---
Miten niin ovat työvoimaa? Ei markkinoilla tarvita lisää työntekijöitä. Jokainen ihminen luonnollisesti kustantaa kulutuksensa tekemällä työtä. On aivan sama tuotetaanko "työvoimaa" lisää vai ei.
>>"Kun tuottavuus kasvaa merkittävästi, mutta perus- tai edes viihteelliset tarpeemme eivät kasva tuottavuuden kasvun tahdissa, tarvittavan työn määrä vähenee."---
>Eikö kasva? Luuletko, että ihmiset eivät haluaisi asua hienomissa asunnoissa, ajaa paremmilla autoilla, matkustaa ympäri maailmaa?
Kylä rikkaatkin saavat hyvin kulutettua rahansa ja silti pyrkivät hankkimaan lisää.
Ei, se vähenee. Perustelut noukittavissa aikaisemmasta kirjoituksesta.
Olisi tietysti hienoa, jos voisimme luontoa totaalisesti tuhoamalla saada kaikille luxuselämän. Mutta jos nyt alkuun pyrittäisiin siihen, että kaikilla olisi ihmisarvoinen asunto, leipä ja vähän "voitakin" sen päälle. Nykyisellä, voimakkaasti markkinaliberalisoituvalla talouspolitiikalla tämäkin näyttää vain kaikkonevan. Perustavoite oli paljon lähempänä 1980-luvulla, jolloin yritysvoitot olivat aivan riittäviä ja tulontasaus varsin balanssissa.
Kysyn vielä kerran: jos kasvu tuo kaikille hyvän elämän, miksei onnen auvola ole nyt täällä? Voimakkaasta kasvusta huolimatta eriarvoisuus eikun lisääntyy.
>>"Ainakin nyt näyttää siltä, ettei tuottavuus synnytä juuri mitään uutta työtä minnekään, ihmiset ostavat vain sitä samaa kamaa kuin ennenkin. "---
>Kyllä koko ajan synnyttää. Muuten työttömyys kasvaisi koko ajan, kun isot yritykset pistävät väkeä pellolle.
Uuden teknologian ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi tärkein mainosteema on se, että se helpottaa ja vähentää ihmistyön tarvetta suuremman tehokkuuden keinoin. Miten ihmeessä se siis voisi toimia päinvastoin kokonaistyömarkkinoiden kannalta?
Luin lähettämäsi linkin takaa avautuvan jutun. Tuttujahan teemat ovat ja jotain asiaakin perustulosta, ei tässä ihan eri laidoilla olla.
>>"Korkea työttömyys lisää ostovoimaa? Teepä tästä tieteellinen esitys ja voita Nobelin palkinto!"---
>En ole niin väittänyt. Lue toki tarkemmin.
Etkös sinä sanonut, että työväkeä irtisanomalla tuotteiden hinnat laskevat (vaikka palkkojen osuus tuotteiden loppuhinnasta onkin nykyisin jo varsin minimaalinen)? Työttömät voivat sitten hakea sinne "jonnekin muualle". Hieno homma, kun vaan tietäisi missä se on.
>Ei kannata lukea kaikenlaisten Jeremy Rifkineiden työn loppumisvisioita. Ne ovat naurettavia.
Miten niin?
>>"Kysymys kuuluukin, miksei tuottavuus enää lyhennä [työaikaa]? Mitä on tapahtunut? "---
>Johan sen selitin edellisessä viestissäni. Ihmiset luonnollisesti tekee paremman elintason eteen töitä. Yksilö valitsee työaikansa sillä perusteella arvostaako hän enemmän vapaa-aikaa vai työnteosta saatua palkkaa eli hyvinvointia. Nykyään näyttäisi siltä, että ihmiset arvostavat enemmän vapaa-aikaa about 7 työtunnin jälkeen.
Maamme 470 000 rakennetyöttömyyden kanssa painiskelevaa tuntuu arvostavan vapaa-aikaa aivan simona. Tai kuten Hallitusnikkari on laskellellut, 1.1 miljoonaa sellaista työkykyistä, jotka eivät nyt ole palkkatyön siunauksellisessa piirissä. Uskonpa, että ylivoimainen valtaosa heistä arvostaisi myös sitä parempaa elintasoa, jos se heille sallittaisiin - esimerkiksi työtä jakamalla työaikoja lyhentämällä tai sallimalla työnteko rääpälemäistä perusturvaa menettämättä.
