Vai onko Jeesus antanut elämänsä sinulle ja sinun puolestasi?
Seuraava kertomus valaisee asiaa mielestäni oikein hyvin. Tapahtumat ovat jo kymmenisen vuotta vanhoja, mutta toiminta jatkuu edelleen samanlaisena ko. kirkossa.
Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle
Merika Kallionpää tuli uskoon Alfa-leirillä. Sekava elämäntilanne vaihtui evankeliointiin. Hän rakastui naiseen ja koki yhteisön auktoriteettien painostavan häntä. Töiden loputtua hän pyysi aluehallintovirastoa selvittämään, syyllistyikö työnantaja syrjintään.
Vilma-Lotta Lehtinen HS
20.9.2017 12:28 | Päivitetty 21.9.2017 7:02
Merika Kallionpää istui kotona ja mietti, ettei elämässä ole paljoakaan järkeä. Kaikki oli solmussa: oli maailmantuskaa, juomista. Lukio ei sujunut.
”Mietin, alanko käyttää huumeita vai Jumalaa”, Kallionpää, 22, sanoo.
Kaiken sen keskellä äidin ystävä pyysi Kallionpäätä ja hänen äitiään evankelis-luterilaisen Turun Mikaelinseurakunnan järjestämälle Alfa-kurssille. Oli syksy 2013.
Kallionpää ei nähnyt syytä, miksei voisi lähteä. Koti ei ollut uskonnollinen, ennemmin tapakristillinen, mutta hengelliset asiat kiinnostivat häntä.
”Viikonlopun aikana käsiteltiin Pyhää Henkeä ja armolahjoja, profetioita ja kielillä puhumista. Opin puhetavat ja Raamatun opetukset nopeasti. Siellä sitten annoin elämäni Jeesukselle”, Kallionpää kertaa.
Uskoontulon päivänä Kallionpää osallistui leirin rukousiltaan.
Se oli lohduttava ilta. Hämyinen rukoustila, rauhallista musiikkia. Ympärillä ryhmä, joka tuntui ymmärtävän. Tunnelma oli hurmoksellinen.
”Siellä sai mennä pyytämään esirukousta. Ihmiset nyyhkyttivät ja puhuivat kielillä. Se oli vähän sellaista häröilyä.”
Kallionpää rukoili pastorin kanssa. Hän tunnusti syntinsä ja sai synninpäästön. Sitten luettiin syntisen rukous.
”Minulle profetioitiin. Sanottiin, että minusta tulee jotain suurta: Jumala haluaa käyttää minua herätyksessä, ja monet tulevat uskoon kauttani.”
Kallionpää ei muista tunteneensa tuona iltana mitään ihmeellistä. Seuraavana aamuna hän heräsi siihen, että aurinko paistoi kasvoille.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Seuraavana vuonna Kallionpää palkattiin Turun Mikaelinseurakunnan ystävät -yhdistykseen nuorisoevankelistaksi. Yhdistyksen sivuilla sanotaan, että yhdistys on perustettu ”tukemaan Turun Mikaelinseurakunnan ulospäin suuntautuvaa toimintaa, mutta se haluaa tukea myös laajemmin koko luterilaisen kirkon uudistumista ja muutosta”.
Kallionpää kuvailee yhdistyksen toimintaa herätyskristilliseksi.
”Opetin Jumalasta ja Raamatusta. Siitä, miten elävä Jumala toimii ihmisen elämässä ja miten ihmeitä tapahtuu”, Kallionpää sanoo.
Samalla Kallionpää kävi lukion loppuun. Lähimmäksi hengelliseksi auktoriteetiksi ja isähahmoksi nousi eräs Mikaelin ystävien tilaisuudessa vieraillut puhuja.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Kallionpää ideoi ja järjesti tapahtumia, kiersi ylistämässä ja puhumassa Raamatusta myös muiden kristillisten yhteisöjen tapahtumissa, osallistui Mikaelinmessuihin, lauloi ja antoi haastatteluja.
