Mitä jos laitettaisiin tulevaisuustalot(Sitra) tekoälyn syyniin?
Suomessa on totuttu siihen, että julkisilla varoilla tai valtion rahastojen tuotoilla pyöritetään erilaisia tulevaisuustaloja, ajatushautomoja ja järjestöjen megaprojekteja. Esimerkiksi miljardin euron pottia hallinnoivassa Sitrassa on työllistetty noin 140 henkeä tuottamaan toinen toistaan komeampia raportteja, megatrendikatsauksia ja "systeemisen muutoksen tiekarttoja".
Kysymys vain kuuluu: kuka näitä ehtii lukea ja mikä on niiden todellinen arvo arjen pyörittäjille tai Suomen talouden kuntoon saattamiselle?
Kuten vanha viisaus sanoo, ennustaminen on vaikea laji – varsinkin tulevaisuuden. Kun maailma muuttuu mustien joutsenien ja teknologisten loikkien tahdissa, pitkän aikavälin strategiset kabinettien paperit vanhenevat ennen kuin ne ehditään painaa. Leipätyössään puurtavalle rehelliselle työntekijälle tai yrittäjälle ei ole paljoa iloa siitä, että kallis asiantuntijajoukko pohtii seminaareissa tulevaisuuden suuntia ilman minkäänlaista todellista tulosvastuuta.
Nyt meillä olisi kuitenkin työkalu, jolla tälle touhulle saataisiin vihdoin mitattava totuus. Tekoäly pitäisi päästää irti näiden laitosten historiankirjoitukseen: syötetään koneelle kaikki viimeisen 20 vuoden aikana tuotetut hienot skenaariot ja ennustukset, ja verrataan niitä kylmään todellisuuteen. Osuiko mikään ennuste kohdilleen, vai oliko kyseessä vain kallis, tyhjä konsulttislangi ja poliitikkojen suojatyöpaikkojen kierrätyskeskus?
Jos tällainen rehellinen panos-tuotos-auditointi tehtäisiin, monelta hienolta titteliltä saattaisi pudota pohja pois. Olisi aika siirtää resursseja paperinpyörityksestä sinne, missä oikeasti luodaan arvoa ja työtä.
Suomessa on totuttu siihen, että julkisilla varoilla tai valtion rahastojen tuotoilla pyöritetään erilaisia tulevaisuustaloja, ajatushautomoja ja järjestöjen megaprojekteja. Esimerkiksi miljardin euron pottia hallinnoivassa Sitrassa on työllistetty noin 140 henkeä tuottamaan toinen toistaan komeampia raportteja, megatrendikatsauksia ja "systeemisen muutoksen tiekarttoja".
Kysymys vain kuuluu: kuka näitä ehtii lukea ja mikä on niiden todellinen arvo arjen pyörittäjille tai Suomen talouden kuntoon saattamiselle?
Kuten vanha viisaus sanoo, ennustaminen on vaikea laji – varsinkin tulevaisuuden. Kun maailma muuttuu mustien joutsenien ja teknologisten loikkien tahdissa, pitkän aikavälin strategiset kabinettien paperit vanhenevat ennen kuin ne ehditään painaa. Leipätyössään puurtavalle rehelliselle työntekijälle tai yrittäjälle ei ole paljoa iloa siitä, että kallis asiantuntijajoukko pohtii seminaareissa tulevaisuuden suuntia ilman minkäänlaista todellista tulosvastuuta.
Nyt meillä olisi kuitenkin työkalu, jolla tälle touhulle saataisiin vihdoin mitattava totuus. Tekoäly pitäisi päästää irti näiden laitosten historiankirjoitukseen: syötetään koneelle kaikki viimeisen 20 vuoden aikana tuotetut hienot skenaariot ja ennustukset, ja verrataan niitä kylmään todellisuuteen. Osuiko mikään ennuste kohdilleen, vai oliko kyseessä vain kallis, tyhjä konsulttislangi ja poliitikkojen suojatyöpaikkojen kierrätyskeskus?
Jos tällainen rehellinen panos-tuotos-auditointi tehtäisiin, monelta hienolta titteliltä saattaisi pudota pohja pois. Olisi aika siirtää resursseja paperinpyörityksestä sinne, missä oikeasti luodaan arvoa ja työtä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Veikkaan että toi Eu laitos on ihan totta. ja se pitää kadota
Sitran lopettamisella saataisi miljardi Kävin julkaisuja läpi ja olivat ristiriidassa keskenään ja täynnä tyhjää jargonia