>>"Lähettämäsi kaaviot käsittelevät prosentteja BKT:sta, joka siis on puolikertainen"---
>En ymmärrä varsinaisesti mitä tarkoitat, mutta tottakai yritysten voittojen kuuluukin kasvaa BKT:n mukaan, aivan kuten ihmisten palkkojenkin.
Kyllä, enkä tätä edes alkanut kritisoida. Mutta on hieman eri asia, kun pienituloisen satasen päälle kilahtaa 50 euroa lisää (mitä ei ole tapahtunut) kuin että rikkaan sadan miljoonan päälle kilahtaa vielä 50 miltsiä - paljonko on kilahtanut, siitä kohta lisää.
>PK-sektorin on kyllä ajanut ahtaalle valtion sosialistit. Pieniä yrityksiä varsinkin Suomessa ajetaan todella ahtaalle nykyisellä vapaan markkinatalouden vastaisella talouspolitiikalla.
USA:ssa pienyrityksillä menee vielä jonkin verran paremmin, sillä siellä syntyy jatkuvasti uusia pienyrityksiä, jotka kasvavat suureksi.
No OK, nykyisessä työmarkkinapolitiikassa on paljon pielessä. En kuitenkaan lähtisi asiaa purkamaan päästämällä markkinavoimia täysin estoitta jylläämään, historia (industrialismin alku, 1900-luvun vaihteen työolot ja nykymeininki) toimivat varoittavina esimerkkeinä. Hyvänä sellaisena myös toisen linkkisi muutama ydinkohta. Siinä yrityselämän uusapostolit kertovat, miten yrityksen juridisen aseman rinnastaminen luonnolliseen henkilöön on hieno juttu. Kaupanteossa on kyse kahden itsenäisen "tyypin" välisestä tasa-arvoisesta sopimuksesta.
Miten sopimus, jonka vaikkapa maailmanjätti Coca-Cola neuvottelee köyhän maan pienen tuottajan kanssa voisi olla lähtökohdiltaan tasaveroinen? Voisi kuvitella, että toisella on hieman paremmat lähtökohdat.
Henry Fordista: olen lukenut hänen omaelämäkertansa, ja myönnän Fordilla olleen monia erittäin terveitä näkemyksiä työväestön suhteen. Kun katsomme vaikkapa USA:n nykyisiä työoloja, voitko sanoa juuri minkään niistä pätevän siellä?
Pien- ja keskituloisten vaurauden kasvattamisesta osallistumalla osakemarkkinoille: kun on massia, on helppo pelata - silloin epäonnistuminen ei kadota näkkileipää kaapista. Eikö taannoinen IT-kupla kerro omaa karua kieltään siitä miten voi käydä, kun "tavallinen kansa" alkaa pörssipelureiksi?
>>"Mielestäsi voittojen kasvu on hyvä asia, koska se tuo yleistä hyvinvointia. Miten niin?"
>Kyllä ihmisten palkat ovat kasvaneet. Toki lisääntynyt sosialismi on aiheuttanut myös sen, että vauraus karkaa ulkomaille.
Vai lisääntynyt sosialismi. Täytynee sanakirjasta lukea, mitä se sana tarkoittaakaan. Ainakin reaalimaailmassa Esko Ahon hallituksen pusaaman pääomaverouudistuksen vaikutukset kertovat tällaista:
Vuosina 1990-2002 reaalitulot kasvoivat Suomessa keskimäärin 19 prosenttia.
Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samaan aikaan 44 prosenttia, mutta todellinen kehityksen kuva aukeaa, kun tarkastellaan erikseen myös suurituloisimman prosentin, noin 50 000 rikkaimman tulokehitystä. Heidän reaalitulonsa kasvoivat 122 prosenttia.
Vertailun vuoksi: Pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samassa 12 vuoden jaksossa 1 prosentilla.
