Suuri sovintopäivä (hebreaksi Jom kippur) on Vanhan testamentin pyhin ja tärkein juhlapäivä, jona koko Israelin kansa puhdistettiin synneistään ja sovitettiin Jumalan kanssa. Päivää vietettiin seitsemännen kuun (tisri-kuun) kymmenentenä päivänä, ja sen keskeiset säädökset kuvataan Kolmannessa Mooseksen kirjassa (luku 16).
Suuren sovintopäivän keskeisimmät tapahtumat ja merkitykset olivat:
• Ylimmäisen papin erityistehtävä: Vain ylipappi sai astua tänä yhtenä päivänä vuodessa pyhäkön kaikkeinpyhimpään, jossa Jumalan läsnäolon katsottiin olevan liitonarkin päällä.
• Kaikkeinpyhimmän puhdistaminen: Ylipappi vei kaikkeinpyhimpään uhrieläinten verta pirskottaakseen sitä liitonarkin armoistuimelle, mikä sovitti kansan ja pyhäkön synnit.
• Syntipukki-rituaali: Ylipappi laski kätensä elävän pukin (niin sanotun Azaselin pukin) pään päälle, tunnusti siihen kansan kaikki synnit ja lähetti pukin erämaahan kantamaan synnit pois.
Jeesus Kristus oli ristillä sekä ylimmäinen pappi, uhrieläin että syntipukki, Jumalan Karitsa, JOKA OTTI POIS MAAILMAN SYNNIN.
Niin kuin Jom Kippurin yhteydessä koko Israelin kansa puhdistettiin synneistään ja sovitettiin Jumalan kanssa,
aivan samoin Herran Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemassa koko MAAILMA puhdistettiin synneistä ja sovitettiin Jumalan kanssa.
Jom Kippurin yhteydessä koko Israelin kansan sovitus yksinkertaisesti tapahtui. Vastuu sovituksesta oli yksinomaan ylipapilla ja sillä, että hän noudatti Jumalan ohjeita. Kolmannessa Mooseksen kirjassa ei ole mitään mainintaa jostain sellaisesta, että itse kunkin Israelin KANSALAISEN TULI OTTAA TUO SOVITUS "OMAKOHTAISESTI VASTAAN".
Herran Jeesuksen veri ei ole kauriiden ja härkäin verta huonompi tai alempiarvoinen vaan mittaamattoman paljon ARVOKKAAMPI. Eikä Herra Jeesus ole Ylimmäisenä Pappina Vanhan testamentin aikaisia ylipappeja huonompi tai alempiarvoinen vaan paljon KORKEAMMALLE ASETETTU.
Siksi kaikki sellainen puhe, joka mitätöi ja alentaa ja vähättelee Herran Jeesuksen ristinkuolemaa KERTAKAIKKISENA KOKO MAAILMAN SOVITUSPAIKKANA JA -TAPAHTUMANA, ja lisäilee sen ehdoiksi kaiken maailman "omakohtaisia" vastaanottamisia ja hyväksymisiä, on viime kädessä isästä perkeleestä ja edustaa ristin työn halveksuntaa,
Aamen..
Suuren sovintopäivän keskeisimmät tapahtumat ja merkitykset olivat:
• Ylimmäisen papin erityistehtävä: Vain ylipappi sai astua tänä yhtenä päivänä vuodessa pyhäkön kaikkeinpyhimpään, jossa Jumalan läsnäolon katsottiin olevan liitonarkin päällä.
• Kaikkeinpyhimmän puhdistaminen: Ylipappi vei kaikkeinpyhimpään uhrieläinten verta pirskottaakseen sitä liitonarkin armoistuimelle, mikä sovitti kansan ja pyhäkön synnit.
• Syntipukki-rituaali: Ylipappi laski kätensä elävän pukin (niin sanotun Azaselin pukin) pään päälle, tunnusti siihen kansan kaikki synnit ja lähetti pukin erämaahan kantamaan synnit pois.
Jeesus Kristus oli ristillä sekä ylimmäinen pappi, uhrieläin että syntipukki, Jumalan Karitsa, JOKA OTTI POIS MAAILMAN SYNNIN.
Niin kuin Jom Kippurin yhteydessä koko Israelin kansa puhdistettiin synneistään ja sovitettiin Jumalan kanssa,
aivan samoin Herran Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemassa koko MAAILMA puhdistettiin synneistä ja sovitettiin Jumalan kanssa.
Jom Kippurin yhteydessä koko Israelin kansan sovitus yksinkertaisesti tapahtui. Vastuu sovituksesta oli yksinomaan ylipapilla ja sillä, että hän noudatti Jumalan ohjeita. Kolmannessa Mooseksen kirjassa ei ole mitään mainintaa jostain sellaisesta, että itse kunkin Israelin KANSALAISEN TULI OTTAA TUO SOVITUS "OMAKOHTAISESTI VASTAAN".