Kallionpää kertoo hänen ympärillään olleen satoja ihmisiä, jotka kävivät ylistystapahtumissa. ”Olin radikaali, olin uusien tuulien tuoja, mitä arvostettiin silloin.”
Kallionpää kertoo kokeneensa, että häntä vaadittiin olemaan parempi. Koko ajan parempi.
”Vaikka eihän sitä selitetä niin. Sanotaan ennemmin, että jotta Jumala pääsee toimimaan kauttasi paremmin, on oltava puhtaampi. Eihän uutta viiniä kaadeta vanhoihin leileihin. Ja että kun on synnitön, Pyhä Henki pääsee virtaamaan paremmin läpi.”
Kallionpään isähahmo oli varoittanut erään uskovaisen nuoren naisen ”historiasta” – siitä, että tällä oli ollut suhde naisen kanssa.
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Synnintunto kasvoi, kun yhden rukousillan jälkeen Kallionpää oli naisen luona. Pikkuhiljaa välit muuttuivat läheisemmiksi.
”Olimme todella hajalla. Toisaalta olisimme halunneet tutustua ja katsoa, mihin se johtaa. Mutta kaikki elinkeinosta kuoleman jälkeiseen elämään oli rakentunut Jeesuksen ympärille. Oli paljon menetettävääkin. Menimme molemmat kertomaan uskonnolliselle auktoriteetillemme asiasta. Kun synnin tunnusti, siitä piti irtisanoutua. Siinä samalla saatetaan ajaa jokin henki ulos.”
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Kallionpää koki tilanteen painostavaksi. Isähahmo sanoi ymmärtävänsä ja tukevansa häntä. Silti Kallionpää tunsi, ettei naisen kanssa saisi seurustella eikä isähahmo tai yhteisö hyväksynyt asiaa.
Seuraava kertomus valaisee asiaa mielestäni oikein hyvin. Tapahtumat ovat jo kymmenisen vuotta vanhoja, mutta toiminta jatkuu edelleen samanlaisena ko. kirkossa.
Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle
Merika Kallionpää tuli uskoon Alfa-leirillä. Sekava elämäntilanne vaihtui evankeliointiin. Hän rakastui naiseen ja koki yhteisön auktoriteettien painostavan häntä. Töiden loputtua hän pyysi aluehallintovirastoa selvittämään, syyllistyikö työnantaja syrjintään.
Vilma-Lotta Lehtinen HS
20.9.2017 12:28 | Päivitetty 21.9.2017 7:02
Merika Kallionpää istui kotona ja mietti, ettei elämässä ole paljoakaan järkeä. Kaikki oli solmussa: oli maailmantuskaa, juomista. Lukio ei sujunut.
”Mietin, alanko käyttää huumeita vai Jumalaa”, Kallionpää, 22, sanoo.
Kaiken sen keskellä äidin ystävä pyysi Kallionpäätä ja hänen äitiään evankelis-luterilaisen Turun Mikaelinseurakunnan järjestämälle Alfa-kurssille. Oli syksy 2013.
Kallionpää ei nähnyt syytä, miksei voisi lähteä. Koti ei ollut uskonnollinen, ennemmin tapakristillinen, mutta hengelliset asiat kiinnostivat häntä.
”Viikonlopun aikana käsiteltiin Pyhää Henkeä ja armolahjoja, profetioita ja kielillä puhumista. Opin puhetavat ja Raamatun opetukset nopeasti. Siellä sitten annoin elämäni Jeesukselle”, Kallionpää kertaa.
Uskoontulon päivänä Kallionpää osallistui leirin rukousiltaan.
Se oli lohduttava ilta. Hämyinen rukoustila, rauhallista musiikkia. Ympärillä ryhmä, joka tuntui ymmärtävän. Tunnelma oli hurmoksellinen.