>>"Nykyisessä työelämässä työnantajilla on "myyjän markkinat" - sinun ratkaisusi on siis poistaa työntekijöiltä sekin vähäinen turva ja joukkovoima, jota heillä vielä on? "---
>Jaa, että nykyään on myyjän markkinat? Miksi sitten yritysten ei tarvitse korottaa palkkoja? Johtuuko kenties AY-liikkeen aiheuttamasta työttömyydestä ja sitä kautta siirtymisestä ostajan markkinoihin.
Ääh, piti kirjoittaa myyjän unelmamarkkinat - siis tilanne, jossa "myytävällä tuotteella" eli palkallisella työllä on valtava kysyntä.
Ei tässä nyt aivan eri laidoilla olla sikäli, että kai molemmat pyrimme samaan maaliin eli yleiseen hyvinvointiin. Lähtökohtamme ja parannusideologiamme ne vain ovat kaukana toisistaan.
---"Tässä tilanteessa kysymys siitä, että lapset ovat lopulta työvoimaa (eli tavaraa) on paitsi filosofinen ja markkinateoreettinen ongelma myös akuutti ongelma. "---
Miten niin ovat työvoimaa? Ei markkinoilla tarvita lisää työntekijöitä. Jokainen ihminen luonnollisesti kustantaa kulutuksensa tekemällä työtä. On aivan sama tuotetaanko "työvoimaa" lisää vai ei.
-------------
Lapset ovat tulevaisuuden työvoimaa, jota ei ole tuotettu työvoimana i.e. työvoimaa ei tuoteta markkinateorian oletuksen mukaan. Etkö todellakaan pysty ymmärtämään tätä dilemmaa?
---"Olisi tietysti hienoa, jos voisimme luontoa totaalisesti tuhoamalla saada kaikille luxuselämän."---
Tuottavuuden kasvu ei edellytä, että luontoa jatkuvasti tuhotaan.
---"Nykyisellä, voimakkaasti markkinaliberalisoituvalla talouspolitiikalla tämäkin näyttää vain kaikkonevan"---
Viime aikoina ollaan menty entistäkin kauemmaksi markkinaliberalismista.
http://www.isil.org/resources/lit/libertarianism.html
---"jos kasvu tuo kaikille hyvän elämän, miksei onnen auvola ole nyt täällä?"---
Kiitä siitä jatkuvasti lisääntyvää sosialismia.
---"Uuden teknologian ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi tärkein mainosteema on se, että se helpottaa ja vähentää ihmistyön tarvetta suuremman tehokkuuden keinoin. Miten ihmeessä se siis voisi toimia päinvastoin kokonaistyömarkkinoiden kannalta?"---
Jos noin olisi, niin väestön kasvaessa työpaikkojen määrä ei voi kasvaa. Mutta totuus on, että USA:ssakin syntyy lähes jatkuvasti enemmän työpaikkoja kuin niitä menetetään.
Ruotsissa yksityinen puoli ei ole luonut ainuttakaan nettotyöpaikkaa sitten 50-luvun.
Mutta tuolla lisää asiasta:
http://www.fee.org/vnews.php?nid=565
---"Etkös sinä sanonut, että työväkeä irtisanomalla tuotteiden hinnat laskevat (vaikka palkkojen osuus tuotteiden loppuhinnasta onkin nykyisin jo varsin minimaalinen)?"---
Kyllä, mutta en väittänyt, että korkea työttömyys nostaa ostovoimaa!!
Palkkojen osuus tuotteiden hinnasta on 100%. Vaikka yhden yrityksen tuotteissa se ei olisikaan suuri, niin se yritys ostaa muilta yrityksiltä tuotteita. Joten lopulta tuotteiden hinnat koostuvat pelkästään ihmisille maksettavista palkoista (+ palkan kaltaisista asioista, kuten yrittäjän voitoista)
Joidenkin luonnonvarojen hinnat ei tietenkään välttämättä laske, vaikka työntekijöitä vähennettäisiinkin.
---"Työttömät voivat sitten hakea sinne "jonnekin muualle". Hieno homma, kun vaan tietäisi missä se on. "---
Niinpä. Suomessa ei ole syntynyt nettotyöpaikkoja juuri ollenkaan sosialistien takia.
