Kovin on kerosiinin käryisiä nuo Helsingin hiilineutraalit poliitikot

Penallakin käyttöautona Ladida.

"Ainoa oikea aito vihreä taisi olla Linkola"

Tämä on itse asiassa hauska virhekuvitelma, joka monilla Linkolasta on. Todellisuudessa Linkola oli varsin mukavuudenhaluinen, ja kaikkein vähiten eli kuten opetti.

Anonyymi00006 kirjoitti:

"Ainoa oikea aito vihreä taisi olla Linkola"

Tämä on itse asiassa hauska virhekuvitelma, joka monilla Linkolasta on. Todellisuudessa Linkola oli varsin mukavuudenhaluinen, ja kaikkein vähiten eli kuten opetti.

AI kertoo että


Missä Linkola eli täysin oppiensa mukaisesti

Linkola vaati ihmiskunnalta paluuta esiteolliseen aikaan ja luopumista elintasosta, ja hän toteutti tätä omassa arjessaan tinkimättömästi.
• Kieltäytyminen nykytekniikasta. Linkola ei omistanut autoa, televisiota tai moderneja kodinkoneita, ja hän jopa kantoi äitinsä ostaman jääkaapin pihalle.
• Raskas ruumiillinen työ. Hän elätti itsensä vuosikymmeniä ammattikalastajana soutuveneellä kalastaen, säästä riippumatta.
• Vaatimattomat olot ja liikkuminen. Hän asui Sääksmäellä vaatimattomassa mökissä ilman mukavuuksia ja taittoi pitkätkin matkat polkupyörällä, hevosella tai julkisilla kulkuvälineillä.
• Konkreettinen luonnonsuojelu. Kirjoittamisen ohella hän perusti vuonna 1995 Luonnonperintösäätiön, jonka avulla hän osti ja suojeli satoja hehtaareja suomalaista ikimetsää.
• Suora toiminta. Puolustaessaan luontoa hän turvautui myös radikaaleihin tekoihin, kuten puiden naulaamiseen estääkseen niiden hakkuut.

Missä opit ja elämä olivat ristiriidassa

Kun tarkastellaan Linkolan kaikkein jyrkimpiä filosofisia vaatimuksia, täydellinen johdonmukaisuus oli mahdotonta.
• Väestönkasvun vastustaminen ja perhe. Linkola piti maapallon ylikansoitusta suurimpana uhkana ja vaati syntyvyyden rajua rajoittamista, mutta hän itse avioitui ja sai kaksi lasta.
• Yhteiskunnan rakenteiden hyödyntäminen. Vaikka Linkola vastusti teknologiaa ja modernia teollista yhteiskuntaa, hän julkaisi kirjojaan painokoneilla, esiintyi mediassa ja käytti junia sekä linja-autoja levittääkseen sanomaansa.
• Pakkovallan ihannointi. Linkola kannatti teksteissään ekofasismia ja totalitaarista hallintoa ympäristökriisin ratkaisemiseksi, mutta tosielämässä hän toimi rauhanomaisesti säätiötyön ja julkisen keskustelun keinoin.
Kuten Riitta Kylänpään kirjoittama palkittu elämäkerta Pentti Linkola – Ihminen ja legenda tuo esiin, Linkola oli tinkimätön periaatteen mies, joka rasitti äärimmäisellä elämäntavallaan myös lähipiiriään. Samalla hän oli inhimillinen ja ristiriitainen hahmo, joka kärsi masennuksesta ja joutui tekemään käytännön kompromisseja selviytyäkseen modernissa maailmassa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

AI kertoo että


Missä Linkola eli täysin oppiensa mukaisesti

Linkola vaati ihmiskunnalta paluuta esiteolliseen aikaan ja luopumista elintasosta, ja hän toteutti tätä omassa arjessaan tinkimättömästi.
• Kieltäytyminen nykytekniikasta. Linkola ei omistanut autoa, televisiota tai moderneja kodinkoneita, ja hän jopa kantoi äitinsä ostaman jääkaapin pihalle.
• Raskas ruumiillinen työ. Hän elätti itsensä vuosikymmeniä ammattikalastajana soutuveneellä kalastaen, säästä riippumatta.
• Vaatimattomat olot ja liikkuminen. Hän asui Sääksmäellä vaatimattomassa mökissä ilman mukavuuksia ja taittoi pitkätkin matkat polkupyörällä, hevosella tai julkisilla kulkuvälineillä.
• Konkreettinen luonnonsuojelu. Kirjoittamisen ohella hän perusti vuonna 1995 Luonnonperintösäätiön, jonka avulla hän osti ja suojeli satoja hehtaareja suomalaista ikimetsää.
• Suora toiminta. Puolustaessaan luontoa hän turvautui myös radikaaleihin tekoihin, kuten puiden naulaamiseen estääkseen niiden hakkuut.