Herran Jeesuksen veri ei ole kauriiden ja härkäin verta huonompi tai alempiarvoinen vaan mittaamattoman paljon ARVOKKAAMPI. Eikä Herra Jeesus ole Ylimmäisenä Pappina Vanhan testamentin aikaisia ylipappeja huonompi tai alempiarvoinen vaan paljon KORKEAMMALLE ASETETTU.
Siksi kaikki sellainen puhe, joka mitätöi ja alentaa ja vähättelee Herran Jeesuksen ristinkuolemaa KERTAKAIKKISENA KOKO MAAILMAN SOVITUSPAIKKANA JA -TAPAHTUMANA, ja lisäilee sen ehdoiksi kaiken maailman "omakohtaisia" vastaanottamisia ja hyväksymisiä, on viime kädessä isästä perkeleestä ja edustaa ristin työn halveksuntaa,
Aamen..
Vastaukset 18
Vanhimmat
sovinto on aina ehdollinen. ON kaksi osapuolta. Jos toinen osapuoli ei suostu sovintoon, niin se on siinä.
Eli --- on ihmisiä, jotka eivät halua olla missään tekemisissä Jumalan kanssa, siksi Jumalan ei ole pakko anttaa pakkoelämää ihmiseen, vaan Hänellä on oikeus ottaa Elämä ihmiseltä pois ja viimeisen tuomion jälkeen JUMALA TAPPAA syntiä tekevän sielun, ja polttaa hänet tuhkaksi.
Sen tuhkan päällä sitten astuvat he- joille tämä iankaikkisen elämän.
armolahja--
toteutuu..... JUMALA antoi elämän Pojalle- ja Poika antaa elämän, kelle tahtoo.... Siis joka tunnustaa MINUT ihmisten edessä- hänet minä tunnustan Isäni edessä, joka on Taivaissa.
on vuohet ja lampaat.....
varjolain aika- on esimerkki- seurakunnan elämässä ja siten myös varoittava esimerkki meille, jotka elämme lopunaikaa.
kertoo Raamattu.
Eiköhän se siitä sullekin selkiä.
Ja niin paikalle ilmestyi lukutaidoton, joka hokee omia uskonnollisia hokemiaan vailla päätä ja häntää. Ja jatkaa lukutaidottoman hokijan matkantekoaan itseensä tyytyväisenä. Sellaista joskus on elämä.
>>>>>>sovinto on aina ehdollinen. ON kaksi osapuolta. Jos toinen osapuoli ei suostu sovintoon, niin se on siinä.<<<<<<
---------------
Siis uskosta evankeliumin sanomaan ei omilla lain teoilla saada aikaiseksi Jumalan lahjoittamaa vanhurskautta jota ilman ei voi olla Jumala yhteyttä Hengessä.
-------
”Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.”
2. Korinttilaiskirje 5:18-19 FB38
------------------
”Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.”
Roomalaiskirje 8:3-9 FB38
-------------
”Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on meidän perintömme vakuutena hänen omaisuutensa lunastamiseksi, hänen kirkkautensa ylistykseksi.”
Kirje efesolaisille 1:13-14 FINRK
-----------------------
”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.”
Roomalaiskirje 5:1-2 FB38 (Room.3:21-26.)
Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja
uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
(Joh 6:37-40)
Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot." Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös". Martta sanoi hänelle:
"Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä". Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä;
joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan".
(Joh 11:21-27)
Näissä foorumeissa on se hyvä (tai paha) puoli, että johonkin ketjuun voi tulla horisemaan mitä tahansa, mitä mieleen sattuu juolahtamaan, vaikka horinalla ei olisi mitään tekemistä avauksen aiheen kanssa. Kukin tyylillään.
ja lisäilee sen ehdoiksi kaiken maailman "omakohtaisia" vastaanottamisia ja hyväksymisiä, on viime kädessä isästä perkeleestä ja edustaa ristin työn halveksuntaa,
”En minä tee Jumalan armoa tyhjäksi; sillä jos vanhurskaus on laista saatavissa, silloin Kristus on hukkaan kuollut.”
Ei sitä tarvitse vastaanottaa, siitä voi kieltäytyä kiroamalla Pyhän Hengen.
”Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon he pilkkaavatkin; mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on viallinen iankaikkiseen syntiin.”
Armo tulee Jumalalta, ei pappien antamana.
”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta — se on Jumalan lahja — ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.”
Rakkautta
Ja niin paikalle ilmaantui toinen lukutaidoton. Sellaista elämä on.
Gal.2:21 En minä hylkää Jumalan armoa; jos vanhurskaus tulee laista, niin on Kristus hukkaan kuollut. Biblia (1776)
Room.8:1 Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen. Biblia (1776) 2Kor.5:17.