---"Uskonpa, että ylivoimainen valtaosa heistä arvostaisi myös sitä parempaa elintasoa, jos se heille sallittaisiin - esimerkiksi työtä jakamalla työaikoja lyhentämällä"---
Työaikojen lyhentäminen ei auta. Sen sijaan ns. verokiilan ja yleensäkin työllistämiskustannusten pienentäminen auttaisi huomattavasti.
Sen sijaan työaikojen lyhentäminen ei auta.
The Wrong Way to Shorten the Work Week
http://www.mises.org/story/1594
---"Mutta on hieman eri asia, kun pienituloisen satasen päälle kilahtaa 50 euroa lisää (mitä ei ole tapahtunut) kuin että rikkaan sadan miljoonan päälle kilahtaa vielä 50 miltsiä"---
Mietipä siihen syytä.
---"Miten sopimus, jonka vaikkapa maailmanjätti Coca-Cola neuvottelee köyhän maan pienen tuottajan kanssa voisi olla lähtökohdiltaan tasaveroinen?"---
Tuottaja ei tietenkään solmisi sopimusta, ellei se olisi hänelle hyödyllinen. Toki olisi hyvä, jos kilpailua olisi enemmän, niin nämä tuottajat saisivat parempia sopimuksia.
Se täytyy kuitenkin huomata, että kehitysmaiden asukkaiden tuottavuus ei ole länsimaisella tasolla.
---"En kuitenkaan lähtisi asiaa purkamaan päästämällä markkinavoimia täysin estoitta jylläämään, historia (industrialismin alku, 1900-luvun vaihteen työolot ja nykymeininki)"---
Tuota asiaa on kyllä yleisesti liioiteltu.
Misreading the Industrial Revolution
http://www.fff.org/freedom/0993c.asp
Facts about the "Industrial Revolution"
http://www.fff.org/freedom/0993e.asp
Lisäksi on otettava huomioon, että silloin elinolot olivat melko kauheat, joten monet työntekijät olivat mielissään, kun pääsivät töihin. Usein työntekijöiden aikaisemmat työpaikat olivat vielä hirvittävämpiä
---"Henry Fordista: olen lukenut hänen omaelämäkertansa, ja myönnän Fordilla olleen monia erittäin terveitä näkemyksiä työväestön suhteen. Kun katsomme vaikkapa USA:n nykyisiä työoloja, voitko sanoa juuri minkään niistä pätevän siellä? "---
Kyllä varmaan melko suurella osalla työväestöstä menee hyvin, mutta sitten on kyllä kohtuu paljon sellaisiakin joita ei voi kadehtia. USA on nykyään hirvittävän sosialistinen maa. Sääntelyä on vaikka kuinka paljon ja veroastekin on jo 35%.
---"Vai lisääntynyt sosialismi. Täytynee sanakirjasta lukea, mitä se sana tarkoittaakaan"---
Sosialismilla tarkoitetaan nykyään myös kaikenlaista talouden sääntelyä ja verotusta. Ne kun kuuluvat sosialistien talouspolitiikkaan. Joten Kokoomus on myös täynnä "sosialisteja".
---"Ei tässä nyt aivan eri laidoilla olla sikäli, että kai molemmat pyrimme samaan maaliin eli yleiseen hyvinvointiin. Lähtökohtamme ja parannusideologiamme ne vain ovat kaukana toisistaan. "---
Totta. Itse ainakin haluaisin, että kaikille olisi töitä ja kaikki rikastuisivat ja olisivat onnellisia. Yleisesti luullaan, että liberaalit ovat itsekäitä oman edun tavoittelijoita. Se ei pidä ollenkaan paikkansa.
En pidä kommunistejakaan välttämättä minään pahoina ihmisinä. Suurin osa heistäkin haluaa kaikkien parasta. Toivon tosin, että kaikki valitsisivat puolensa vasta sitten, kun ovat tutustuneet kaikkien osapuolien ideologiaan.
---"Lapset ovat tulevaisuuden työvoimaa, jota ei ole tuotettu työvoimana i.e. työvoimaa ei tuoteta markkinateorian oletuksen mukaan."---
En ole kuullut sellaisesta markkinateoriasta. Se on selvää, että työvoimaa ei tuoteta samalla tavalla kuin tavaroita.