Missä opit ja elämä olivat ristiriidassa

Kun tarkastellaan Linkolan kaikkein jyrkimpiä filosofisia vaatimuksia, täydellinen johdonmukaisuus oli mahdotonta.
• Väestönkasvun vastustaminen ja perhe. Linkola piti maapallon ylikansoitusta suurimpana uhkana ja vaati syntyvyyden rajua rajoittamista, mutta hän itse avioitui ja sai kaksi lasta.
• Yhteiskunnan rakenteiden hyödyntäminen. Vaikka Linkola vastusti teknologiaa ja modernia teollista yhteiskuntaa, hän julkaisi kirjojaan painokoneilla, esiintyi mediassa ja käytti junia sekä linja-autoja levittääkseen sanomaansa.
• Pakkovallan ihannointi. Linkola kannatti teksteissään ekofasismia ja totalitaarista hallintoa ympäristökriisin ratkaisemiseksi, mutta tosielämässä hän toimi rauhanomaisesti säätiötyön ja julkisen keskustelun keinoin.
Kuten Riitta Kylänpään kirjoittama palkittu elämäkerta Pentti Linkola – Ihminen ja legenda tuo esiin, Linkola oli tinkimätön periaatteen mies, joka rasitti äärimmäisellä elämäntavallaan myös lähipiiriään. Samalla hän oli inhimillinen ja ristiriitainen hahmo, joka kärsi masennuksesta ja joutui tekemään käytännön kompromisseja selviytyäkseen modernissa maailmassa.

Auto mallia Ladida 1200 harmaabeigenä kyllä oli myöhemmin käytössä, tämä siellä nähty kun tuli käymään. Kalakaupoilla tarvittiin ja postibussin loputtua muutenkin. Myös näistä pahimmista ylilyönneistä ja pamfleteista otti terveellä tavalla etäisyyttä, mikä ei tietenkään sovi viherkhemrien ja uusvasemmistolaisten pirtaan. Hypetyksellä ajavat vain omia etujaan.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Auto mallia Ladida 1200 harmaabeigenä kyllä oli myöhemmin käytössä, tämä siellä nähty kun tuli käymään. Kalakaupoilla tarvittiin ja postibussin loputtua muutenkin. Myös näistä pahimmista ylilyönneistä ja pamfleteista otti terveellä tavalla etäisyyttä, mikä ei tietenkään sovi viherkhemrien ja uusvasemmistolaisten pirtaan. Hypetyksellä ajavat vain omia etujaan.

Taas AI

Kyllä, Pentti Linkolalla todella oli auto noin 5–6 vuoden ajan, mutta julkisissa lähteissä ja hänen elämäkerrassaan ei vahvisteta, että se olisi ollut juuri Lada. Hän hankki auton käytännön pakosta voidakseen kuljettaa kalasaaliinsa aamuisin linja-autolle, sillä kuormien kärrääminen polkupyörällä kävi liian raskaaksi.

Millaista Linkolan autoilu oli?

Riitta Kylänpään kirjoittama elämäkerta Pentti Linkola – Ihminen ja legenda paljastaa, että autoilu oli Linkolalle täysin vastenmielistä.
• Vain välttämättömiin ajoihin. Hän ajoi autolla ainoastaan työmatkat viedessään kalalaatikoita linja-autolle, joka kuljetti ne edelleen Helsinkiin.
• Pelko ratissa. Linkola pelkäsi ajamista koko ajan ja ohitti autoiluvuosinaan toisen auton vain kerran, silloinkin tien laitaan pysäköidyn ajoneuvon. Muutoin hän jäi odottamaan edellä olevan liikkeellelähtöä.
• Useita ojaanajoja. Raskas ruumiillinen työ ja vähäiset yöunet johtivat siihen, että hän nukahti rattiin tuon tuosta ja ajoi ojaan.
• Luopuminen. Lopulta hän sai autosta tarpeekseen, nimitti sitä "kamalaksi rakkineeksi" ja luopui siitä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Taas AI

Kyllä, Pentti Linkolalla todella oli auto noin 5–6 vuoden ajan, mutta julkisissa lähteissä ja hänen elämäkerrassaan ei vahvisteta, että se olisi ollut juuri Lada. Hän hankki auton käytännön pakosta voidakseen kuljettaa kalasaaliinsa aamuisin linja-autolle, sillä kuormien kärrääminen polkupyörällä kävi liian raskaaksi.

Millaista Linkolan autoilu oli?

Riitta Kylänpään kirjoittama elämäkerta Pentti Linkola – Ihminen ja legenda paljastaa, että autoilu oli Linkolalle täysin vastenmielistä.
• Vain välttämättömiin ajoihin. Hän ajoi autolla ainoastaan työmatkat viedessään kalalaatikoita linja-autolle, joka kuljetti ne edelleen Helsinkiin.
• Pelko ratissa. Linkola pelkäsi ajamista koko ajan ja ohitti autoiluvuosinaan toisen auton vain kerran, silloinkin tien laitaan pysäköidyn ajoneuvon. Muutoin hän jäi odottamaan edellä olevan liikkeellelähtöä.
• Useita ojaanajoja. Raskas ruumiillinen työ ja vähäiset yöunet johtivat siihen, että hän nukahti rattiin tuon tuosta ja ajoi ojaan.
• Luopuminen. Lopulta hän sai autosta tarpeekseen, nimitti sitä "kamalaksi rakkineeksi" ja luopui siitä.

Jonka jälkeen mentiin naapurikyydillä ainakin isoimmat.

Saksassa tuo on jo toteutettu.

Kun lennähtää bisnes luokassa 5 tähden hotelliin, niin silloin se maailma vasta paraneekin.

Ei se haittaa, kunhan edes vähän vihertää ja saadaan kiusata ja syyllistää typeriä töissä käyviä.