Ei pidä sotkea sovitusta ja pelastusta toisiinsa!
Raamattu sanoo, että Jumala sovitti maailman itsensä kanssa.
Se ei kuitenkaan takaa pelastusta, vaan että velka on maksettu, joten on tultu nollapisteeseen.
Raamattu sanoo, että me olemme sovitetut Jeesuksen kuoleman kautta, mutta pelastumme Hänen elämänsä kautta nyt kun olemme sovitetut. Room.5:10
Ellei Jeesus saa elää sinussa, kuinka voit muuttua taivaskelpoiseksi?
Sinun laillasi voi kirjoittaa ainoastaan, jos
a) ei ymmärrä, mitä sovitus tarkoittaa
tai
b) ymmärtää, mutta haluaa mitätöidä sovituksen sanoman.
Kummalla mennään?
"me muutumme sen kuvan kaltaiseksi, jota katselemme...."
Ei ihminen voi jatkaa elämäänsä synnissä, ja luottaa siihen, että kuitenkin pelastuu, koska kaikkien velka on maksettu.
Muutoin Jeesus ei olisi kehoittanut kilvoittelemaan.
Se ei tarkoita meidän omia tekojamme, vaan päin vastoin meidän tulee luottaa Jeesukseen, Hänen kuolemaansa ja Hänen elämäänsä.
Kristus teissä, kirkkauden toivo!
Jumalan Sana ei pääty lukuun.
Kun luemme eteenpäin,
niin heti tulee Sana
koko Israelin heimolle.
Jos kääntymystä ei tapahdu,
niin hävitetään kansasta.
Lue tuo ylempänä oleva kommentti, se soveltuu sinuunkin.
Sovituksen sanoman mitätöijille tuntuu olevan tyypillistä kuvitelma, että Raamattu pitää sisällään jonkin laajemman/kattavamman "sanoman", jolle sovituksen sana on alisteinen.
Usein mitätöijät käyttävät tästä syöpäkasvaimen kaltaisesta mielikuvitusluomuksestaan ilmaisua "Raamatun ilmoitus". Vielä julkeampi on ilmaus "Jumalan Sana", joka on tosiasiassa arvonimi, joka kuuluu ainoastaan ja vain Herralle Jeesukselle. Tällaiset ihmiset tekevät toisin sanoen omasta mielikuvitusluomuksestaan itselleen Jumalan. Niin kauan kuin tällainen epäjumalanpalvelija ei tee parannusta epäjumalanpalvonnastaan, hän on ultranarsistisen oppinsa sokaisema.
On kuin mitätöijät kuvittelisivat Jumalan päivänä muutamana keränneen kaikki Uuden testamentin kirjoittajat koolle ja sanoneen heille:
"Tehdäänpä niin, että minä jaan teille itse kullekin ERILLISIÄ palasia evankeliumista, minkä jälkeen te kukin kirjoitatte oman ymmärryksenne puitteissa omia kirjoituksianne, ja sitten kun noista kirjoituksista kootaan muutaman vuosisadan kuluttua kokonaisuus, jota myöhemmät sukupolvet kutsuvat Raamatuksi, ja tuosta kokonaisuudesta tulee se kaikkein ylin auktoriteetti. Kukaan teistä ei saa ihmiskunnalle tarkoittamaani SANOMAA täydellisenä vaan ainoastaan pienen osasen siitä. Kokonaisuus ratkaisee. Ja hei, Paavali!Ei se sovituksen sana, jonka Poikani antoi sinulle julistettavaksi, ole koko totuus. Se on vain osatotuus, ja se on alistettava noissa muissa kirjoituksissa esiin tulevien reunaehtojen alle. Tokihan tässä nyt käy muutaman vuosisadan ajan niin, että totuus on pirstaloituneena sinne tänne, koska Raamattu kanonisoidaan vasta 300-luvulla, mutta näin tämä nyt vain menee. Ihmiskunnalla kun pitää olla Pojalleni korvike - konkreettinen esine, jota palvoa. Israelilaiset tekivät muinoin itselleen kultaisen vasikan, mutta Rooman maallistuva kirkko keksii vielä nerokkaamman palvonnan kohteen - Kirjoitukset, isolla k-kirjaimella. Ja kun palvonta muuttuu aikanaan riittävän kiihkeäksi, te alatte kutsua tuota kirjoitusten kokoelmaa Poikani arvonimellä, ja niin on oikein ja vanhurskasta. Minä nimittäin en jaa kunniaani. Eiku - - - - -"
Ps.7:13 Jos käätymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, ja jännittää jousensa ja tähtää sillä. 5Moos.32:41-42.
2Kun.17:20 Niin Herra hylkäsi koko Israelin heimon, nöyryytti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin ja heitti viimein heidät pois kasvojensa edestä. Tuom.2:14.