Tuon olen kyllä lukenut:
The Supply of Labor
http://www.fee.org/vnews.php?nid=1436
---"Etkö todellakaan pysty ymmärtämään tätä dilemmaa? "---
En vaan ilmeisesti ymmärrä :(
Miten se vaikuttaa markkinoiden toimintaan tai ihmisten elämään?
Se on selvää, että työvoimaa ei tuoteta samalla tavalla kuin tavaroita.
Miten se vaikuttaa markkinoiden toimintaan tai ihmisten elämään?
---------------
Jos jotain tavaraa tuotetaan markkinoille ilman että kysyntä vaikuttaa siihen, sitä voidaan helposti tuottaa liikaa, jolloin hinta laskee, tai liian vähän, jolloin hinta nousee ja osa tarpeista ja tyydyttämättä.
Jos työvoimaa tuotetaan liikaa, vajaatyölliset ihmiset kärsivät (heillä ei ole varaa maksaa omaa ylöspitoaan). Jos liian vähän, työvoiman hinta nousee niin suureksi, että köyhimmillä ihmisillä ei ole varaa palkata tarvitsemaansa työvoimaa (vaikkapa vanhuksilla ei ole varaa hoitajiin).
Voi tietenkin olla, että _sattumalta_ lapsia tehdään sopivasti ja ongelmia ei ole, mutta talousteorian mukaan tuo on peräti erikoinen tapaus.
Mitähän halusit linkilläsi sanoa? Aika mittava sepustus ilmeisesti aiheen vierestä.
---"Jos jotain tavaraa tuotetaan markkinoille ilman että kysyntä vaikuttaa siihen, sitä voidaan helposti tuottaa liikaa, jolloin hinta laskee, tai liian vähän, jolloin hinta nousee ja osa tarpeista ja tyydyttämättä."---
Tuo ei päde työvoimaan.
---"Jos työvoimaa tuotetaan liikaa, vajaatyölliset ihmiset kärsivät (heillä ei ole varaa maksaa omaa ylöspitoaan). Jos liian vähän, työvoiman hinta nousee niin suureksi, että köyhimmillä ihmisillä ei ole varaa palkata tarvitsemaansa työvoimaa (vaikkapa vanhuksilla ei ole varaa hoitajiin). "---
Työvoimaa ei oikein mitenkään voida tuottaa liikaa. Toki tietylle alalle voidaan tuottaa liikaa silloin, kun valtio järjestää koulutuksen.
Jos jollakin alalla on työntekijöitä reilusti liikaa, niin työnantajan ei tietenkään kannata maksaa kovin suurta palkkaa tai ei ainakaan kannata korottaa palkkaa. Mutta liian pientäkään palkkaa ei voi maksaa, koska työntekijät menevät toiselle alalle töihin.
Ongelma korjaantuu kyllä melko nopeasti, kun jotkut vaihtavat alaa.
Jos jollekin alalle tulee yhtäkkiä liian vähän työntekijöitä, niin palkat nousevat, mikäli markkinat sallivat. Jos kuluttajat ovat valmiita maksamaan palvelusta/tuotteesta aikaisempaa enemmän, niin sitten palkat nousevat. Eli palkkojen nousu tällaisessa tapauksessa riippuu siitä kuinka paljon kuluttajat arvostavat tuotetta/palvelua.
Jos palkat (voitot) kasvavat, niin alalle tulee lisää työntekijöitä (yrityksiä). Hinnat ja voitot putoavat takaisin normaaliin tilanteeseen.
Mutta noita yllämainittuja asioita ei pääse helpolla tapahtumaan mikäli vapaat markkinat huolehtivat koulutuksesta.
Työvoimaa voidaan tuottaa kuitenkin yleisesti liian vähän nykyisen hyvinvoinnin säilyttämiseen, mikäli syntyvyys laskee radikaalisti tai väestö kuolee jostain syystä. Tällöin työvoima siirtyy niille aloille takaisin, jotka ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä. Tärkeimmät asiat pyritään pitämään edullisina.