”Siellä sai mennä pyytämään esirukousta. Ihmiset nyyhkyttivät ja puhuivat kielillä. Se oli vähän sellaista häröilyä.”
Kallionpää rukoili pastorin kanssa. Hän tunnusti syntinsä ja sai synninpäästön. Sitten luettiin syntisen rukous.
”Minulle profetioitiin. Sanottiin, että minusta tulee jotain suurta: Jumala haluaa käyttää minua herätyksessä, ja monet tulevat uskoon kauttani.”
Kallionpää ei muista tunteneensa tuona iltana mitään ihmeellistä. Seuraavana aamuna hän heräsi siihen, että aurinko paistoi kasvoille.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Seuraavana vuonna Kallionpää palkattiin Turun Mikaelinseurakunnan ystävät -yhdistykseen nuorisoevankelistaksi. Yhdistyksen sivuilla sanotaan, että yhdistys on perustettu ”tukemaan Turun Mikaelinseurakunnan ulospäin suuntautuvaa toimintaa, mutta se haluaa tukea myös laajemmin koko luterilaisen kirkon uudistumista ja muutosta”.
Kallionpää kuvailee yhdistyksen toimintaa herätyskristilliseksi.
”Opetin Jumalasta ja Raamatusta. Siitä, miten elävä Jumala toimii ihmisen elämässä ja miten ihmeitä tapahtuu”, Kallionpää sanoo.
Samalla Kallionpää kävi lukion loppuun. Lähimmäksi hengelliseksi auktoriteetiksi ja isähahmoksi nousi eräs Mikaelin ystävien tilaisuudessa vieraillut puhuja.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Kallionpää ideoi ja järjesti tapahtumia, kiersi ylistämässä ja puhumassa Raamatusta myös muiden kristillisten yhteisöjen tapahtumissa, osallistui Mikaelinmessuihin, lauloi ja antoi haastatteluja.
Kallionpää kertoo hänen ympärillään olleen satoja ihmisiä, jotka kävivät ylistystapahtumissa. ”Olin radikaali, olin uusien tuulien tuoja, mitä arvostettiin silloin.”
Kallionpää kertoo kokeneensa, että häntä vaadittiin olemaan parempi. Koko ajan parempi.
”Vaikka eihän sitä selitetä niin. Sanotaan ennemmin, että jotta Jumala pääsee toimimaan kauttasi paremmin, on oltava puhtaampi. Eihän uutta viiniä kaadeta vanhoihin leileihin. Ja että kun on synnitön, Pyhä Henki pääsee virtaamaan paremmin läpi.”
Kallionpään isähahmo oli varoittanut erään uskovaisen nuoren naisen ”historiasta” – siitä, että tällä oli ollut suhde naisen kanssa.
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Synnintunto kasvoi, kun yhden rukousillan jälkeen Kallionpää oli naisen luona. Pikkuhiljaa välit muuttuivat läheisemmiksi.
”Olimme todella hajalla. Toisaalta olisimme halunneet tutustua ja katsoa, mihin se johtaa. Mutta kaikki elinkeinosta kuoleman jälkeiseen elämään oli rakentunut Jeesuksen ympärille. Oli paljon menetettävääkin. Menimme molemmat kertomaan uskonnolliselle auktoriteetillemme asiasta. Kun synnin tunnusti, siitä piti irtisanoutua. Siinä samalla saatetaan ajaa jokin henki ulos.”
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Kallionpää koki tilanteen painostavaksi. Isähahmo sanoi ymmärtävänsä ja tukevansa häntä. Silti Kallionpää tunsi, ettei naisen kanssa saisi seurustella eikä isähahmo tai yhteisö hyväksynyt asiaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mikaelinseurakunnan pastori ja Mikaelin ystävien nykyinen toiminnanjohtaja Pasi Jaakkola oli lähettänyt Kallionpäälle Aito avioliitto -kansalaisaloitteen nimienkeruulinkin huhtikuussa 2015. Kansalaisaloitteen tarkoituksena oli kumota sukupuolineutraali avioliittolaki.