---"Jos jollekin alalle tulee yhtäkkiä liian vähän työntekijöitä, niin palkat nousevat, mikäli markkinat sallivat."---
Eli tottakai ne palkat nousee, jos on työvoimapulaa. Vain silloin palkat pysyvät samoina, kun kyseinen ala on kokonaan kuihtumassa pois. Mutta silloin ei tietenkään ole työvoimapulaa =)
Joo, tuli lipsautettua perustelematon oletus, mutta lähinnä kait ajattelin sille ihan käytännöllisiä perusteluja. Jos työvoimaa tuotettaisiin juuri sopivasti, niin jokaisella ihmisellä olisi työtä - ja vielä mielensä mukaista työtä, jota hän rakastaa. Onko näin käytännössä?
"Jos työvoimaa tuotettaisiin juuri sopivasti, niin jokaisella ihmisellä olisi työtä - ja vielä mielensä mukaista työtä, jota hän rakastaa"
Työvoimaa ei oikein voida tuottaa liikaa. Jokainen kustantaa kulutuksensa tekemällä töitä.
Tietenkin se on todella epätodennäköistä, että kaikille löytyisi mielensä mukaisia töitä. Huomattavasti nykyistä parempaan tilanteeseen voitaisiin kyllä päästä tässäkin asiassa. Työvoiman määrä ei kuitenkaan vaikuta tähän asiaan. Yhteiskunnassa tuotetaan sitä mitä ihmiset haluavat, joten kaikki eivät välttämättä saa unelmatyötä.
Niitä unelma-ammatteja on lopulta melko vähän. Tuskin kukaan haluaa olla mikään viemäreiden puhdistaja, mutta jonkun sekin on tehtävä.
---"Jos jotain tavaraa tuotetaan markkinoille ilman että kysyntä vaikuttaa siihen, sitä voidaan helposti tuottaa liikaa, jolloin hinta laskee, tai liian vähän, jolloin hinta nousee ja osa tarpeista ja tyydyttämättä."---
Tuo ei päde työvoimaan.
(myöhemmin:)
Työvoimaa ei oikein mitenkään voida tuottaa liikaa.
----------------------------------
Molempiin: Miksei?
Kyllähän jossain ambomaalla, missä ihmiset eivät osaa edes lukea, työvoimaa voi olla helposti liikaa helppoihin tehtäviin, varsinkin jos maanviljelys on konevaltaista.
Tärkeämpi kysymys tietysti on, miksei ensinkirjoittamani päde työvoimaan? Tavaraa se on siinä missä muutkin hyödykkeet.
Työvoimaa voidaan tuottaa liikaa vain tietyillä aloille, mutta ei kokonaisuudessa liikaa. Seuraava juttuni pätee siis VAIN työvoimankokonaismäärään.
---"miksei ensinkirjoittamani päde työvoimaan? Tavaraa se on siinä missä muutkin hyödykkeet. "---
Jokainen kustantaa omalla työllään kulutuksensa. Jos jollakin tietyllä alalla ei tarvita enempää työvoimaa, niin syntyy jokin uusi ala tai jokin olemassa oleva kasvaa. Lähitulevaisuudessa ei ainakaan ole nähtävissä tilannetta, jossa ihmisten kaikki tarpeet ja halut voitaisiin tyydyttää, joten töitä riittää.
Vasta joskus epämääräisessä tulevaisuudessa päädytään tilanteeseen, jossa koneet tekee ihan kaikki asiat - myös itsensä). Koska vielä ei olla tuossa tilanteessa, niin työtä riittää kyllä kaikille.
Hetkellisesti työvoimaa voi kuitenkin olla liikaa, varsinkin jos johonkin sivistymättömään ambomaahan viedään yhtäkkiä paljon länsimaista teknologiaa. Sellaisissa maissa ihmiset eivät ole juurikaan opiskelleet, joten työllistymisessä menee jonkin aikaa.
Mutta yleensä, jos työvoimaa voitaisiin tuottaa liikaa, niin se tarkoittaa sitä, että maailma on hyvin lähellä valmistumista. Kyllähän Jeremy Rifkin toitottaa kovasti työn loppumista, mutta hän onkin täysi höperö.
Tuolla kumotaan Rifkinin näkemykset.
Technology and the Work Force: Work Will Not End
http://www.fee.org/vnews.php?nid=3894
More Machines Mean More Jobs
http://www.fee.org/vnews.php?nid=565
Työvoimaa ei voida periaatteessa tuottaa myöskään liian vähän. Jos maapallolla on vain yksi ihminen, niin kyllä hän varmasti itselleen töitä löytää. Tietenkään yhtä suurta hyvinvointia, kuin mitä ihmisillä nykyään on, hän ei voi saavuttaa.
Ihmiskunta tulisi tietenkin ikävään tilanteeseen, jos väestö vähenee yhtäkkiä paljon. Markkinat kuitenkin toimivat, vaikka ihmisiä olisi vain kaksi, joten markkinoiden kannalta ei oikein tulla tilanteeseen, jossa ihmisiä olisi liian vähän. Ja, jos tullaankin, niin tuskin se ei enää haittaa ketään.
Mutta siinä olet oikeassa, että kaikkia tarpeita ei pystytä tyydyttämään, jos työvoimaa ei tuoteta tarpeeksi. Tosin nykyään on sama asia. Itse ainakin haluaisin matkustaa toiseen galaksiin, mutta kukaan ei tarjoa sellaisia matkoja ainakaan vielä. Myös kuolemattomuus voisi olla houkutteleva tuote/palvelu.
On selvää, että taloustieteessä jokaisen pitäisi kustantaa oma kulutuksensa, mutta on moraalisesti täysin väärin tulkita kaikki kulutustarve puhtaaksi haluksi ja vapaaehtoiseksi kustannustekijäksi. Kukaan nääs ei vapaaehtoisesti ole asunnotta, vaatteetta tai ruuatta.
Ei ole mitenkään selvää, että "syntyy aina jokin uusi ala", joka työllistää, koska työttömien pitäisi myös osata tuottaa palveluja, joita muut haluavat. Harva työtön osaa sellaisia tuottaa, koska, ahaa, ovat työttömiä! Monilla ei myöskään ole varaa ostaa ylipäätään mitään järkeviä palveluja vaan rahat kuluvat perussettiin.
Markkinat eivät toimi (hyvin) kahdella tai harvalla joukolla ihmisiä, koska toimivat markkinat vaativat riittävästi kilpailua. Suomen pienessä populaatiossahan tämän näkee, ettei kilpailua juuri ole ja ostetaan enemmänkin kaverilta tai kylän ainoalta kauppiaalta.
Työvoimaa voidaan tuottaa myös siinä mielessä liikaa, että työvoiman hinta tippuu kehittyneen teknologian soveltamisen alle. On typeryyttä korvata koneita ihmistyöllä vain, koska ihmistyö olisi halvempaa, koska se tarkoittaa myös enemmän inhimillistä kärsimystä. Talousteoria ei tietenkään tässä näe ongelmaa, mutta utilitaristi näkee!
Kiitos kuitenkin tästä edellisestä kommentista, ehkä asiat ovat selvinneet tai ainakin menneet riittävästi eteenpäin!
Viestiketju oli liian syvä
---"on moraalisesti täysin väärin tulkita kaikki kulutustarve puhtaaksi haluksi ja vapaaehtoiseksi kustannustekijäksi. Kukaan nääs ei vapaaehtoisesti ole asunnotta, vaatteetta tai ruuatta."---
En oikein tajua mitä tarkoitat? Maailma on sellainen kuin se on. Ei sitä voi miksikään muuttaa. Ihmisten on tehtävä töitä elääkseen.
---"Ei ole mitenkään selvää, että "syntyy aina jokin uusi ala", joka työllistää"---
Tähän asti on syntynyt. Lisäksi on selvästi nähtävissä, että ihmisten kaikkia tarpeita ja haluja ei ole tyydytetty, joten kyllä niitä uusia aloja syntyy. Ja vaikka heti ei syntyisi uutta alaa, niin ihmisten kasvava ostovoima siirtyy jollekin olemassa olevalle alalle ja siellä sitten tarvitaan lisää työntekijöitä.
---"työttömien pitäisi myös osata tuottaa palveluja, joita muut haluavat. Harva työtön osaa sellaisia tuottaa, koska, ahaa, ovat työttömiä!"---
Tälläkin hetkellä Suomessa olisi vaikka kuinka paljon helppoja työpaikkoja tarjolla, jos tuottavuusvaatimuksia ei oltaisi nostettu ja muutenkin taloutta säädelty. Teknologian sulautumisessa yhteiskuntaan kestää, niin kauan, että vapaassa markkinataloudessa kukaan ei jää työttömäksi sen takia, ettei osaa jotakin.