”Pidimme kuitenkin naisen kanssa yhteyttä, vaikkei se ollut suositus, koska synti viettelee.”
Naiset estivät toisensa Facebookissa ja välttelivät tapaamista. Jos pari tapasi, molemmat kävivät tunnustamassa syntinsä ja irtisanoutumassa siitä.
Lopulta he päättivät olla yhdessä. Kolme kuukautta pariskunta tapaili piilossa.
”Koko ajan pelättiin jotain. Pelkäsin, että hän tulee järkiinsä. Pelkäsin, että hän menee kertomaan muille. Pelättiin Jumalaa, pelättiin, että joku näkee.”
Lokakuussa 2015 Kallionpää ei jaksanut enää. Hän tuli kaapista ulos julkaisemalla parisuhteensa Facebookissa.
”Ihmiset eivät uskoneet sitä. Monet, jotka tunsivat minut evankelistana, ajattelivat minun testaavan heidän reaktioitaan.”
Ennen Facebook-ilmoitustaan Kallionpää oli lähettänyt sähköpostia Pasi Jaakkolalle ja Jouni Lehikoiselle. Lehikoinen on Mikaelinseurakunnan kirkkoherra, Mikaelin ystävien entinen puheenjohtaja ja nykyinen yhdistyksen hallituksen jäsen.
Sähköpostissaan Kallionpää sanoi, että hänen aikansa yhdistyksen palkkalistoilla alkaisi olla lopussa. Hän tarjoutui tekemään jo sovitut työt marraskuun loppuun ja sanoi olevansa käytettävissä esimerkiksi kesätöihin.
”Parisuhteeni julkistamisen jälkeen Jaakkolan puhelin oli kuulemma soinut aamusta saakka. Ihmiset kyselivät, miten tällainen voi opettaa. Sähköpostiin en saanut vastausta. Kun puhuin Jaakkolan kanssa, hän sanoi olevansa minun puolellani. Hän sanoi myös, etten saa johtaa ylistystä tai opettaa. Hän kehotti lukemaan Roomalaiskirjeen.”
Siinä puhutaan muun muassa Jumalan vihasta ja siitä, miten miehet ja naiset ovat vaihtaneet sukupuoliyhteytensä luonnonvastaiseksi.
”Jouni sanoi, etten voi opettaa Raamatusta, koska toimin sitä vastaan. Hän myös velvoitti minut kertomaan vetämäni Alfa-kurssin nuorille, etten voi jatkaa heidän opettamistaan, koska olin naisen kanssa. Hän kieltää nykyään koskaan sanoneensa näin.”
Seksuaalinen suuntautuminen herättää ristiriitoja monissa uskonyhteisöissä. HS kertoi keskiviikkona Tom-Kristian Heinäahosta, joka joutui homoseksuaalisuuden paljastuttua Jehovan todistajien oikeuskomitean eteen.
Kallionpää osallistui vielä lokakuun loppupuolella Mikaelinmessuun. Hänen vastuullaan oli heijastaa laulujen sanat nähtäville.
”Ihmiset kyselivät, miten tällainen voi opettaa.”
Vuoden 2016 lopussa Kallionpää teki Lounais-Suomen aluehallintovirastoon (avi) valvontapyynnön siitä, syrjikö Mikaelin ystävät häntä seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.
Epäselvyyttä oli Kallionpään mielestä muun muassa siinä, oliko kaikista työtunneista maksettu. Hän sanoo, että osa hänen ilmoittamistaan tunneista oli kuitattu vapaaehtoistyöksi. Kallionpään ei omien sanojensa mukaan myöskään annettu tehdä kaikkia sovittuja töitä loppuun syksyllä 2015.