---"Monilla ei myöskään ole varaa ostaa ylipäätään mitään järkeviä palveluja vaan rahat kuluvat perussettiin. "---
Ne, joilla on varaa luovat niille uusille tuotteille kysyntää ja tätä kautta työpaikkoja. Tuottavuuden noustessa entistä useammalla on varaa niihin.
---"Markkinat eivät toimi (hyvin) kahdella tai harvalla joukolla ihmisiä, koska toimivat markkinat vaativat riittävästi kilpailua."---
Niin, riippuu tietenkin mikä lasketaan toimivaksi. Luonnollisesti ihmiset eivät käy kauppaa keskenään elleivät molemmat hyödy. Kahdenkin ihmisen markkinoilla saavutettasiin jonkinlaista hyötyä. Molemmat tietysti pyrkisivät valmistamaan tuotteensa mahdollisimman pienellä vaivalla, jotta voisivat viettää vapaa-aikaakin. Todellista kilpailua ei kuitenkaan olisi.
---"Suomen pienessä populaatiossahan tämän näkee, ettei kilpailua juuri ole ja ostetaan enemmänkin kaverilta tai kylän ainoalta kauppiaalta."---
Kyllä sitä kilpailua on, mutta valitettavasti sääntely ja verotus on nostanut hinnat pilviin ja samalla vaikeuttanut kilpailua. Onhan muissakin paljon pienemmissä maissa kilpailua (esim. Virossa.) Tietenkään pieni maa ei itse voi tuottaa kaikkea yhtä halvalla kuin mitä iso. Siksi ei parane pyrkiä protektionismilla omavaraisuuteen.
Suomessahan valtio suorastaan pelastaa/auttaa huonosti menestyviä yrittäjiä. Vapaakaupan myötä kilpailu kuitenkin kovenee.
---"Työvoimaa voidaan tuottaa myös siinä mielessä liikaa, että työvoiman hinta tippuu kehittyneen teknologian soveltamisen alle. On typeryyttä korvata koneita ihmistyöllä vain, koska ihmistyö olisi halvempaa, koska se tarkoittaa myös enemmän inhimillistä kärsimystä."---
Jos teknologia korvaa työpaikkoja, niin ihmiset jäävät väliaikaisesti työttömiksi ja/tai vaihtaisivat alaa. Tiettävästi koneita ei ole missään korvattu ihmisillä.
Työvoimaa ei ainakaan nykyisillä keinoilla voida tuottaa kerralla niin paljon liikaa, että pitkäaikaistyöttömyyttä ilmaantuisi sen takia. Harvalla on edes varaa kovin monen lapsen hankintaan.
Suuri maahanmuuttajajoukko voisi tietenkin aiheuttaa tilanteen, jossa työttömiä on paljon. Koneita tuskin silloinkaan korvattaisiin ihmisillä, vaikka ne työttömät ehkä haluaisivatkin niin.
---"Talousteoria ei tietenkään tässä näe ongelmaa, mutta utilitaristi näkee!"---
Kyllä taloustieteetkin näkevät tuossa ongelman. Asialle ei vaan voida juurikaan mitään tehdä. Jos Suomeen tulisi kauhea määrä maahanmuuttajia, niin ei olisi kuitenkaan mitään järkeä koittaa väkisin heitä työllistää jotakin kuusenneulasia keräämään.
Olen samaa mieltä tästä sinänsä:
"ihmisen perustarpeista huolehtiminen on irrotettava työvoiman myymisestä ja siten työ "kumottava" välttämättömänä yhteiskunnallisena uusintamisen suhteena." Kuitenkin yleisellä tasolla löydän huomauttamista. Työmarkkinoiden kumoamisen vastakohta ei ole ihmisten perustarpeista huolehtiminen. Se on enemmänkin se, että yksilöt alkavat ottaa vastuuta omasta elämästään ja toteuttamaan omia tarpeitaan. Tuo on väärä tulkinta, joka johtaa kapitalismin kritiikissä vain uuteen poliittiseen epäsymmetriaan!!