Työnantajan mukaan Kallionpää itse perui osallistumisensa Alfa-kurssin vetämiseen ja irtisanoutui. Työnantajan mielestä Kallionpää jätti osallistumasta kurssille omasta tahdostaan, ja siksi hänelle ei enää tarjottu ylistämiseen ja opetukseen liittyviä töitä. Työnantaja oli myös sanonut, ettei Kallionpäätä päästetty opettamaan, koska seurakuntalaiset olivat antaneet hänen opetuksestaan huonoa palautetta.
Kallionpää on eri mieltä. Hän sanoo, että häntä kiellettiin tekemästä töitään ja ettei hän ole saanut negatiivista palautetta työsuhteensa aikana tai sen jälkeen.
Avin tarkastuskertomuksen mukaan ei voida todeta, että työnantaja olisi irtisanonut työntekijän syrjivän syyn perusteella.
Tarkastajan mielestä työnantaja ei kuitenkaan pystynyt täysin kumoamaan syrjintäolettamusta niiltä osin kuin on kysymys töiden tarjoamisesta työsopimuksen loppuun saakka. Tarkastuskertomuksessa annetaan työnantajalle toimintaohje syrjinnän kiellon noudattamisesta.
Toimintaohje annetaan ”asiasta, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi”.
Kun työt Mikaelin ystävissä olivat loppuneet, Kallionpää teki Mikaelinseurakunnalle joitakin käännöstöitä turvapaikanhakijoiden hallinto-oikeuteen tekemiä valituksia varten.
jatkuu
Ensimmäinen puoli vuotta töiden loppumisen jälkeen oli Kallionpään mukaan rankkaa aikaa. Suuri osa sosiaalisista suhteista katkesi, kun tiivis elämä uskonyhteisössä loppui. Välit isähahmon kanssa menivät poikki.
”Piti kasata koko elämä ja minuus uudestaan. Se oli niin syvälle iskostettu, ettei pidä olla oma itsensä vaan se, joksi Jumala meidät loi. Että kun teemme syntiä, ajaudumme kauemmas Kristuksen identiteetistä”, Kallionpää sanoo.
Päivä, jolloin Kallionpää tajusi uskonsa menneen, ei ollut mitenkään erikoinen. Tosin sinäkin päivänä paistoi aurinko, aivan kuin uskoontulon jälkeisenä aamuna. Hän makasi mökillä aurinkotuolissa ja kuunteli amerikkalaisen radiojuontajan ohjelmaa, jossa kritisoitiin kristinuskoa.
”Olin alkanut miettiä ihmisyyttä eri tavalla. Halusin uskoa, etten joutuisi helvettiin ja ehkeivät muutkaan joutuisi.”
Hän huomasi, että nyt on se päivä. Hän ei enää uskonut.
”Ei se tuntunut oikein miltään, ei pahalta eikä hyvältä. Monet uskovaiset eivät ymmärrä, ettei uskomatta jättäminen ole päätös. Se vain tapahtuu.”
Toimittaja on saanut nähtäväkseen avin tarkastuskertomuksen ja viestinvaihtoa, jota Kallionpää kävi muun muassa Jaakkolan ja muiden Mikaelinseurakunnan työntekijöiden kanssa Facebook-ilmoituksensa jälkeen ja ennen sitä.
Mikaelinseurakunnan kirkkoherra vastaa: Seksuaalinen suuntautuminen ei ole este työnteolle
Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen kiistää, että seksuaalinen suuntautuminen olisi este seurakunnan yhteydessä työskentelylle. Lehikoinen on Mikaelin ystävien entinen hallituksen puheenjohtaja ja nykyinen yhdistyksen hallituksen jäsen.
Kallionpään mukaan Lehikoinen oli antanut vuoden 2015 rippileireille ohjeistuksen, ettei homoseksuaalisuutta saa suvaita. Kallionpää sanoi Lehikoisen myös kieltäneen häneltä Raamatusta opettamisen, koska ”hän toimii sitä vastaan”.
”En ole antanut sellaista ohjetta. Tiedän hyvin, että rippileireillämme opetetaan perinteistä kristinuskoa ja avioliittokäsitystä. Se on selvää, ja seison täysin sen kannalla. Mutta en missään tapauksessa pakota ketään toimimaan omaatuntoaan vastaan tässä asiassa”, Lehikoinen vastaa.
”Muistan, kun Merikan kanssa asiasta keskusteltiin, enkä tiennyt hänen suuntautumisestaan yhtään mitään. Oletin, että hän on avioliittoasiassa hyvin perinteisellä kannalla. Rohkaisin häntä pitämään siitä kiinni ja sanoin, ettei siinä ole mitään hävettävää. Kirkkoon mahtuu molemmat näkökulmat asioista.”
Homoseksuaalisuus ei siis ole este työskennellä Mikaelinseurakunnassa tai Mikaelin ystävät ry:ssä?
”Ei missään tapauksessa. Meillä on tälläkin hetkellä seurakunnassa työntekijöitä, jotka ovat suhteessa samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa.”
Lehikoisen mukaan Kallionpää olisi saanut jatkaa työtehtävänsä loppuun vuonna 2015 mutta hän oli itse kieltäytynyt työtehtävistä.
Jos Merika Kallionpää on saanut opetuksesta negatiivista palautetta, miksi sitä ei ole välitetty hänelle?
”Olen työskennellyt Merikan kanssa muun muassa yhdellä rippileirillä, ja silloin asiat menivät ihan hyvin. En ole tästä palautteesta ollut tietoinen”, Lehikoinen sanoo.
”Ainoa asia, josta Merikaa olen henkilökohtaisesti nuhdellut, oli meidän riparillamme se, että hän oli esitellyt rippikoululaisille kielillä puhumista, jonka armolahjan hän sanoi omistavansa. Se oli täysin sopimatonta.”
Helsingin Sanomat ei tavoittanut Pasi Jaakkolaa, joka on Mikaelinseurakunnan pastori ja Mikaelin ystävien toiminnanjohtaja.
Kaiken kaikkiaan uskoon ei näytä tultavan itsekseen.
Elämänsä "Jeesukselle" voi käydä antamassa lähimmässä helluntaiseurakunnassa ja nyt myös Turun Mikaelinseurakunnassa
Onko hän siellä? No niin ainakin väitetään. Itse en ole nähnyt.
Suosittelen pitämään rahapusseistanne huolta. Nimittäin Jeesus on kovin perso rahalle
tule luoksemme lepakkoluolaan🦇 : kirkko 🤣🤣🤣
Elämänsä voi luovuttaa Jeesukselle joka hetki:
Hepr 3
"– Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä,
älkää paaduttako sydäntänne."
Se päivä on jo mennyt.
Ei "tänä päivänä" ole vielä mennyt!
Meni kyllä parituhatta vuotta sitten.
ArtoTTT
Tällaisia tarinoita media rakastaa, ei ihme että Hesarikin julkaisee.
HS julkaisee niitä juttuja, joita olettavat ihmisten tykkäävän.
Nii-i. Tykkäävän, haluavan, tahtovan...jne. jne.
Parempi vissiin olla tykkäämättä. Haluamatta ja tahtomatta. Ajattelepa asia niin. Elämäkin on paljon jouhevampaa. Usko vaan!
No en todellakaan?
Eihän se koijari osannut pitää omaansakaan.
Noinhan Saatana pyytää. Kumarra minua, anna elämäsi minulle ja hän tulee vielä Jeesuksen nimessäkin. Röyhkeää! Kristinuskossa Jeesus antaa itsensä meille ja meidän puolestamme. Näillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Ettekö huomaa?
Luterilainen kristitty Jumalan armosta
Luterilainen kirjoitaa: Pride homous kirkko,missä mitä ihmeempiä pappeja on naismyöten..
Kirkot on ihmisen tekemää ja sanoma oli ennen hyvä.Nyt on pimeys tullut.
Vai voiko joku sania,että Jeesus Kristus perusti kirkon?